Miten hahmotat mielessäsi viikonpäivät, kuukaudet ja numerot?

Vuosi on 2 riviä, alkaa ylärivin vasemmasta reunasta, ja vuoden puolivälissä hypätään alarivin oikeaan reunaan :D Eli Tammi-kesäkuu on ylärivi  vasemmalta oikealle, heinä-joulukuu on alarivi oikealta vasemmalle. Vuodet liitty toisiinsa spiraalimaisesti.

Viikko on ihan vaan rivi vasemmalta oikealle, samoin numerot.

Numerot sormina niin että 1 on oikean käden peukalo

Viikko pitkällään oleva ovaali jossa ma-pe alhaalla ja la-su ylhäällä.

Kuukaudet ympyrä niin että joulukuu 1-melkein 11 kohta, tammi ja helmi siitä alaspäin ysiin. Maalis-toukokuu siitä seiskaan. Kesäkuu ja heinäkuu suuret alueet ja taas elo-marraskuu pikkuisia lohkoja. Kuitenkin se kuukausi missä eletään nousee kyllä mielessä isommaksi.

Alakoulun pihassa ympyränä,  joulu koulun ulko-ovien luona, vuodevaihde pihan atriumin edessä. Tästä myötäpäivään kuukaudet. Juhannus noin vastapuolella yläkoulun suunnassa metsän takana. Ja siitä sitten edelleen ympäri takas oville. Ja kesäinen maisema, lehdet puissa. Olenkohan ihan normaali. Viikonpäivät normaalisti kalenterin muodossa.  

Olenko ainoa, joka näkee niin numerot, viikon kuin vuodenkin (kuukausineen) vaakasuorana janana ilman mitään värejä? Näen numerot ihan vain numeroina (1, 2, 3...) ja muut sanoina (maanantai, tiistai... tammikuu, helmikuu...). Kuulostaa jännältä, että jotkut näkevät noita soikioina (mikä tuntuu minusta hieman vaivalloiselta) ja sekin vielä, että jotkin niistä kulkevat vastapäivään! Saati se, että esim. viikonpäivillä on jokaisella omat värit :D

Ja ei, en ole mikään ankea elämään kyllästynyt vanha patu jonka elämässä ei ole mitään iloa ja väriä, vaan ihan tavallinen positiivinen "N19". Sanoin tämän ihan vain siksi, koska alkoi oma ajattelutapa kuulostaa tylsältä teidän muiden mielikuvituksellisten ajatusten rinnalla. :D

Kaikki on rivejä tylsästi vasemmalta oikealle. Niillä on värinsä, mutta ei niin selvät, että osaisin välttämättä sanoa, mikä päivä/kk/numero on minkäkin värinen. Väri voi myös vaihtua. Numerot on kolmiulotteisia numeroita, viikonpäivät kaksiulotteisia neliöitä. Kuukaudet semmoista pidempää nauhaa, joka tarvittaessa asemoituu mun rystysiini. 

Viikonpäivät näen niin kuin kalenterissa pienissä laatikoissa. Vuodet taas näen ympyränä, mutta vaakatasossa. Eli jos kävelen eteenpäin, pääsen kesää kohti.

Viikonpäivät ja numerot janana vasemmalta oikealle, kuukaudet kellon muodossa ja jotenkin liitän siihen samalla väriympyrän jossa tammikuu sininen ja liukuvat värit joulukuuhun joka on punainen.

Te, joilla vahvat mielikuvat numeroiden, viikkojen, kuukausien ja vuosien sijannista suhteessa muuhun olevaan.

Kuinka helppoa teille koulumatematiikka ollut? Entä historian tunneilla opitut vuosiluvut?

Mielenkiinnolla kyselen.

Itselläni myös hyvin selkeä sisäinen lukujono- ja aikamaailma.;)

Tää on ihan supermielenkiintoinen ketju, itse myös näen nää aikajaksot ja myös numerot tosi selkeinä muotoina ja lukujonoina mielessäni. Viikot ja kuukaudet näen vähän niin, kuin ne on vanhanaikaiseen seinäkalenteriin merkitty eli vaakasuorassa rivissä maanantai vasemmalla ja sunnuntai oikealla. Vuosi taas on melko selkeä pystyyn käännetty ympyrä, joka kulkee vastapäivään. Katson sitä edestä päin. Vuodenvaihde on ylhäältä vähän vasemmalle, ts. jos kyseessä olisi kellotaulu niin suunnilleen 11:n kohdalla. Kesäkuukaudet ovat alhaalla ja syksy oikealla laidalla. :)

Mulla vuosisata on puolikaari. Esim 1900 -luku alkaa kello yhdeksän kohdalta ja päättyy kello kolmeen. 1950-luku on kello kahdentoista kohdalla. Tapahtumat sijoittuu mielikuvissani tälle kaarelle. Nyt ollaan noin kello kymmenen kohdalla menossa. Kaaret eli vuosisadat seuraa toisiaan jatkuvana ketjuna.

Vuosi on ympyrä, jossa kuukaudet kiertää myötäpäivään siten, että tammikuu on kello yhdessä. Viikko on jana vasemmalta oikealle, viikonlopun päivät ja keskiviikko hahmottuu pidempinä kuin muut päivät. Niiden ympärillä olevat ”laatikot” on tavallaan isommat.

Minulla vuosi kiertää vastapäivään. Se ei ole niinkään selkeän ympyrän muotoinen, pikemminkin lenkki enkä yleensä katso sitä edestäpäin vaan siitä kohdasta, missä olen kulloinkin. Joulukuu ja tammikuu ovat ylhäällä ja kesä-, heinä- ja elokuu ovat alhaalla.

Viikko on myös lenkki ja päivät kiertävät vastapäivään. Lauantai ja sunnuntai ovat pidempiä ja omalla sivullaan.

Numerot kymmeneen asti nousevat suoraan ylöspäin ja siitä kahteenkymmeneen asti lukujono jatkuu oikealle päin loivasti yläviistoon. Kahdestakymmenestä sataan lukujono nousee taas ylöspäin.

Vuosiluvut ovat samassa muodostelmassa kuin numerotkin. Uusi vuosisata alkaa aina alhaalta paitsi nyt, kun tarkastelen viimeistä vuosisadan vaihdetta nykyhetkestä käsin, niin viime vuosisadan loppuvuodet ovatkin tämän vuosisadan vuosilukujen alapuolella.

Näen vuodet erillisinä tasoina. Jäikö koulujen lukuvuosista sitten päälle, että tason alkukohta on aina syksy, tai oikeastaan loppukesä, eli koulujen alkuaika. Jokainen vuosi näkyy kuitenkin omana värinään, eli tason alkuosa on samaa kuin mikä alkaa ylemmällä tasolla n. tasopätkän puoliväliä ennen. Ei mitään tiettyjä värejä, vaan ennemminkin vain sävyeroja. Näillä hahmotan ajan kulun. Jännä, että en enää vuosiin ole elänyt vähääkään koulurytmissä, mutta silti joka syksy elämään on tullut jotain uutta, siis ihan kouluun liittymätöntä. Se on pitänyt tätä rytmiä tällaisena. Milloinkohan alan näkemään vuodet kokonaisina?

Vierailija kirjoitti:

Vuosi on pitkä pystysuora palkki, tammikuu ylhäällä. Joulukuussa koen aina vuodenloppumasennusta osittain tämän mielikuvan takia. Ollaan siellä pohjalla, surkeassa pimeässä kellarissa, ja koko vuosi on valunut hukkaan kuin hiekka tiimalasissa ylhäältä alas. Tammikuussa sitten taas helpottaa.

Viikko on tylsästi vaan pöytäkalenterimainen jana vasemmalta oikealle.

Numerot ovat silmien edessä liikkuva jono, kuin joku kaitafilmi tai lampaat hyppimässä aidan yli, aina tulee seuraava.

Mihinkään ei liity värejä.

Suunnilleen sama, mutta yhden pitkän palkin sijaan kuukaudet on kahtena puolivuotispalkkina ja joskus liikkuvan jonon sijaan numerot on suunnilleen kymmenen riveissä.

Viikon janassa lukee jokaisen päivän kohdalla lyhenne, ma-ti-ke jne.

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa, joka näkee niin numerot, viikon kuin vuodenkin (kuukausineen) vaakasuorana janana ilman mitään värejä? Näen numerot ihan vain numeroina (1, 2, 3...) ja muut sanoina (maanantai, tiistai... tammikuu, helmikuu...). Kuulostaa jännältä, että jotkut näkevät noita soikioina (mikä tuntuu minusta hieman vaivalloiselta) ja sekin vielä, että jotkin niistä kulkevat vastapäivään! Saati se, että esim. viikonpäivillä on jokaisella omat värit :D

Ja ei, en ole mikään ankea elämään kyllästynyt vanha patu jonka elämässä ei ole mitään iloa ja väriä, vaan ihan tavallinen positiivinen "N19". Sanoin tämän ihan vain siksi, koska alkoi oma ajattelutapa kuulostaa tylsältä teidän muiden mielikuvituksellisten ajatusten rinnalla. :D

Mä näen myös numerot, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodet ihan vaan janana. Siitä voi selata ja zoomata eteen tai taaksepäin.

Minä näen tylsästi vaakasuorina janoina kaikki. Viikonpäivät kalenterin mukaan rivit allekkain. Maanantaina alkaa uusi jono, sunnuntaihin loppuu. Mielenkiintoista että useat hahmottaa vuoden kuukaudet ympyrämallisena.

Vuosi on hieman (vaakatasoon) soikea ympyrä jossa vuodenvaihde on ylhäällä keskellä. Tammikuu lähtee ylhäältä vasemmalle, toukokuu on kaikista eniten vasemmalla ja kesän kuukaudet alhaalla, syksy oikealla. Värejä ei ole.

Viikonpäivät hieman samanlainen soikioympyrä, mutta maanantai alkaa vasemmalta (ei siis ylhäältä) ja perjantai on ihan oikealla. Viikonlopulle on varattu koko soikion "yläpuoli".

Numerot lähtevät janana ylöspäin, jossain 6-7 kohdalla jana kääntyy oikealle ja jatkuu siitä 20 asti niin että 10 kohdalla "värimaailma" muuttuu hieman tummemmaksi. 20 jälkeen jana kääntyy vasemmalle ja 30 jälkeen oikealle, josta menee suoraan 100 asti. Sadasta kääntyy oikealle tuhanteen asti. Tuhannesta vasemmalle miljoonaan saakka.

Vuosi on ympyrä jossa klo 11 kohdalla tammikuu, klo 10 helmikuu jne. Päinvastoin siis kellotauluun verrattuna, eli pyörii vastapäivään. Viikko on jana jossa viikonpäivät menee vasemmalta oikealle.

Kuukaudet ovat kuin kellotaulu, tammikuu klo 7-8, helmikuu klo 8-9 jne. Vuoden valoisin aika on siis loogisesti keskipäivän aikaan.

Viikko on lineaarinen ja alkaa maanantaista. Viikonlopun jälkeen alkaa uusi viikko eikä siis hypätä viikon alkuun.

Numerot 1-10 menee eteenpäin (=kauemmas minusta), jonka jälkeen jana tekee käännöksen oikeaan ja 11:sta eteenpäin menee lineaarisesti vasemmalta oikealle. Jana on musta ja siinä on kokonaislukujen kohdalla väkänen. 20:stä eteenpäin väkänen on vain täysien kymmenien kohdalla ja 200:sta eteenpäin vain täysien satojen kohdalla.

Viikonpäivät ovat kaari, joka alkaa maanantaista oikealle, ja viikonloppua kohti kaartuu yhä kiverämmin vasemmalle. Sunnuntaista sitten putoaa takaisin maanantaihin, jonon päät eivät yhdisty. 

Vuosi kaartuu samalla tavalla, mutta loivemmin.

Numerot tekevät myös kaartuvaa polkua, mutta aina joka kymmenluvun jälkeen polku lähtee taas oikealle. Polveileva jono siis.

Viikonpäivät ovat tasaisena viivana alkaa ma ti ke to pe la. Lauantain alla on osittain sunnuntai

menossa kohti maanantaita.

Kuukaudet on pystyrivissä alaspäin tammi helmi maalis huhti touko. Kesäkuu kääntyy oikealle jatkuu heinä elo. Syys ja lokakuu ovat vinosti nousevana oikealle kaartuen alaspäin jossa marras ja joulukuu.