Äitini ei hyväksy haaveitani koulupaikkani suhteen eikä päästä haluamaani tet paikkaan

Kysypä äidiltäsi miksi  hän kohtelee sinua eri lailla kun sisaruksiasi ja selitä että lapsen ammatinvalinta on asia joka ei vanhemmille kuulu eikä  ole heidän määrättävissään enää nykyaikana. Voit mysö suoraan sanoa ettet halua tehdä samaa työtä kuin äitisi etkä halua tettiin hänen työpaikalleen. Jos ei mene perille, tee itsestäsi lasu:P

Sinä voit vapaasti  hakea opiskelemaan minne haluat.Siihen sinulla on oikeus.

Vaikka harmittaa, niin tekisin niin, että tulee vähiten rutinaa kotona. Jos voit, niin mene johonkin kauppaan tet-jaksolle, niin se voi auttaa myöhemmin saamaan kaupasta töitä opiskeluiden oheen. Tet-jakson ei tarvitse olla mikään loppuelämäsi urahaave, vaan voi olla tuossa vaiheessa elämää hyvä hakeutua sellaiseen paikkaan, joka hyödyttää myöhemmin kesä- ja viikonlopputöiden saamista, kun opiskelet siihen unelma-ammattiisi (esim. kauppa, siivoustyö, puutarhatyö...).

Eli onko niin, että olet koulussa sisaruksiasi parempi?

Älä nyt sentään lastensuojeluilmoitusta tee tällaisesta asiasta. Jotain rajaa niihin kommentteihin, nro 1.

Ap, on tos tärkeää että menet juuri sellaiseen tet-harjoitteluun, jonka koet itse kiinnostavaksi, ja erityisen tärkeää on tehdä kouluvalinta omien mieltymystesi mukaisesti, olipa äitisi siitä mitä mieltä hyvänsä. Muistan vielä kun oma äitini yritti pakottaa minut valitsemaan itselleen mieleisen yläkoulun. Tajusin kuitenkin, että kyseessä on oma elämäni eikä äitini elämä, ja valitsin itselleni mieluisan koulun. Ei äiti sille lopulta voinut mitään, vaikka olinkin alaikäinen.

Teet vain rohkeasti omat päätöksesi näissä asioissa. Jos kävisi niin ikävästi, että vanhempasi uhkaisi sinua vaikkapa väkivallalla tai taloudellisella kiristämisellä (viikkorahat pois tai jotain vastaavaa), tai muulla vakavalla tavalla, niin sitten jopa lastensuojeluilmoitus voi olla aiheellinen. Luultavasti kyllä selviätte tilanteesta ilmankin.

Tsemppiä!

Voin sanoa että sairaanhoitajaksi ei ainakaan kannata hakea.

Niin no, mika on aitisi ammatti?

Jos olet 15v lapsi ja haaveilet paihdetyontekijan ammatista niin olisin ehka minakin aitina hiukan huolestunut.

Varsinkin jos vaikkapa aitisi omistaa ison yrityksen ja toivoisin siirtavansa yrityksen myohemmin lapsilleen.

Onko mahdollista ap etta olet tottunut huomattavasti korkeampaan elintasoon kun mihin ikina paasisit paihdetyontekijan palkalla ja aiti pelkaa etta et viela ala-ikaisena ymmarra tata?

Ehkä olisi helpompi mennä sinne TET-paikkaan, jonka äiti hyväksÿy. Urahaaveista ei kannata vielä tehdä numeroa, käy ensin lukio, jos AMK on ehdottomana tavoitteena. Sitten olet jo täysi-ikäinenkin, eikä äiteen mielipide enää merkkaa. TET-paikoista ei muutenkaan ole välttämättä mihinkään. Ei tietenkään kouluttamaton alaikäinen pääse tekemään samoja töitä kuin pätevä ammattilainen, hyvä jos pääsee edes näkemään mitään olennaista. Omasta harjoittelusta on jo aikaa, mutta sain lähinnä tutustua siivousvälineisiin, vaikka olin datafirmassa harjoittelussa.

Omia urahaaveita kannattaa miettiä kriittisesti. Olisin teini-ikäisenä ehdottomasti halunnut hakeutua amiksen kokkilinjalle, vaikka mulla oli 9,5 keskiarvo. Äiti kielsi ja sanoi, etten missään tapauksessa oikeasti viihtyisi lopun ikääni kokkina, vaikka ruuanlaitto hauskaa onkin.Menin sitten lukioon, ja kolmessa vuodessa urasuunnitelmani ottivat uuden suunnan. En kyllä edelleenkään päätynyt äidin toivomalle uralle.

Omissa teiniunelmissani olin tietenkin hienostoravintolan keittiömestarina toteuttamassa kulinaarisia visioitani, mutta todellisuudessa olisin voinut päätyä jonkun kuppilan tai ketjuravintolan kokiksi. Mieti sinäkin kriittisesti hoitotyön todellisuutta. Leikkaukset ja säästöt ja resurssipula ovat päivän sana.

Olen itseasiassa aika samalla tasolla kuin sisareni ellen sitten jopa hieman huonompi. Ja siis päihdetyön tekijäksi siksi, että olen itse pienenpänä katsonut vierestä kun sukulaiseni kuoli huumeisiin ja alkoholiin joten tahdon auttaa sitten muita, että kenenkään muun ei tarvitse kokea samaa. Ei kyseisen henkilön eikä hänen läheisten. Meillä ei ole mitään suurta yrititystä vaan äitini on päiväkodissa töissä joten nyt ei ole ainakaan siitä. Ja äitini tietää kyllä, että tahdon heti kun on vaan mahdollista niin pois täältä kiusaamisen takia jolloinka en haluaisi ainakaan tänne jäädä lukioon eikä se kuulosta eikä tunnu hyvältä ja omalta valinnalta. Toki olen myös miettinyt kaikkia noita jotka vaikuttaa työpaikkoihin jne jolloinka on myös tullut muita ammatteja esille jotka kiinnostaisi, mutta äitini on sanonut heti, että ei

Vierailija kirjoitti:

Vaikka harmittaa, niin tekisin niin, että tulee vähiten rutinaa kotona. Jos voit, niin mene johonkin kauppaan tet-jaksolle, niin se voi auttaa myöhemmin saamaan kaupasta töitä opiskeluiden oheen. Tet-jakson ei tarvitse olla mikään loppuelämäsi urahaave, vaan voi olla tuossa vaiheessa elämää hyvä hakeutua sellaiseen paikkaan, joka hyödyttää myöhemmin kesä- ja viikonlopputöiden saamista, kun opiskelet siihen unelma-ammattiisi (esim. kauppa, siivoustyö, puutarhatyö...).

Tet-jaksolla hän pääsisi näkemään millaiseen työhön on hakemassa, jolloin voisi vielä vaihtaa mieltään jos ei siitä tykkääkään.