Lue keskustelun säännöt.
Suomalaisten sisäilmaongelmat
25.03.2017 |
Kun Suomessa tuntuu että joka koulussa ja työpaikalla on sisäilmaongelmia ja lehdissä kerrotaan näistä monikemikaaliyliherkkyyksistä (Nordin, Veitola esimerkkeinä ja taas uusimmissa MeNaisissa yksi hirsimökkiin muuttanut), niin onko nämä nyt erityisesti suomalaisten sairauksia? Vai onko muuallakin maailmassa näin paljon home- ja sisäilmaongelmia? Miten on esim. Ruotsissa, Norjassa? Eikö Suomessa osata (olla ikinä osattu?) rakentaa vai mistä johtuu. Homeongelmat ovat oikea sairaus ja varmasti kamalia sairastuneille, mutta silti tuntuu että voiko oikeasti olla niin laaja ongelma mitä puhutaan vai onko vähän joukkohysterian makua näissä.
Kommentit (8)
Suomessa rakennetaan talot hirveän monimutkaisesti ja teknisesti. Talot eivät kestä kuin parikymmentä vuotta homehtumatta. Lisäksi ilmasto on kostea ainakin Etelä-Suomessa.Muualla maailmassa käytetään yleensä vain yhtä materiaalia (tiili/harkko tai puu), joilloin talot eivät ole niin herkkiä tiivistyvälle kosteudelle.
Sekin on kyllä totta, että muualla kompensoidaan huonoa sisäilmaa esim. lisäämällä huonetuokseja ja selittämällä oireet esim. sään syyksi (homeethan erittävät itiöitä ilmankosteuden mukaan)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on lähinnä massahysteriasta, trendistä ja niin edes päin. Yhdessä vaiheessa tapetilla oli narsismi, sitten tuli joku muu vastaava, ja yhtäkkiä kaikkialla oli niitä. Nyt se on sitten sisäilma"ongelmat".
Rakennuksista lakattiin pitämästä huolta. 90-luvun lamavuosina julkisista rakennuksista irtisanottiin talonmiehet ja siivoojat. He pystyivät jo ennalta huomaamaan kohdat, joissa voi tulla ongelmia. Vakituinen henkilöstö korvattiin huoltofirmoilla, joten ongelmapaikat korjataan vasta sitten, kun vahinko, oli se sitten vesivahinko tai muu, on jo tapahtunut. Ei se home poistu rakenteista, jos sen päälle laitetaan maalia - näin tehtiin entisessä työpaikassani.
http://www.rakennuslehti.fi/2016/06/nain-suomi-homehtui-hyva-rakentamis…
Tästä Rakennuslehden kokoamasta suomalaisen rakentamisen homehistoriasta selviää, milloin homeongelma havaittiin ensimmäistä kertaa, mistä se johtuu ja minkälainen ongelma se on muissa maissa. Siinä kerrotaan myös viimeisin lääketieteen näkemys asiasta siten kuin se on tiivistetty viime vuonna julkaistuun Käypä hoito -suositukseen. Esimerkiksi astman suhteen asunnon kosteusvaurio on yksi riski muiden joukossa, mutta jonkin verran pienempi kuin ylipaino tai vaikkapa tupakointi. Asunnoissa ja toimistossa on toki paljon muitakin tekijöitä, jotka heikentävät sisäilmaa, vaikka materiaalipäästöihin on kiinnitetty huomiota jo pitkään.
Yksi syy on valesokkelit. Se oli oman aikakautensa suuri virhe rakentaa sellaisia taloja ja niitä on paaaljon. Niitä näkee aina 60-luvulta 90-luvulle tultaessa. Kulta-aikaa valesokkelien rakentamiselle oli 60-70-luvut ja monet virastot, koulut jne. ovat nimenomaan näiltä ajoilta. Toinen murheenkryyni on tasakatot ja kun alkaa asiaa miettimään, millaiset katot yleensä vähänkin vanhemmissa koulurakennuksissa on? Tasakatot tietysti.
Siinä on suuri syy sisäilmaongelmia. Tulevaisuudessa ongelmia tulee aiheuttamaan taas nämä energiapihit talot jotka käytännössä eristetään umpeen eikä ilma vaihdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime vuosina monet vanhat rakennukset on pilattu "päivittämällä" ne nykyvaatimuksien mukaisiksi. Ennen remonttia ei sisäilmaongelmia ollut vaan ne tulivat koneellisen ilmanvaihdon myötä. Samojen rakennusmääräysten mukaan rakennetaan uudetkin talot, joten sisäilmasta sairastuneiden määrä tulee varmasti jatkossa kasvamaan järkyttävästi. Homeongelma ja homeesta sairastuneet on tavallaan eri asia.
Ongelmien syy on siis meidän typerät rakennusmääräyksemme, joita noudattamalla tulee vain sairaita rakennuksia. Siksi vastaavia ongelmia ei ole muissa maissa.
Se johtuu siitä kun suomalaiset on kitisijävalittajia ja aina kun nokka rupee vuotamaan niin syytetään heti rakennuksen viaksi!