Lue keskustelun säännöt.
Vihaatko muutosta? Auta!
15.04.2017 |
Haluaisin tietää, tekeekö henkilö joka vihaa muutoksia, niitä koskaan itse? Varsinkaan isoja asioita, kuten ero, muutto jne. Jos tekee, siis oma-aloitteisesti, niin mitä se vaatii ja kuinka pitkään päätöksen teko yleensä vie? Vai pysyykö tällainen henkilö vain kulloisessakin tilanteessa, vaikka pitäisikin sitä epätyydyttävänä?
Kommentit (5)
En sanoisi vihaavani muutoksia, mutten yleensä pidä niistä yhtään, jos muutos on negatiivinen tai neutraali. Positiivisista muutoksista kyllä tykkään, esim. jos paranee sairaudesta, mutta tämä on kai selviö.
Isoissa asioissa olen usein taipuvainen perustelemaan itselleni, miksi muutokseen ei kannata ryhtyä. Teen muutoksia harvoin. Mahdollisen muutospäätöksen kypsyminen vie pitkään, asiasta riippuen vuosia.
Käytännössä – ulkopuolisen silmin varmasti järkyttävää kyllä – olen taipuvainen pysymään tilanteessa, jota pidän epätyydyttävänä, mutta subjektiivisessa kokemuksessani se lakkaa olemasta epätyydyttävä. Avain tämän ymmärtämiseen on nimenomaan se, mistä edellä mainitsin: muutosidean tultua mieleen alan etsiä läsnäolevasta, sillä hetkellä epätyydyttävältäkin näyttävästä tilanteesta hyviä puolia, alan siis perustella itselleni, miksi muutokseen ei kannata ryhtyä!
Kuulostaa huonolta taipumukselta, ja tilanteesta riippuen ehkä onkin sitä, mutta hyvänä puolena tässä on taipumus sitoutua aiemmin tehtyihin päätöksiin. Ajattele esim. avioliittoa; eikö ole hyvä, jos omalla asennoitumisellaan pyrkii lujittamaan avioliittoaan, joka on alkanut tuntua epätyydyttävältä, sen sijaan, että ryntää avioeroon ja uuteen suhteeseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos valaisevasta vastauksesta! Tuon perusteella voi varmaan ajatella, että jos joku ulkopuolinen yrittäisi kenties pyytää sinua tekemään jonkin muutoksen, pitäisit entistä tiukemmin kiinni niistä perusteluista miksi mielestäsi muutokseen ei kannata ryhtyä?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos valaisevasta vastauksesta! Tuon perusteella voi varmaan ajatella, että jos joku ulkopuolinen yrittäisi kenties pyytää sinua tekemään jonkin muutoksen, pitäisit entistä tiukemmin kiinni niistä perusteluista miksi mielestäsi muutokseen ei kannata ryhtyä?
Siihen olisin taipuvainen. Toisaalta, jos tietäisin saavani tukea muutosprosessissa ja muutos ei sisältäisi suuria riskejä, niin sen vastustaminen ei ehkä olisi niin vahvaa. Me, jotka emme pidä muutoksista, yleensä pidämme turvallisuutta ja harmoniaa tärkeänä (itse ainakin pidän).
On siis parasta unohtaa ihminen jonka kanssa olemme rakastuneet mutta hän ei pidä muutoksista, ja niitä totisesti vaadittaisiin että yhdessäolomme olisi mahdollista. Rankkaa.
Anyone?