Miksi mies on kanssani
En ole vuosiin ollut mitenkään lämmin miehelleni, en halaa, en suukottele en halua seksiä, silloin tällöin suostun. Normi on noin 4 kertaa vuodessa. Nukun eri huoneessa (kuorsauksen takia). Teini-ikäiset lapset, vanhin jo lähentelee täysi-ikäisyyttä. Luonteidemme erilaisuus aiheuttaa välillä pientä kinaa, ei suurempia riitoja. Mies on jo lopettanut lähestymisyritykset. Ei natsaa edes henkisellä puolella, keskustelut eivät todellakaan ole mitenkään antoisia (tämä johtunee miehen mustavalkoisuudesta, asioita ei vaan pysty pohtimaan eri kanteilta). Ei ole pettämisiä. Alkoholia miehellä menee melko paljon, kun tarvitsee sitä kuulemma rentoutumiseen. On vain tylsää arkea. On talot, autot jne. Ei suurempia rahahuolia. Miksi mies vaan jaksaa minua, eikä tahdo elämältään mitään parempaa.
Minä haluan parempaa elämää. En mitään hurjaa bilemeininkä kaipaa ollenkaan. Kaipaan niin ihmistä, joka on empaattinen, lämmin, ymmärtäväinen, hyväksyvä.... huokaus.