Lue keskustelun säännöt.
Kun kännykkä kiinnostaa enemmän kuin oma lapsi
15.04.2017 |
Kävin eilen perheen kanssa Sealifessa ja teki tosiaan pahaa huomata, miten monella vanhemmalla se puhelimen ruutu on mielenkiintoisempi, kuin oman lapsen tekemiset.
Lasten leikkipaikka oli ehkä irvokkain, kun hiekkalaatikolla muksut leikkivät keskenään, hiekkalaatikon ympärillä istuvat vanhemmat olivat täysin ruutuihinsa syventyneinä. Eivät todennäköisesti olisi huomanneet, vaikka lapsi olisi ottamut hatkat.
Akvaarioilla taas lapset katsovat innoissaan kaloja, vanhempi seuraa perässä zombina katse edelleen nauliintuneena puhelimeen. Miksi edes lähteä lapsen kanssa mihinkään, jos et aio olla henkisesti läsnä? Eikö sitä puhelinta voisi edes siksi aikaa jättää taskuun/laukkuun?
Pari päivää sitten taas junassa eräs äiti oli niin puhelimen ruutuun syventynyt, ettei huomannut, miten lapsensa käyskenteli pitkin liikkuvaa junaa ja lopulta alkoi kiipeillä lastenvaunupaikalla olevalla tangolla. Sitä näkyä katsoessa jo hirvitti, että missä vaiheessa lapsi tulee sieltä pää edellä alas.
Oikeasti, mitä siellä kännykässä on niin tärkeää?
Kommentit (7)
Tätä samaa ihmettelen. Se joku aika sitten ollut kampanja (MLL:nkö ollut?), missä oli juuri tämä teema, sehän nosti kauhean äläkän ja äidit kilvan kertomaan kuinka törkeän osoitteleva ja väärin tuomittu se oli. Taisi kolahtaa liian lujaa useimmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et voi tietää kokonaisuutta. Voi ihan hyvin olla että arjessa/kotona keskitytään lapseen ja sitten kun mennään lasten aktiviteettiin niin vanhempi (mistä edes tiedät että oli vanhempi eikä vain lapsenvahti tmv?) vain vahtii että lapset käyttäytyy.
Jos minulla olisi lapsia niin haluaisin antaa lapsille kokemuksia myös niistä asioista ja paikoista jotka eivät itseäni kiinnosta. Siksi voisin aivan hyvin selata vauva palstaa siellä kalojen seassa. Ja ehkä seuraavana viikonloppuna mennä innokkaasti lapsen kanssa konserttiin tai sisäleikkipuistoon jossa puhelin on esillä vain muutamaa kuvaa varten.
Tämä kommentti on oikeasti todella surullinen.
Juu, ei ne kaikki leikkipuistot sun muut vanhempia yleensä kiinnostakaan, vaan niihin mennään lapsen takia. Mutta se ei silti tarkoita, että voisit henkisesti poistua paikalta syventyäen luuriisi. Lapsi näkee, ettei sinua kiinnosta tippaakaan, eikä varmasti tunnu todellakaan kivalta. Lapsi on hetkessä periaatteessa yksin, vaikka kuinka yrittää osoittaa innoissaan "Äiti, kato: tuolla menee hai!", niin äiti vain ymähtää jotain nostamatta katsettaan.
Tuntuisiko itsestäsi kauhean kivalta?
No mutta kännyhän on älylaite. Lapsi ei!
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa ihmettelen. Se joku aika sitten ollut kampanja (MLL:nkö ollut?), missä oli juuri tämä teema, sehän nosti kauhean äläkän ja äidit kilvan kertomaan kuinka törkeän osoitteleva ja väärin tuomittu se oli. Taisi kolahtaa liian lujaa useimmille.
Jep.
Ihan oikeasti oli niin irvokas näky, että pahaa teki.
Ymmärrän, jos pitää vaikka jojonkin viestiin kuitata vastaus samantien tms. mutta sellainenkin hoitunee nopeasti, ei niin, että tarvitsisi olle puoli tuntia vähintäänkin nenä kiinni ruudussa.
En tiedä asunko jotenkin kummallisessa paikassa (30 km päässä Helsingistä), kun en ole tätä kovin paljon parjattua ilmiötä huomannut. Leikkipuistossa ehkä vastataan puheluun tai viestiin äkkiä ja laitetaan puhelimet pois. Kyllä täällä vanhemmat on lastensa kanssa ihan läsnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi tietää kokonaisuutta. Voi ihan hyvin olla että arjessa/kotona keskitytään lapseen ja sitten kun mennään lasten aktiviteettiin niin vanhempi (mistä edes tiedät että oli vanhempi eikä vain lapsenvahti tmv?) vain vahtii että lapset käyttäytyy.
Jos minulla olisi lapsia niin haluaisin antaa lapsille kokemuksia myös niistä asioista ja paikoista jotka eivät itseäni kiinnosta. Siksi voisin aivan hyvin selata vauva palstaa siellä kalojen seassa. Ja ehkä seuraavana viikonloppuna mennä innokkaasti lapsen kanssa konserttiin tai sisäleikkipuistoon jossa puhelin on esillä vain muutamaa kuvaa varten.