Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mielenterveysongelmainen 20v poika vastailee
Kommentit (58)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko käynyt terapiassa?
Onko ollut hyötyä?Käyn tällä hetkellä terapiassa. Aika alussa vielä ollaan. Oon ollut vähän skeptinen sen suhteen, mutta viime aikoina oon huomannut vaikutusta parempaan, että ehkäpä se toimii. Pitää ainakin toivoa :) Ap
Millä tavalla olet ollut skeptinen terapian suhteen? Mikä sinua siinä epäilytti?
Vierailija kirjoitti:
Mielipide tästä biisistä:
Vaara - Dixi
Ei nyt ihan kauheeta ahaa-elämystä tullu näin ensikuulemalt :D Ap
Vierailija kirjoitti:
USA vai Ruotsi?
Ruotsi tietysti, meidän rakas naapuri! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnetko ikinä hirveää syyllisyyttä siitä, että olet pilannut/pilaamassa elämäsi?
Mitä apua olet saanut, vai oletko hakenut?
Opiskeletko?
Miten tätä elämää kestää??
T. N27 ja sekaisin
Tunnen joo syyllisyyttä, joskus noistakin asioista, mutta yleensä muista (Selkeää? :D) Lähinnä koen, et oon ''elänyt'' elämää niin ''hyvin'' kuin oon osannut. En todellakaan täydellisesti, mut oon yrittänyt aina parhaani.
Oon tällä hetkellä psykoterapiassa ja syön masennuslääkkeitä.
En opiskele, mutta ens syksynä tarkoitus aloittaa.
Toi viimeinen on hyvä kysymys. Monesti vastaus on, ettei mitenkään tai että joudut tekemään jotain yli-inhimillisii tekoja. En tiedä :D Itelle on tärkeintä rehellisyys omaa itseä kohtaan. Muu on oikeastaan samantekevää. En tiedä miten eletään pitkään / hyvä elämä :D Kertokaa te viisaammat! Ap
Kiitos vastauksista! Itselläni on ollut mielialaongelmia yläasteikäisestä lähtien, noin puolet elämästäni siis. Välillä mennyt paremmin, välillä huonommin. Joskus opiskeluaikana YTHS:llä diagnosoitu masennus. Nyt viimeiset pari vuotta vaivannut eniten ahdistus ja siihen liittyy myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Olen kuitenkin pystynyt opiskelemaan ja töissäkin ollut, tällä hetkellä jatko-opiskelijana. Vaikka tällä hetkellä ollaan kyllä pohjamudissa, tärkeä ihmissuhde vaarassa. Tunnen syyllisyyttä, että olen vajonnut omaan synkkyyteeni enkä kommunikoinut tarpeeksi.
Minusta sinulla on hyvä asenne, tuo että olet rehellinen itsellesi. Eikä elämä koskaan ole täydellistä, kunhan on riittävän hyvää. :) Toivottavasti asiat menevät elämässäsi parempaan suuntaan! (Kuulostaa siltä.)
Vielä kysyn, mitä mieltä olet terapiasta ja lääkkeistä, toimiiko? Itse söin vähän aikaa lääkkeitä, terapiaa ei ole tarjottu. Oliko terapiaan sinusta helppo päästä?
N27 ja sekaisin
Itelläkin pahin mielialaoireilu alkoi yläasteiässä. Viitisen vuotta oon ollut lähinnä tekemättä mitään. Joitain jaksoja kuntouttavassa työtoiminnassa.
Todella hienoo, et oot pystynyt kaikesta huolimatta opiskelemaan ja käymään töissäkin. Tuntuu, että oot pystynyt paljon enempään kuin minä. En tiedä, osaanko mitään järkevää edes sanoa, mutta omiin ajatuksiin ei kannata takertua liiaksi. Itse oon siihen taipuvainen :D
Kiitos tsempistä ja samaa toivon myös sulle! Luulen, et me molemmat kuitenkin teemme töitä sen ''paremman'' elämän eteen, mitä ikinä se sitten onkaan. Lääkkeistä ja terapiasta sen verran, että joo, oon saanut niistä apua. Muutamia lääkkeitä oon tähän mennessä kokeillut ja tää nykyinen on aika ''ideaali'' haittojen ja hyötyjen suhteen. Koen, että mun olo on parempi tän kanssa kuin ilman.
Terapia on tosi olennainen. Ihan tietoisesti oon sitä pyytänyt, hakenut ja nyt siihen päässyt. Koen, että se on todella tärkeä osa mun toipumista ja kuntoutumista. Näin näppituntumalta sanoisin, et sitä kannattaa aika paljon myös itse ehdotella. Omalääkäri ei välttämättä huomaa koko kuvaa. Kannattaa ainakin selvittää mahdollisuudet Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Lääkkeet ovat siinä hyvänä apuna, mutta terapian koen silti kaikkein tärkeimpänä. Tsemppiä ja kaikkea hyvää sulle tulevaan! <3 Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko käynyt terapiassa?
Onko ollut hyötyä?Käyn tällä hetkellä terapiassa. Aika alussa vielä ollaan. Oon ollut vähän skeptinen sen suhteen, mutta viime aikoina oon huomannut vaikutusta parempaan, että ehkäpä se toimii. Pitää ainakin toivoa :) Ap
Millä tavalla olet ollut skeptinen terapian suhteen? Mikä sinua siinä epäilytti?
Lähinnä alku tuntui hieman hankalalta. Vastassa on kuitenkin uusi ihminen, jolle pitäisi avata ongelmansa. Nyt olen käynyt kymmenisen kertaa ja suunta on ollut parempaan päin. Alussa oli raskas olo, mutta nyt terapian jälkeen jollain tapaa parempi ja ''nosteinen''. Uskon, että tämä ''toimii''. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä harrastat?
Kirjoittamista ja musiikkia lähinnä Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ootko tullu kaapista ulos?
Vähän tyhmä toi termi, mutta joo koen, et oon. Ihan ''avoimesti'' oon homo :D Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskotko Jumalaan?
Kuulutko kirkkoon?
Mitä puoluetta kannatat?
Tätäkin oon paljon miettinyt, mut joo, voin sanoo uskovani Jumalaan. Eri asia mitä se kenellekin tarkoittaa.
Kuulun kirkkoon, joskin oon miettinyt siitä eroamista. Rippikoulua en oo käynyt. Mut joo kuulun toistaiseksi :D
En kannata mitään yksittäistä puoluetta, mutta Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tällä hetkellä olleet ne läheisimmät linjauksiensa suhteen. Ap
Onko sinulla lemmikkiä vai estääkö vointi niiden hankkimisen? Jos ei ole, minkä lemmikin ottaisit mieluiten?
Oletko osallistunut tuohon 12 sivuiseen pyyhkimiskeskusteluun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla lemmikkiä vai estääkö vointi niiden hankkimisen? Jos ei ole, minkä lemmikin ottaisit mieluiten?
Oletko osallistunut tuohon 12 sivuiseen pyyhkimiskeskusteluun?
Ei oo lemmikkiä. Oon aika monelle eläimelle allerginen. Kissan silti saattaisin ottaa, jos se terveyden puolesta olis mahdollista :)
En oo osallistunu! Täällä on ihan helmii keskusteluja, moniin niihin oon osallistunu ;D Ap
Ap, kuulostat kyllä tosi kypsältä ikäiseksesi ja muutenkin mahtavalta tyypiltä. Oot tässä ketjussa tuonut esiin sellaisia asenteita ja sellaista viisautta, johon itse en kyennyt 20-vuotiaana (eli n. 10 vuotta sitten) ja johon monet eivät kykene kokemukseni mukaan koskaan.
Terapiaa kannattaa ehdottomasti jatkaa, jos koet siitä olevan apua. Omasta psykoterapiastani parikymppisenä ei ollut niin paljon konkreettista nopeaa apua kuin aluksi toivoin, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se laittoi liikkeelle jonkin pyörän, joka osittain pyörii vielä 7 vuotta myöhemmin. Voisin oikeastaan suositella psykoterapiaa aivan jokaiselle. Itsensä syvällisemmästä tuntemisesta ja ymmärtämisestä ei voi ainakaan olla haittaa ja parhaassa tapauksessa se voi murtaa haitalliset ajtusmallit itsestä ja muista ihmisistä, ja auttaa hyväksymään itsensä paremmin.
Millasista asioista puhutte terapiassa? Alotan kohta oman, ja mietityttää..
Oletko koskaan haaveillut tai harrastanut barebacking/bugchasing seksistä?
Sinkkumies
Alue: Aihe vapaa
Apua! :D Kalaöljytabletit ja pullo viiniä. Joo, en yleensä syö näin =D Joskus voi ''herkutella''. Ap