En voi käsittää miksi jotkut haaveilevat äitiydestä.......
En voi käsittää miksi joillekkin äitiys on joku elämänpäärä ja suurin tehtävä.
Lähes aina jo odottaessa vauvaa muuttuu naisesta lapselle elävä emakko, joka unohtaa oman itsensä ja katoaa vauvakuplaan. 18-vuoden päästä on sitten hyvä potea identiteettikriisi siitä kuka edes on kun eli vain oman lapsensa ja mammakerhon kautta.
Lisäksi: maailma on tarpeeksi ylikansoittunut jo ihmisistä.....
Kommentit (21)
No voi voi! :D En minäkään voi käsittää, että jotakin haittaa toisten valinnat perheenperustamisen suhteen ihan noin paljon, että pitää jossain palstoilla avautua. Eikä ne vaikkapa nyt Afrikkalaiset lopeta holtitonta lisääntymistä, vaikka joku Suomalainen jättäisikin lapsenteon välistä liikakansoittumiseen vedoten.
Itse en ihan tajua miten joku voi haaveilla ammatikoulunn suorittamisesta. En myöskään lääkäriksi hakeutumisesta. En edes täydellisen perseen tavoittelua, missikilpailuihin pyrkimisestä, tosi teeveeseen hakeutumisesta... onhan näitä.
Eikun hetkinen, ymmärränhän minä että kaikki eivät halua kaikkea ja vaikka minä en halua näistä mitään, joku haluaa.
Lapseton
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää miksi joillekkin äitiys on joku elämänpäärä ja suurin tehtävä.
Lähes aina jo odottaessa vauvaa muuttuu naisesta lapselle elävä emakko, joka unohtaa oman itsensä ja katoaa vauvakuplaan. 18-vuoden päästä on sitten hyvä potea identiteettikriisi siitä kuka edes on kun eli vain oman lapsensa ja mammakerhon kautta.
Lisäksi: maailma on tarpeeksi ylikansoittunut jo ihmisistä.....
Sovitaanko, että kaikki ryhdytään kuukausilahjoittajiksi kehitysavulle, erityisesti perhesuunnittelun rahoitukseen (jonka avun USA aikoo osaltaan lopettaa). Ja toivon, että verorahoistani maksetaan useamman palstalaisen terapia, helpottaisi ahdistus ja vähenisi vihaisuus.
Pimpistä lapsi pullahti
seksielämähän siinä hupeni
Ammottava aukko aukeni
mies pois pakeni.....
Naisen elämäntehtävä on olla äiti lapselle biologisista syistä. Eli enemmänkin normaalia kun poiketa siitä
kuka on noin taitava runoilija? :)
Miksi kukaan kaipaa ensinnäkään parisuhdetta ja rakkautta?
Omaa lastaan kohtaan tunnettu rakkaus on jotain niin ehdotonta ja suurta, ketään muuta kohtaan ei sellaista tule. Kuolisin lapseni puolesta, en katuisi päivääkään tai miettisi sekuntiakaan. Ja lapsi ei ikinä rakasta minua niin paljoa takaisin kuin minä rakastan häntä, sekään ei haittaa.
Asiallinen keskustelu on kättelyssä tyrmätty näillä "emakko" -ilmauksilla.
En voi käsittää, että joku on noin vihamielinen äitiyttä kohtaan.
Mikä se lapsista haaveleleva mies sitten on?
Mies muuttuu karjuksi heti lapsen saatuaan?
Vierailija kirjoitti:
Asiallinen keskustelu on kättelyssä tyrmätty näillä "emakko" -ilmauksilla.
En voi käsittää, että joku on noin vihamielinen äitiyttä kohtaan.
http://luomu.fi/tietoverkko/wp-content/uploads/sites/5/2011/10/MG_8186…
Siinä kuvaa havainnollistamaan naisen muutosta äitiyden myötä.
Ap:lle äitiys on kipeä asia. Luultavasti oma kasvatus ja äitisuhde on vaikea.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan kaipaa ensinnäkään parisuhdetta ja rakkautta?
Omaa lastaan kohtaan tunnettu rakkaus on jotain niin ehdotonta ja suurta, ketään muuta kohtaan ei sellaista tule. Kuolisin lapseni puolesta, en katuisi päivääkään tai miettisi sekuntiakaan. Ja lapsi ei ikinä rakasta minua niin paljoa takaisin kuin minä rakastan häntä, sekään ei haittaa.
MOT, eli siinä juuri yksi todiste siitä, miten äitiydestä haaveilu on täysin käsittämätöntä. Ihan hirveää olla noin kiinni jossakin toisessa ihmisessä, koska tuon rakkauden mukanahan tulee myös kamala pelko ja huoli ja vastuu. Hyvä esimerkki äitiyden huonoista puolista.
Vierailija kirjoitti:
Naisen elämäntehtävä on olla äiti lapselle biologisista syistä. Eli enemmänkin normaalia kun poiketa siitä
Niin tai sitten vaan jo ala-asteelta aloitetun aivopesun takia, jossa tämä saatanan valtio "opettaa", että näin teidän pitää elää ja mikään muu ei ole hyväksyttyä, sitä se on. Niin suveitsevaista kristillisyyttä.
Koulu,opiskelu,pariutuminen,kersa,lainaa,työ. FAK THÄT.
Ja katsokaa ympärillenne, mitä täällä tapahtuu, kun kirkko ja valtio ovat homoliitossa ja hihhuli pääministerinä. FAK THÄT
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan kaipaa ensinnäkään parisuhdetta ja rakkautta?
Omaa lastaan kohtaan tunnettu rakkaus on jotain niin ehdotonta ja suurta, ketään muuta kohtaan ei sellaista tule. Kuolisin lapseni puolesta, en katuisi päivääkään tai miettisi sekuntiakaan. Ja lapsi ei ikinä rakasta minua niin paljoa takaisin kuin minä rakastan häntä, sekään ei haittaa.MOT, eli siinä juuri yksi todiste siitä, miten äitiydestä haaveilu on täysin käsittämätöntä. Ihan hirveää olla noin kiinni jossakin toisessa ihmisessä, koska tuon rakkauden mukanahan tulee myös kamala pelko ja huoli ja vastuu. Hyvä esimerkki äitiyden huonoista puolista.
jep, ja mitä sitten kun lapsi kuolee? siihen pitää vaan suhtautua kuin vaikka kasvi kuolisi.
Meillä mies oli se joka alkoi ensin vauvakuumeilemaan. Raskauden tuomiin kropan muutoksiin on suhtautunut tyyliin "ei sillä oo mitään väliä" ja haluaa seksiä edelleen, pussaa ja hellittelee päivittäin. Ei se seksielämä aina raskauteen/vauvaan kuole :)
Mammalaiffiin kun putoaa
ei sieltä enää nousekkaan
Ennen pian huomaakaan
pillusta laskeuma pullottaa
ja mies nuorta lihaa
halajaa