Mies puhuu kokoajan kuin kuolisi huomenna...

Sulla on mun eksä!

Eiku se on ollut eksä vasta viisi vuotta...

En tiedä mikä vaivaa, lähinnä kai perustelee piheyttään. Lapsille ei todellakaan voi ostaa mitään ylimääräistä elossa ollessaan, mutta odotamme sitä ihmeellistä perintöä, joka joku päivä osuu kohdalle.

Ihan vilpittömästi toivon että on onnellisempi rahoineen nyt. Ja me lasten kanssa ollaan onnellisempia kun ei tarvitse elää niitä hautajaisfantasioita.

Hiton sitkeä äijä muuten, tehnyt kuolemaa koko ikänsä ja nyt näyttää siltä, että tulee jäämään vielä eläkkeelle.

Kannattaa käydä läpi testamentti asiat nyt kun vielä pystyy

Vierailija kirjoitti:

Eli seurusteltu siitä asti, ku hän oli 34 ja mä 33. Hänellä 2 lasta, minulla ei vieläkään yhtään. Ollaan oltu yhdessä 12 vuotta. Mies jatkuvasti surkutteleeitseään, vaikka minunnäkökulmastani siihen ei ole syytä. Hänellä on 2 lasta, omistusasunto ja työpaikka, ja ei mitään perus.sairauksia. Minulla kaikki nämä on päinvastoin.... Hän puhuu kokoajan, että mikään ei kannata, koska hän kuolee kohta kuitenkin. Hän kerää vain perintöä lapsilleen. Kun joskus olen ehdottanut vaikka ulkomaanlomaa, hän kieltäytyy vedoten, kuinka silläkin rahalla saa ostettua lapsilleen jotain (turhaa krääsää) perinnöksi, jos hän kumpsahtaakin kohta. Naimisiin ei voida mennä, tai yhteen muttaa, koska se toisi vaan ongelmia, koska lapset saavat kaiken mitä hän omistaa, ja mä olisin sit jarruttavana "ongelmana" koska en sais heti uutta asuntoa ym mitä kähveltäisin kuormasta...... . Onko kaikki "lapselliset" yhtä hulluja, vaan vain tämä yksi ?

Lähde nyt omilles ja nakkaa tollanen pelle menneisyyteen.

Olenkin monesti sanonut miehelle, että mahtaako hänen lapsensa joskus 50 vuotiaina olla kiinnostuneita "perinnöstä" joka on tyyliin tavaraa, joka ei heitä kiinnosta nyt n, 17 vuotiainakaan. Maailma muuttuu... tuskin mahdollisia lasten lapsiakaan kiinnostavat tavarat, jotka ovat autuaan vanhanaikaisia sitten joskus. Hän kerää jo nyt vanhaa elekrtoniikkaa, joka lähinnä puistattaa muakin. Mitä helkuttia joku tekee esim. Pöytätietoneilla vuosimallia 97,ku hän joskus kuuppaa. Miehen mielestä ovat kunnon tavaraa, joissa arvo säilyy. Ja näitä haluavat akuisena sitten käyttää, kuten hänkin. Kumpikaan lapsista ei ole pöytätietokeeisiin koskaan koskenutkaan. Läppäritkin alkavat olla, nou way tavaraa. Itsellänikään ei ole ollut pötätietokonetta kun viimeksi joskus v.2002.

Ap.

Tyyppi on hamstraaja.

Ja ihan tällä kuvauksella pari muutakin diagnoosia tulee mieleen.

Hanki oma elämä, tuo ihminen ei halua tehdä sinua onnelliseksi. Enkä puhu pelkästään rahasta.

Tietty elämänhallinta on hyvästä. Että osaa käyttää rahaa, osaa säästää rahaa - osaa luopua ja osaa varastoida.

Tuo mies kokee että sinä jotenkin olet ylimääräinen osanen hänen elämässään, naimisiin meneminen sotkisi hänen kuvionsa.

Lapsiin hän suhtautuu kuin pikkumukula... Kyllä ne sitten huomaa kaivata kun minua ei enää ole...