Yläluokkaiset ihmiset huomio! Tässä ketjussa voimme vaihtaa ajatuksia toisten kaltaistemme kanssa!

Eivtähän riekot ja fasaanit viihdy samassa ympäristösä. Fasaanit Vantaalta?

Mitä on yläluokka?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua mietityttää, mistä voisin saada uusia tuttavia, kun tuttavapiirini tuntuu pienenevän koko ajan ihmisten pudotessa yläluokasta prekariaattiin. En kyllä ymmärrä miten tällainen on edes mahdollista, koska Suomihan on yhteiskunta, jossa elämäntilanteella ja ulkoisilla tekijöillä ei ole mitään vaikutusta siihen, mihin yhteiskuntaluokkaan ihminen kuuluu.

Treffaile kunnon duunareita! Niin minäkin teen. Vastakohdat viehättävät, kuka jaksaisi katsella jotain kauluspaitaista hienostelevaa miestä muutenkaan. Näin on toimittu ennenkin, ajattele nyt keiden kanssa joillain linnanneidoillakin oli oikeasti kipinää... siis ne vasta rengit olivat tosimiehiä ja oman säädyn kanssa oltiin vain muodollisesti naimisissa taloudellisista syistä. Aika moni yläluokkaisen suvun jälkeläinen ei ole biologisesti äidin aviomiehen lapsi...

Oletko nousukas vai miksi ehdotat noin alaluokkaista tapaa? Sulhasehdokkaat valitaan aateliskalenterista ainakin meillä.

Et ole tainnut koskaan nähdä aateliskalenteria sitten. Lycka till, jos luulet sieltä löytyvän ylipäänsä tarpeeksi nuoria puolisoiksi. Siksi keskieurooppalaiset nuoret aateliset käyvät tanssiaisissa muissa maissa, kun ei omaata maasta riitä kaikille enää. Jos olisit nähnyt ne muutamat belgialaiset kreivit, joita olen kohdannut, ymmärtäisit, miksi. Toki joku onnenonkija voisi heidätkin kelpuuttaa pelkän rahan ja tittelin takia, mutta aatelisnaisilla on nykyaikana isommat kriteerit miehille ihan ulkonäkötasolla jne. Eli että vaaditaan aviomieheltä edes normaalia ulkonäköä ja edes melkein alemman keskitason älykkyyttä ja ihan edes hitusen verran miehekkyyttä.

Käytös määrittää ylä tai alaluokan, ja sanottakoon että tämä palsta ei ole yläluokkaa nähnytkään, itseni mukaanlukien. silti ällöttää tämä sivusto, yäk.

Vierailija kirjoitti:

Eivtähän riekot ja fasaanit viihdy samassa ympäristösä. Fasaanit Vantaalta?

Kuulemma oli käynyt jollain kartanolla Hämeenlinnan ja Riihimäen välillä metsällä. Kyseessä oli jonkinlainen fasaanikasvattajan järjestämä metsästys.

Mihin käyttäisin loput puoli kiloa tryffeleitä, kun jäi juhlista yli? Yleensä heitän menemään, mutta viime aikoina on ympäristöasiat alkaneet kiinnostaa.

Täällä kirjoitetaan paljon suomen kieli ja minulle se on vähän heikko.

Minulla myös on ollut vastaava tryffeliongelma.

Onneksi possumme Danne rakastaa niitä.

Vierailija kirjoitti:

Paljon on kärsitty täälläkin, kunnes sain vihiä hienosta sukupuustani. Ilmankos olenkin aina ollut erilainen yksilö kuin ystävät, naapurit, työkaverit jne! Ymmärrän itseäni paremmin kuin ennen.

Provo isossa kaupungissa asuvan näkökulmasta.

Mutta jossain maakuntien pikkukylissä tuo voi olla kokemustodellisuutta, jos jostain syystä perintösivistynyt perhe on sinne eksynyt.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kaukaa historiasta tulee sukusi aatelisveri?

Meillä yksi haara 1400-luvulta, tuorein 1800-luvulta.

Aatelisverta tulee siis sekä isäni että äitini puolelta, myös heistä toisella molemmilta vanhemmilta.

Itse olen kaupungin vuokrakämpässä asuva yh.:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kaukaa historiasta tulee sukusi aatelisveri?

Meillä yksi haara 1400-luvulta, tuorein 1800-luvulta.

Aatelisverta tulee siis sekä isäni että äitini puolelta, myös heistä toisella molemmilta vanhemmilta.

Itse olen kaupungin vuokrakämpässä asuva yh.:D

Mä, se toinen köyhä aatelinen, joka tässä olen kirjoittanut, olen myös yh! Onkohan sattumaa? Aika hauska juttu. Ehkä me sitten helpommin uskalletaan valita yksinhuoltajuus, kun ei ole pelkoa ns sosiaalisesta leimasmisesta, kun on sillä saralla aika vahva itsetunto syntyperän takia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kaukaa historiasta tulee sukusi aatelisveri?

Meillä yksi haara 1400-luvulta, tuorein 1800-luvulta.

Aatelisverta tulee siis sekä isäni että äitini puolelta, myös heistä toisella molemmilta vanhemmilta.

Itse olen kaupungin vuokrakämpässä asuva yh.:D

Mä, se toinen köyhä aatelinen, joka tässä olen kirjoittanut, olen myös yh! Onkohan sattumaa? Aika hauska juttu. Ehkä me sitten helpommin uskalletaan valita yksinhuoltajuus, kun ei ole pelkoa ns sosiaalisesta leimasmisesta, kun on sillä saralla aika vahva itsetunto syntyperän takia?

Minäkin olisin ylpeä, jos esivanhempani olisi ryöstämällä, raiskaamalla ja sillä perinteisimmällä tavalla eli kuninkaan egoa pönkittämällä saanut aatelisarvon. Aatelispojjaat, kansan (muinaisen) urhokkaan!

Mistäs tämä roskasakki nyt tänne pölähti, hyh hyh kun haisee.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tämän palstan porukalla talous on työttömyyskorvaukset ja sossutuet ja kulttuuri salkkareita, putousta ja tsiikkiä jne. Korkea koulutus on sitä, että on käyty peruskoulu kymmenessä vuodessa ja sen jälkeen joku muutaman viikon kurssi ja ollaan niin älykköjä, että..

Tunnen kuvailemiasi yläluokkaisen suvun jälkeläisiä. Ainoa erotus on kulttuurimaku.

Olemuksessa myös charmia joka puuttuu yleensä työttömiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kaukaa historiasta tulee sukusi aatelisveri?

Meillä yksi haara 1400-luvulta, tuorein 1800-luvulta.

Aatelisverta tulee siis sekä isäni että äitini puolelta, myös heistä toisella molemmilta vanhemmilta.

Itse olen kaupungin vuokrakämpässä asuva yh.:D

Mä, se toinen köyhä aatelinen, joka tässä olen kirjoittanut, olen myös yh! Onkohan sattumaa? Aika hauska juttu. Ehkä me sitten helpommin uskalletaan valita yksinhuoltajuus, kun ei ole pelkoa ns sosiaalisesta leimasmisesta, kun on sillä saralla aika vahva itsetunto syntyperän takia?

Alkaako jommankumman nimi J-kirjaimella ja lempinimi N-kirjaimella?

Vierailija kirjoitti:

Expat kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua mietityttää, mistä voisin saada uusia tuttavia, kun tuttavapiirini tuntuu pienenevän koko ajan ihmisten pudotessa yläluokasta prekariaattiin. En kyllä ymmärrä miten tällainen on edes mahdollista, koska Suomihan on yhteiskunta, jossa elämäntilanteella ja ulkoisilla tekijöillä ei ole mitään vaikutusta siihen, mihin yhteiskuntaluokkaan ihminen kuuluu.

Raha silti vaikuttaa. Malediivien sukelluslomat maksavat, samoin yksityissafarit ja Himalajan valloitukset, ja kun ne pitää mahduttaa samalle kalenterivuodelle että on cocktail-tilaisuuksissa tarpeeksi kerrottavaa niin eihän siihen kaikilla ole varaa. 

Minneköhän sitä ensi vuonna muuten menisi?

Ai sä puhuitkin nousukasporvaristosta. Hyvä kun selvisi, olen ihan väärässä ketjussa. Meillä aatelisilla ei ole nykyään enää rahaa.

Mihinkäs ne rahat olisivat kadonneet? Kyllä yläluokka on aina osannut rahoistaan huolehtia, jos ei muuten niin ammattilaisten avulla.

Valkoinen vai musta limusiini? Vaikea valinta. Täytyy varmaan varmuuden vuoksi hankkia molemmat, että sopii aina päivän asuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kaukaa historiasta tulee sukusi aatelisveri?

Meillä yksi haara 1400-luvulta, tuorein 1800-luvulta.

Aatelisverta tulee siis sekä isäni että äitini puolelta, myös heistä toisella molemmilta vanhemmilta.

Itse olen kaupungin vuokrakämpässä asuva yh.:D

Mä, se toinen köyhä aatelinen, joka tässä olen kirjoittanut, olen myös yh! Onkohan sattumaa? Aika hauska juttu. Ehkä me sitten helpommin uskalletaan valita yksinhuoltajuus, kun ei ole pelkoa ns sosiaalisesta leimasmisesta, kun on sillä saralla aika vahva itsetunto syntyperän takia?

Aatelisilla niin vahva peritty itsetunto, että pystyvät miehen osoittautuessa epäkelvoksi olemaan itsenäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Valkoinen vai musta limusiini? Vaikea valinta. Täytyy varmaan varmuuden vuoksi hankkia molemmat, että sopii aina päivän asuun.

Nyt siellä huutelee Cheekin esimerkillä vaurastunut vantaalainen.

Nauretaan teidän limusiineja, kun kruisalette niillä Kaivarin kahvilan ohi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olit Kansallisoopperan Phantom of the opera -esityksestä?

Musikaalit ei oikein ole mun juttu, niin en käynyt katsomassa. Kansallisoopperassa käyn kyllä muuten 3-4 kertaa vuodessa. Pidän erityisesti Bel Cantosta ja suosikit on Verdi, Catalani, Donizetti jne.

Ap