Lue keskustelun säännöt.
Ei saaneet lapset rakkaudella tehtyä ruokaa tänäänkään
14.04.2017 |
Vihaan tota ruoanlaittoa, voiko paskamaisempaa hommaa olla?
Tulee sotkua, ällöjä hajuja ja mulla ois niin paljon muutakin tekemistä kun kokata.
Lapset sai makaronijauhelihamössöä, onneks edes kelpaa.
Pizzaonlinesta tilataan viikoittain kotiin, Foodora ja wolt ei valitettavasti toimita meille asti.
Tää asia vituttaa perhe-elämässä eniten, mikä on teidän kompastuskivenne?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruuanlaitto arkena on se kaikkein veemäisin. Onneksi meillä mies hoitaa sen pääosin (ja on nyt näemmä kehitellyt jo jotain "pääsiäismenyytä" myös, kiitokset hälle siitäkin!) Ruuanlaitto kokonaisuudessaan on hemmetin rasittavaa ja aikaavievää; suunnittelut, kaupassa käynnyt, valmistus, kattamiset, tiskit. Ei siinä mitään jos on aikaa ja jaksamista. Silloin jos näissä resursseissa on vajausta, huomaa miten suhteettoman kuluttavaa varsinkina arkinen ruokarumba voi olla. Onneksi on einekset! <3 :)
Sitä jaksamista saa juuri tuoreista ja hyvistä raaka-aineista tehdyistä ruoista, eineksiä syövä on nuutunut, harmaa ja valittaa ettei jaksa.
Luuletko mammojen tätä ymmärtävän? Eihän ne ole sitä edes kokeneet, luottavat partaseen, joka sanoo eineksien olevan kotiruokaa terveellisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin ettei kaikkia kiinnosta ruoanlaitto. Onneksi on saatavilla paljon käyttökelpoisia valmisruokia jotka vain lämmitetään ja laitetaan tarjolle.
Ruoanvalmistuksen ammattilaisena ja ammattia opettavana olen jo törmännyt lukuisiin nuoriin joiden tekemisen taso on täysi 0 kouluun tullessa ja suurta osaa perusraaka-aineista ei tunnisteta esim. osaa yleisimmin käytettävistä kasviksista.
Jotkut ei ole kuorineet perunaa tai porkkanaa koskaan aiemmin.
Koulutuksessa on sellaisten perheiden lapsia joista näkee ettei heidän ole tarvinnut tehdä mitään, ei ole otettu mukaan keittiöaskareisiin tai kotona ei ole valmistettu ruokaa.
Ekan kappaleen logiikan ymmärrän mutta mikä motiivi sulla on kertoa työstäsi tässä ketjussa? Tai siitä mitä joku ihminen on tehnyt tai ei ole tehnyt? Ei se nyt kovin ihmeellistä ole jos joku ei ole koskaan kuorinut perunaa. Kaikissa perheissä kuorelliset keitinperunat ei nyt vaan kuulu normaaliin arkiruokalistaan. Ja se on ihan jees. Meillä esimerkiksi syödään kyllä paljon kasviksia mutta kuorittavia perunoita on tarjolla vuodessa harvemmin kuin yhdessä kädessä sormia. Perunaa parempia lisäkkeitä kun on olemassa vaikka kuinka.
Miksikö kerroin työstäni, no siksi että ajat ovat muuttuneet. Aiemmin ei perunoiden kuorintaa tarvinnut opettaa se osattiin jo valmiiksi. Suurimmalla osalla aiemmin oli edes jonkinlaista kokemusta ruoanvalmistuksesta ennen kokkikoulutukseen tuloa. Tämä kertoo siitä ettei kotona ole totuttu sellaisiin arkiaskareisiin jotka olivat aiemmin normaalia kotikasvatuksella saatua kansalaistaitoa kaikilla. Peruna oli vain yksi esimerkki, yhtä hyvin se olisi voinut olla porkkana tai omena.
Kuitenkin näistäkin perheistä tulee opiskelijoita kokin koulutusohjelmaan, todellinen kiinnostuksen määrä alaa kohtaan vaihtelee. Nuorella olisi helpompaa jos kotona olisi otettu mukaan ruoanvalmistukseen.
Mullekin tulee lämpimiä muistoja myös Saarioisen roiskeläpistä ja broileripyöryköistä. Ihan samalla tavalla kuin äidin perunamuusista ja silakkapihveistä. Myös kinuskijäätelö ruo muistoja mieleen.
Meillä kanssa makaronimössöä lapsilla tänään. Sisältää siis tummaamakaronia, jauhelihaa ja sipulia, ketsuppia päälle. Kylkeen pienin vaan vähän kurkkua ja iskin muutaman kirsikkatomaatin, oliiveja ja raejuustoa. Ite mussutan vaan nuudelia. Laiska päivä :s
Just tein rakkaudella suuren kasan vohveleita. En tajua mikä ongelma ap:lla on kokkaamisen kanssa, eihän se ole mitenkään vaikeaa..ap vaan ei osaa.
*pudistelee päätään*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaan laittaa ruokaa, mutta en jaksa nähdä vaivaa. Syön valmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruuanlaitto arkena on se kaikkein veemäisin. Onneksi meillä mies hoitaa sen pääosin (ja on nyt näemmä kehitellyt jo jotain "pääsiäismenyytä" myös, kiitokset hälle siitäkin!) Ruuanlaitto kokonaisuudessaan on hemmetin rasittavaa ja aikaavievää; suunnittelut, kaupassa käynnyt, valmistus, kattamiset, tiskit. Ei siinä mitään jos on aikaa ja jaksamista. Silloin jos näissä resursseissa on vajausta, huomaa miten suhteettoman kuluttavaa varsinkina arkinen ruokarumba voi olla. Onneksi on einekset! <3 :)
Sitä jaksamista saa juuri tuoreista ja hyvistä raaka-aineista tehdyistä ruoista, eineksiä syövä on nuutunut, harmaa ja valittaa ettei jaksa.
Luuletko mammojen tätä ymmärtävän? Eihän ne ole sitä edes kokeneet, luottavat partaseen, joka sanoo eineksien olevan kotiruokaa terveellisempää.
Meillä tehdään ruoka itse koska einekset ovat pahoja ja täynnä lisäaineita. Joten älä yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin vastaamassa mut meni aihe sekasin, luulin et piti kertoa mikä on oma inhokkiaskare. Kaivattiinko niitä vai ap:n mollaamista ja omien kokkausten listaamista/kehumista? :D
Mun inhokkiaskare on kompostin vieminen. Se on ihan hiton tylsää ja usein joku on löräyttäny jotain ihan vähän kompostipussin ohi, jolloin se ämpäri pitää pestä ettei ala haista. Ärsyttää joka kerta mut minkäs sitä voi, vahinkoja sattuu! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin ettei kaikkia kiinnosta ruoanlaitto. Onneksi on saatavilla paljon käyttökelpoisia valmisruokia jotka vain lämmitetään ja laitetaan tarjolle.
Ruoanvalmistuksen ammattilaisena ja ammattia opettavana olen jo törmännyt lukuisiin nuoriin joiden tekemisen taso on täysi 0 kouluun tullessa ja suurta osaa perusraaka-aineista ei tunnisteta esim. osaa yleisimmin käytettävistä kasviksista.
Jotkut ei ole kuorineet perunaa tai porkkanaa koskaan aiemmin.
Koulutuksessa on sellaisten perheiden lapsia joista näkee ettei heidän ole tarvinnut tehdä mitään, ei ole otettu mukaan keittiöaskareisiin tai kotona ei ole valmistettu ruokaa.
Ekan kappaleen logiikan ymmärrän mutta mikä motiivi sulla on kertoa työstäsi tässä ketjussa? Tai siitä mitä joku ihminen on tehnyt tai ei ole tehnyt? Ei se nyt kovin ihmeellistä ole jos joku ei ole koskaan kuorinut perunaa. Kaikissa perheissä kuorelliset keitinperunat ei nyt vaan kuulu normaaliin arkiruokalistaan. Ja se on ihan jees. Meillä esimerkiksi syödään kyllä paljon kasviksia mutta kuorittavia perunoita on tarjolla vuodessa harvemmin kuin yhdessä kädessä sormia. Perunaa parempia lisäkkeitä kun on olemassa vaikka kuinka.
Miksikö kerroin työstäni, no siksi että ajat ovat muuttuneet. Aiemmin ei perunoiden kuorintaa tarvinnut opettaa se osattiin jo valmiiksi. Suurimmalla osalla aiemmin oli edes jonkinlaista kokemusta ruoanvalmistuksesta ennen kokkikoulutukseen tuloa. Tämä kertoo siitä ettei kotona ole totuttu sellaisiin arkiaskareisiin jotka olivat aiemmin normaalia kotikasvatuksella saatua kansalaistaitoa kaikilla. Peruna oli vain yksi esimerkki, yhtä hyvin se olisi voinut olla porkkana tai omena.
Kuitenkin näistäkin perheistä tulee opiskelijoita kokin koulutusohjelmaan, todellinen kiinnostuksen määrä alaa kohtaan vaihtelee. Nuorella olisi helpompaa jos kotona olisi otettu mukaan ruoanvalmistukseen.
Mun isälle, synt. 1946, kuorittiin perunat aikuiseksi asti. Hänen perusmenyynsä oli peruna ja soosi, muihin ruokiin suhtautui arkena epäluuloisesti vuosien ajan.Joulu oli erikseen, silloin oli runsaampaa.
Kun menin yläasteelle -85, luokalla oli eräs joka ei ollut koskaan kuorinut mitään. Hän kävi myöhemmin kokkikoulun. Myös ala-asteen nirso mustahammas on restonomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä erää ärsyttävin kotityö on lattian pesu. Jos ei päivittäin pese, niin tuntuu jaloissa likaiselta. Hiekkaa on alkanut tulemaan jo hyvään tahtiin sisälle. Meillä on lattiamateriaalina tosi huono muovimatto. Ei liu'u rätti, ei millään.
Ruoanlaitto on myös aika vaivaavaa, vaikka ei siinä yleensä kestä kuin se puolituntia, välipaloihin 10min. Mutta ruokailun valvominen ja jälkien korjaaminen siihen päälle. Pari kolme tuntia ja taas sama rumba.
Mutta kokoajanhan nuo kasvavat ja sotkevat vähemmän.
Kivointa on astianpesukoneen täyttö toiseksi nuorimman kanssa, siis kolmevuotias. On vain niin suloinen apulainen, että ei stressaa sitten yhtään. Muut hommat yritän tehdä mahdollisimman tehokkaasti aina ja ehkä se hosuminen stressaa. Tiskikoneen luona aika tuntuu hetkeksi pysähtyvän, kun pieni kyselee vielä haparoivin sanoin, minne mikäkin tulee ja ojentelee yläkaappien tavaroita mulle. "äiti ota-- tässä--äiti äiti--minne--oo--painava."
Miksi luullaan, että ns rakkaudella tehty ruoka on monimutkaista ja hienosti katettua, ja sen vastakohtana on väritön mössö? Voihan makaronilaatikon tai adan kanssa tarjota vaikka tomaatinlohkoja tai porkkanaraastetta.
Itse en paljon kokkaa ilman kasviksia. Niitä voi lisätä melkein mihin ruokaan vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kun niin toivoisin ketjua jossa saisi rauhassa haukkua kotitöiden ikävyyttä.
Aina kun joku puhuu kokkaamisen ihanuudesta toivoisin, että minulla olisi varaa palkata kokki kotiin.
Pidän tietenkin hyvin tehdystä ruuasta. Pidän vaihtelusta.
Vihaan vain niin kotielämä ruuanlaittoarkinormaalipaska elämää.
Eipä siinä ole eroa tekeekö 3:lle vain 14:lle, aineksia on vain enemmän. Ruuan valmistumiseen menee sama aika. Nyt on tosin vuorossa blinejä lisukkeineen. Paistamme 2 lettupannulla blinejä sitä mukaa kun syödään, tuolle sakille menee n 100 kpl:) 20 kerta tässä kokoonpanossa.