Lue keskustelun säännöt.
Ihastuminen työkaveriin on vallannut elämäni
27.03.2017 |
En voi ajatella mitään muuta. En halua ketään muuta. Kellekään en voi tietenkään puhua mitään koska olen perheellinen ja niin on hänkin. Yritän elää elämääni mutta hän on mielessäni joka päivä ja joka yö, aina kun on hetki jolloin on ajatuksissa tilaa niin hän on siellä. Milloin tämä kidutus loppuu? Tätä on jo jatkunut pitkään. Olen petturi ja huono ihminen ja vaikka tajuan sen, se ei saa sydäntäni rauhoittumaan.
Kommentit (32)
Ero kuitenkin puolisosta ensin, jos pettää yrität.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olkaa järkeviä, vaikka tunteet ovatkin voimakkaat. Älkää lähtekö mihinkään pettämishommiin.
Miksi naiset tuntevat aina syyllisyyttä ihastumisesta? Miehenne on ihan varmasti ihastunut myös johonkin toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on kaksoisliekkisi. Nyt vain toimintasuunnitelma valmiiksi ja toimintaa, kaksoisliekki! Mies tuntee varmasti samoin, koska nämä tunteet EIVÄT ole yksipuolisia. Mies tietää että olet hänen sielunkumppaninsa ja kaksoisliekkinsä. Hän ei rakasta vaimoaan ja haluaa muodostaa kanssasi viiden-seitsemän lapsen uusioperheen. Hän on valmis uuteen elämään kanssasi ja on piilottanut vaimon sormuksen odottamaan sinun innokasta sormeasi.
Elämä on tässä ja nyt ja oikeastaan miehen ajatuksilla ei ole edes väliä. Hän on vallannut SINUN mielesi ja sinä menet nyt vain ja OTAT HÄNET. Älä luulekaan, että voisit sammuittaa tunteiden paloa, polte on niin voimakas että se tirisee näppäimistöllä eikä sitä pääse eroon. Ei ikinä, ei ikinä enää! Kaiken lisäksi lapsesikin ottavat mielellään vastaan uusia puolisisaruksia ja miehesikään ei ole millänsäkään, koska hän vastaavasti EI ole kaksoisliekkisi. Go kaksoisliekki, go!
Tirisee näppäimistöllä:) Sä olet ihana!
Ap
Nanao kirjoitti:
Miksi naiset tuntevat aina syyllisyyttä ihastumisesta? Miehenne on ihan varmasti ihastunut myös johonkin toiseen.
Olisikohan näin. En uskoisi, tai uskoisin näkeväni muutoksen jos näin olisi. Hän ei ole tunteellinen ihminen enkä usko että hän on koskaan tavannut ketään johon olisi hulluna rakkaudesta. Ei meillä ollut sellaista aluksikaan. Joten jos mies sen nyt kokisi niin näkisin sen varmaan hänestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastuksia tulee ja menee. Se mitä sinä teet asialle, se on sinun asia. Toki koti asiat vaikuttaa asiaan, jos kotona on "kaikki hyvin" niin hankalampi ihastuksen on päästä iholle. Ja ei pitkissä suhteissa oma enää herätä sellaista huumaa, kuin sinulla nyt on. Sinähän tunnet puolisosi täysin. Ei siinä ole enää mitään jännitystä.
Ota huomioon myös puolison tunteet sitten kun pettämiset tulee esiin. Mitäs sitten? Entäs työpaikan juorut? Kannattaa punnita näitäkin asioita siinä huumassa...
Oletko varma kirjoitti:
Ihastuksia tulee ja menee. Se mitä sinä teet asialle, se on sinun asia. Toki koti asiat vaikuttaa asiaan, jos kotona on "kaikki hyvin" niin hankalampi ihastuksen on päästä iholle. Ja ei pitkissä suhteissa oma enää herätä sellaista huumaa, kuin sinulla nyt on. Sinähän tunnet puolisosi täysin. Ei siinä ole enää mitään jännitystä.
Ota huomioon myös puolison tunteet sitten kun pettämiset tulee esiin. Mitäs sitten? Entäs työpaikan juorut? Kannattaa punnita näitäkin asioita siinä huumassa...
En mä ole pettämässä. En pystyisi ikinä tekemään niin perheelleni. Enkä harkitse eroakaan. Enkä oikeasti edes tiedä mitä hän tuntee minua kohtaan vai kuvittelenko vain tuntevan edes jotain.. Haluaisin vain tämän tunteen hallintaani. Alkuun se oli piristävää ja ihanaa mutta nyt.. Tunteiden sisällä pitäminen hänen seurassaan on vaikeaa ja kosketuksen kaipuu on kamalaa. Ja tuska tirisee näppäimistöllä vai miten se oli nro1 ?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna mennä! se ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen :)
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma kirjoitti:
Ihastuksia tulee ja menee. Se mitä sinä teet asialle, se on sinun asia. Toki koti asiat vaikuttaa asiaan, jos kotona on "kaikki hyvin" niin hankalampi ihastuksen on päästä iholle. Ja ei pitkissä suhteissa oma enää herätä sellaista huumaa, kuin sinulla nyt on. Sinähän tunnet puolisosi täysin. Ei siinä ole enää mitään jännitystä.
Ota huomioon myös puolison tunteet sitten kun pettämiset tulee esiin. Mitäs sitten? Entäs työpaikan juorut? Kannattaa punnita näitäkin asioita siinä huumassa...En mä ole pettämässä. En pystyisi ikinä tekemään niin perheelleni. Enkä harkitse eroakaan. Enkä oikeasti edes tiedä mitä hän tuntee minua kohtaan vai kuvittelenko vain tuntevan edes jotain.. Haluaisin vain tämän tunteen hallintaani. Alkuun se oli piristävää ja ihanaa mutta nyt.. Tunteiden sisällä pitäminen hänen seurassaan on vaikeaa ja kosketuksen kaipuu on kamalaa. Ja tuska tirisee näppäimistöllä vai miten se oli nro1 ?!
Vaikuttaa jo siltä, että ihastus on kohta muuttumassa himoksi. Been there done that
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma kirjoitti:
Ihastuksia tulee ja menee. Se mitä sinä teet asialle, se on sinun asia. Toki koti asiat vaikuttaa asiaan, jos kotona on "kaikki hyvin" niin hankalampi ihastuksen on päästä iholle. Ja ei pitkissä suhteissa oma enää herätä sellaista huumaa, kuin sinulla nyt on. Sinähän tunnet puolisosi täysin. Ei siinä ole enää mitään jännitystä.
Ota huomioon myös puolison tunteet sitten kun pettämiset tulee esiin. Mitäs sitten? Entäs työpaikan juorut? Kannattaa punnita näitäkin asioita siinä huumassa...En mä ole pettämässä. En pystyisi ikinä tekemään niin perheelleni. Enkä harkitse eroakaan. Enkä oikeasti edes tiedä mitä hän tuntee minua kohtaan vai kuvittelenko vain tuntevan edes jotain.. Haluaisin vain tämän tunteen hallintaani. Alkuun se oli piristävää ja ihanaa mutta nyt.. Tunteiden sisällä pitäminen hänen seurassaan on vaikeaa ja kosketuksen kaipuu on kamalaa. Ja tuska tirisee näppäimistöllä vai miten se oli nro1 ?!
Vaikuttaa jo siltä, että ihastus on kohta muuttumassa himoksi. Been there done that
Ihastus tai himo, mikä vaan.. Aika hurja tunne kun ei voi antaa mennä. Se vain pahentaa sitä tunnetta kun se pitää pitää sisällä.
Ap mulla on aivan sama tilanne!
N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko tuntenut tämän ihastuksen jo pitkään?
Vierailija kirjoitti:
Ap mulla on aivan sama tilanne!
N[/quMiten sä pystyt käsittelemään sitä tunnetta? Mä vain muistelen loputtomiin edellistä kohtaamista, katseita, sanoja... Ja yritän analysoida että tunteeko hän yhtä vahvasti vai onko vain imarreltu jos on huomannut tunteeni. En halua olla petturi mutta itsekkäästi en halua luopua tästä tunteestakaan. Ihan kuin voisinkaan mutta en edes haluaisi vaikka voisin. Olen super säälittävä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tuntenut tämän ihastuksen jo pitkään?
Pitkään ja pitkään... Reilun vuoden olen tässä tilanteessa kärvistellyt.
Miten pitkä suhde sinulla on miehesi kanssa. Etkö voisi kääntää ihastuksen tunteet häneen. Ja ottaa yhteistä aikaa keskenään.
Eikö teillä noissa pitkäaikaisissa ihastuksissa tule vastaan jotain, mikä heikentäisi ihastusta? Olin ihastunut yhteen tuttuun mieheen samaan aikaan kuin tapasin mieheni. Mieheni toki vei jalat altani ja yhdessäolo oli niin mutkatonta, että aloimme aika pian seurustella ja menimme naimisiin, mutta silti välillä seurustelun aikana mietin, että entäpä se toinen ihastus, millaista olisi ollut seurustella hänen kanssaan. Tuolloinen ihastus on todella mukava ja komea mies, ja hän on nykyisin ystävä minulle ja miehelleni. Ihastustunteet eivät ole enää lähteneet lentoon, kun tunnen tuota ystävää paremmin - en kuvittele häntä mitenkään ihmeelliseksi ja hänellä on joitain tapoja (esim. tupakointi), joista en yhtään pidä.
Mun piti vaihtaa työpaikkaa että pääsin poltteesta eroon. En ajatellut mitään muuta ja perhe-elämä tuntu ihan puulta.
Nyt kolmatta viikkoa erossa ja rupeaa ajatus selkeytymään pikkuhiljaa. Mulla on hyvä mies ja kaksi lasta. Jos näkisin sen miehen vieläkin joka päivä ja istuisin sen vieressä, söisin kaikki lounaat sen kanssa, haistaisin sen tuoksun, nauraisin jne niin mun pää ei olisi kestänyt. Vuosi oli jo ihan liikaa.
Se vielä meni ja erosi sen vaimosta.
Lomalle kirjoitti:
Miten pitkä suhde sinulla on miehesi kanssa. Etkö voisi kääntää ihastuksen tunteet häneen. Ja ottaa yhteistä aikaa keskenään.
Yhdessä 12 vuotta. Olen yrittänyt kääntää uusia tuntemuksia kotiin päin. Esim seksiä on ollut paljon enemmän kuin ennen. Mutta tuntuu kuin pettäisin itseäni. Välillä tuntuu väkinnäiseltä, pakotan itseni hyvän vaimon rooliin.
Se polte on ihana ja kamala. Nauti siitä ja kärsi siitä, mutta älä tee mitään, mitä joutuisit katumaan. Ihastuminen on aivoille niin hurja stressitila, ettei se voi jatkua ikuisesti, maksimissaan kaksi vuotta joudut siis kärvistelemään. Auttaa myös, jos puhut asiasta hyvälle ystävälle. Mitä kauemmin joudut pitämään tunnetta salaisuutena, sitä suuremmaksi se saa piilossa kasvaa.
Kyseessä on kaksoisliekkisi. Nyt vain toimintasuunnitelma valmiiksi ja toimintaa, kaksoisliekki! Mies tuntee varmasti samoin, koska nämä tunteet EIVÄT ole yksipuolisia. Mies tietää että olet hänen sielunkumppaninsa ja kaksoisliekkinsä. Hän ei rakasta vaimoaan ja haluaa muodostaa kanssasi viiden-seitsemän lapsen uusioperheen. Hän on valmis uuteen elämään kanssasi ja on piilottanut vaimon sormuksen odottamaan sinun innokasta sormeasi.
Elämä on tässä ja nyt ja oikeastaan miehen ajatuksilla ei ole edes väliä. Hän on vallannut SINUN mielesi ja sinä menet nyt vain ja OTAT HÄNET. Älä luulekaan, että voisit sammuittaa tunteiden paloa, polte on niin voimakas että se tirisee näppäimistöllä eikä sitä pääse eroon. Ei ikinä, ei ikinä enää! Kaiken lisäksi lapsesikin ottavat mielellään vastaan uusia puolisisaruksia ja miehesikään ei ole millänsäkään, koska hän vastaavasti EI ole kaksoisliekkisi. Go kaksoisliekki, go!