Eli siis voiko masennukseen sairastua, vaikka kaikki olisi hyvin ja olisi aina ollutkin?

Voi sairastua.

Voi. Aivokemiallista kun on.

Erilaiset tapahtumat ja tapahtumattomuudet elämässä säätelevät ihmisen aivokemioita, joten ei pitäisi olla kovinkaan mahdollista, jos elämä on sosiaalisesti tyydyttävää. Tietysti jos säätelee aivokemioitaan esimerkiksi huumausaineilla tai liian raskaalla netin käytöllä, niin masennus voi iskeä. Tällaisesta masennuksesta pääsee hyvin eroon sillä, että lopettaa kyseisen addiktion.

Ei  voi. Se on pelkkää tyytymättömyyttä ja turhasta narisemista.

Masennuksen laukaiseva asia voi olla niin pienikin ettei edes tajua että masennus johtuu siitä.

Hormonimuutokset (murrosikä, raskaus/synnytys, vaihdevuodet yms.) voivat aiheuttaa vakavaakin masennusta, ilman että taustalla olisi mitään muuta syytä.

Ainahan sitä voi masentua vaikka siitä, että on asiat liian hyvin. Että olisi halunnut jotain muuta tai toisenlaisen elämän. Tai ihan vaan muuten. Ihmiset ovat outoja ja monimutkaisia olentoja.

Minulla ainakin taipumus ahdistua ja masentua säilyy hyvinä aikoina, mutta on vielä voimakkaampi kun ei mene niin hyvin. Olen kyllä perusluonteeltani aika alavireinen.

Mä sairastuin siksi, että mies jätti 25 vuoden jälkeen ja jätti perheensä. Lisäksi toiseksi rakkaih ihminen sattui yhtäkkiä kuolemaan eli paras ystäväni, jonka kanssa jaoin kaiken ja siihen samaan syssyyn vielä jouduin työttömäksi. Masennuin toki, mutta koen että tämä on surua ja jonain päivänä vielä pääsen tästä yli, vaikka nyt olenkin lähinnä sängyssä maannut kolme kk.

Lääkärissä kävin ja antoi mulle SSRI-lääkityksen, jota kokeilin. Ei sopinut yhtään vaan tuli kauhea olo ja oireet vaan pahentuivat. Miksi määrätään suruun pillereitä ylipäätään? Ainakaan tuollaisia? Kerroin, etten pysty nukkumaan ja ahdistaa ja mielikuvat tulevat mieleen yhä uudestaan.

Neuvoja?

Voi, masennuksen syyt voivat olla henkisiä (esim. traumaattisen kokemuksen aiheuttamaa), fyysisiä (aivojen kemiallinen toiminta pielessä, reseptorit ei toimi, jotain aineita ei erity kunnolla tjsp) tai molempia.

En usko, että voi jos asiat on oikeasti hyvin eikä vain näennäisesti hyvin. jos on aidosti onnellinen niin ei voi.

Vierailija kirjoitti:

Mä sairastuin siksi, että mies jätti 25 vuoden jälkeen ja jätti perheensä. Lisäksi toiseksi rakkaih ihminen sattui yhtäkkiä kuolemaan eli paras ystäväni, jonka kanssa jaoin kaiken ja siihen samaan syssyyn vielä jouduin työttömäksi. Masennuin toki, mutta koen että tämä on surua ja jonain päivänä vielä pääsen tästä yli, vaikka nyt olenkin lähinnä sängyssä maannut kolme kk.

Lääkärissä kävin ja antoi mulle SSRI-lääkityksen, jota kokeilin. Ei sopinut yhtään vaan tuli kauhea olo ja oireet vaan pahentuivat. Miksi määrätään suruun pillereitä ylipäätään? Ainakaan tuollaisia? Kerroin, etten pysty nukkumaan ja ahdistaa ja mielikuvat tulevat mieleen yhä uudestaan.

Neuvoja?

Masennus ja suru ovat eri asioita. Toki voit hyötyä keskusteluavusta.