Lue keskustelun säännöt.
Moni helsinkiläisnainen pelkää liikkuessaan kaupungilla – miksi siitä ei puhuta enempää?
16.04.2017 |
Pidämmekö naisten pelkoa normaalina olotilana?
Metrossa öykkäröivä humalainen tai huonosti valaistu polku kotiin – vaikka Helsinki on yksi maailman turvallisimmista kaupungeista, moni helsinkiläinen pelkää liikkuessaan kaupungilla.
Kaupungin vuoden 2015 turvallisuuskyselystä selviää, että erityisesti helsinkiläisnaiset kokevat turvattomuutta julkisilla paikoilla. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin, kokivatko he olonsa turvalliseksi eri puolilla kaupunkia viikonloppuiltoina. Luvut kertovat, että turvattomuuden tunteessa ei ole kyse marginaali-ilmiöstä.
Vaikka vuosien varrella on menty parempaan suuntaan, kyselyn mukaan edelleen joka viides helsinkiläisnainen kokee turvattomuutta omalla asuinalueellaan. Helsingin keskustassa pelkää noin joka kolmas. Hälyttävintä on naisten kokema turvattomuuden tunne metrossa. Peräti 41 prosenttia naisista tuntee olonsa turvattomaksi viikonloppuiltaisin metrolla kulkiessaan. Miesten keskuudessa turvattomuuden kokemus on huomattavasti harvinaisempaa.
Miksi naisten kokemasta turvattomuuden tunteesta ei puhuta enempää? Pidämmekö naisten pelkoa normaalina olotilana? Ajattelemmeko, että meillä saattaa olla syytäkin pelätä? Mielestäni kaupunkilaisten tuntemaan turvattomuuteen ei voi suhtautua olankohautuksella.
Turvattomuuden tunne saattaa pahimmillaan kutistaa ihmisen elinpiiriä. Joku saattaa karttaa pelottavia tilanteita välttämällä liikkumista ilta- ja yöaikaan. Lähes jokainen helsinkiläinen nainen osannee sanoa paikkoja, joihin ei uskaltaisi mennä pimeän aikaan. Kaikki eivät kuitenkaan voi tehdä valintaa. Erityisesti vuorotyöntekijät, jotka ovat usein naisia, joutuvat työnsä puolesta liikkumaan epätyypillisiin aikoihin. Turvallisuuden tunne on tasa-arvokysymys ja keskeinen osa asumisviihtyvyyttä.
Käytännön ratkaisuja ongelmaan voisivat olla valvonnan lisääminen ja valaistuksen parantaminen. Näyttää siltä, että helsinkiläiset pelkäävät erityisesti niissä liikennevälineissä, joissa kuljettaja ei ole lähellä. Paikallisjuniin ja metroihin voitaisiin edelleen lisätä yöaikaan turvallisia henkilöitä, kuten konduktöörejä tai vartijoita.
Paljon voivat tehdä myös kanssakulkijat puuttumalla epämiellyttävään käytökseen, kuten humalaisten öykkäröintiin. ”Stop! Päätepysäkki syrjinnälle” -kampanjan viesti on loistava mahdollisuus lisätä turvallisuuden tunnetta julkisissa liikennevälineissä.
Pelkästään valvontaa lisäämällä ongelma ei ratkea – tarvitaan myös asennemuutosta. Turvallisuuden tunteessa on kyse osittain persoonakohtaisesta ja opitusta asiasta. Kyselyn perusteella pelko sukupuolittuu. Tämä saattaa johtua siitä, että tytöt ja naiset oppivat jo nuorina pelkäämään ja varomaan, jotta eivät joutuisi häirinnän kohteiksi.
Näin ei pitäisi olla. Pelon sijaan nuorten pitäisi oppia ottamaan tila rohkeasti haltuunsa. Kaupunki kuuluu myös naisille.
Kommentit (14)
Hmm... myös mies voi pelätä. Ei se miehellekään kovin mukava tilanne ole istua yksin metrovaunussa, jossa joku mahdollisesti huumeissa oleva öykkäriporukka hilluu ja möykkää.
Vartiointi lisäisi turvallisuuden tunnetta kummasti. Vai lisäisikö?
Ei tarvitse kuitenkaan kuin matkustaa lahden yli Tukholmaan, niin voi huomata, että aseistettuja poliiseja liikkuu monin verroin enemmän kuin täällä. Eikä tarvitse kuin hypätä siellä metroon, niin voi huomata, ettei siellä vaunussa poliisia tai vartijaa olekaan. Ei edes illalla. Sama toistuu jokaisessa paikassa. Pariisissa liikkuessaan näkee useita kertoja päivässä kolmen miehen konepistooleilla aseistettuja sotilaspartioita. Keskikaupungilla. Hieman sivussa ei partioista näy varjoakaan. Roomassa tuntuu joskus siltä, että kadulla on enemmän erilaisia poliiseja, kuin tavan kansalaisia. Kiinassa pankin rahalähetyksiä hakee musta panssaroitu auto, josta tunkee ulos useita mustiin taisteluasuihin pukeutuneita vartijoita pumppuhaulikkoineen, kypärät päässä.
Silti noissakin paikoissa illalla metrolla kulkiessa olo on yhtä yksinäinen kuin Helsingissäkin.
Lisäisikö näkyvä vartiointi turvallisuuden tunnetta? Luultavasti lisäisi, ainakin siellä, missä se näkyisi. Lisäisikö näkyvä vartiointi tietoisuutta - ja siis pelkoa - siitä, että vaara on olemassa? Luultavasti lisäisi, ainakin siellä, missä sitä ei näkyisi.
Taitaa olla vain realismia myöntää, etteivät resurssit riitä missään siihen, että pystyttäisiin turvaamaan jokaisen ihmisen turvallisuus joka paikassa vartioinnilla. Siihen vain täytyy taipua ja jatkaa, kuten ennenkin, tai muuttaa omia kulkemistottumuksiaan, vaikka se kuinka tuntuisi siltä, että kansalaisoikuksia poljetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä se johtuu, että monissa Aasian suurkaupungeissa ja pienemmissäkin naiset ja miehet voivat kulkea yölläkin yksin kenenkään häiritsemättä? Esimerkkeinä vaikka Soul, Singapore, Peking, Hongkong, jne. Onko siellä kasvatus, laki tai jokin muu asia onnistunut paremmin kuin täällä?
Siitä ei puhuta siksi, että puhuminen olisi joidenkin mielestä rasismia. Kyllä ne suomalaisetkin spuget on minulle huudelleet, mutta yksikään heistä ei ole lähtenyt samalla tavalla perään tai seuraamaan kun nämä muualta tulleet.
Kyse ei ole siitä, miksi naiset kokevat turvattomuutta vaan siitä, miksi asiasta ei saa puhua.
Tyttäreni muutti Keski-Eurooppaan noin 400 000 asukkaan kaupunkiin ja totesi, että siellä uskaltaa yöllä kävellä kotiin. Helsingissä piti tammikuussa ottaa taksi jopa 300 m matkalle.
Vanhat naiset pelkäävät eniten, vaikka tilastojen mukaan heillä on vähiten syytä pelätä. Nuoret miehet joutuvat useimmiten väkivallan kohteeksi, mutta pelkäävät vähiten. Eli pelkoon ei ole mitään rationaalista syytä. On vain luettu liikaa lööppejä ja annettu mielikuvituksen laukata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on tapana lakaista ikävät asiat maton alle, ettei päättäjille vaan tulisi ylipääsemättömiä hankaluuksia hyväksyä faktat ja toimia niiden mukaan. Olisi aika jo uskaltaa ottaa rajut toimenpiteet käyttöön. Myös naiset maksavat veroja. Niillä verorahoilla kustannetaan päättäjien palkat ja leveä elämä.
Suomalaisten päättäjien ensimmäinen velvollisuus on suojellaa Suomen kansalaisia ja taata kaikkien turvallisuus. Onko päättäjiltä ja virkamiehiltä päässyt unohtumaan, että heidän työnantajansa on Suomen kansa, eikä päinvastoin?
Media kirjoittaa liikaa väkivallasta sun muusta, joten herkät naiset alkavat pelätä. äkeehän sen jo tältäkin palstalta kuinka naiset pelkäävät maailmansotia ja muita epätodennäköisiä tapahtumia, miehet lähinnä työttömyyttä ja naisettomaksi jäämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisille on järjestettävä ilmaisia itsepuolustus- ja selviytymiskursseja.
Poliiseja lisää kaduille. Se riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisille on järjestettävä ilmaisia itsepuolustus- ja selviytymiskursseja.
Miksi ilmaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille on järjestettävä ilmaisia itsepuolustus- ja selviytymiskursseja.
Miksi ilmaisia?
Taloudellisesta tilanteesta huolimatta (tai siitä johtuen) kaikilla olisi mahdollisuus päästä opettelemaan itsepuolustusta ja turvaamaan oma koskemattomuus. Miksi ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kirjoitus oli. En todellakaan menisi mielelläni yöllä yksin metroon ja etenkin jos tietäisin siellä olevan huumepäisiä tai kännisiä juoppoja jotka ahtautuisivat istumaan viereeni. niin on kerran käynyt ja oli ahdistavaa. Pitkänäperjantaina liikuin aseman lähellä ja kyllä sydäntä lämmitti kun huomasin että paikalla oli useita poliisiautoja turvaamassa turvallista pääsiäistä. etenkin ruotsin tapahtuma on saanut minut toivomaan tännekkin keskustaan enemmän poliiseja. poliisiylijohtaja ihmetteli muutama päivä sitten radiossa että miksi suomessa vähennetään poliiseja kun muissa maissa lisätään? kyllä ihmetyttää. Niinistö voisi tuohon puuttua kun on järjen mies.
Tilastoissahan se näkyy, että onko pelkääminen aiheellista. Jos ei, niin silloin pelkäämisen syy on pelottelun ilmapiirissä.
En tiedä miten se asia on. Mutta monet pelkää hämähäkkien kuviakin, vaikka pelkoon ei pitäisi olla syytä.
Mielipidekirjoitus, vaikka naisen kirjoittama, ei avaa, miksi ja mitä naiset pelkäävät liikkuessaan kaupungilla. Kirjoituksessa mainitaan humalaisten öykkäröinti, mutta havaintojeni mukaan se kohdistuu yhtälailla miehiin. Miksi naiset kokevat olevansa enemmän vaarassa tai häirinnän kohteena kuin miehet? Onko suvaitsevaisesta Helsingistä tulossa kaupunki, jossa nainen ei voi liikkua turvallisesti ilman miestään tai miespuolista sukulaistaan?