Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauva 2kk, esikoisen uhma-ikä pahimmillaan ja vaimo räjähtelee, apua
23.03.2017 |
Olen huolissani vaimosta. Tiedän, että hän on tosi kovilla kun teen pitkää päivää töissä ja sekä esikoinen että kuopus valvottavat öisin. Kuopus roikkuu 247 tississä ja esikoinen saa hirveitä uhmaraivareita mitättömistä asioista. Yövalvomisten lisäksi esikoinen pomppaa sängystä ylös kukonlaulun aikaan. Nyt vaimolla on myös isompi projekti meneillään, joka liittyy hänelle rakkaaseen harrastukseen, mutta tämä projekti syö hänestä ne viimeisetkin mehut. Olen sanonut, että jättäisi koko homman sikseen kun se niin stressaa, mutta ei ota kuuleviin korviinsa.
Tänään kaikki tämä ilmeisesti kärjistyi. Esikoinen alkoi raivota, koska ei saanut lupaa ottaa kaapista suklaata ja oli nukkumaanmenoaika. Raivostui totaalisesti ja löi minua. Vaimo käski toistuvasti esikoista tulla pyytämään minulta anteeksi lyömistään, mutta tämä ei totellut. Sitten vaimo tarrasi esikoisen kädestä kiinni vauva tississä roikkuen ja raahasi esikoisen luokseni ja pakotti pyytämään anteeksi. Ei totellut vieläkään. Vaimo kilahti, kiroili ja lukittautui yksin vessaan. Huusi oven läpi esikoiselle että mene nyt idiootti pyytämään anteeksi. Esikoinen alkoi itkeä tosissaan ja hakkasi vessan ovea. Sitten tuli hetken rauhoittuminen ja oli hampaidenpesun aika, vaimo yritti pestä esikoisen hampaita, mutta tämä tappeli taas vastaan. Vaimo kilahti taas ja yritti pestä väkisin esikoisen huutaessa ja rimpuillessa. Sitten vaimo juoksi ulos, hyppäsi autoon ja kaasutti pois, kännykkä jäi kotiin. Esikoinen meni paniikkiin ja huusi äitiä, sain ihme kyllä rauhoittumaan ja nukahtamaan.
Onko tällainen käytös ihan normaalia jotain synnytyksen jälkeistä olotilaa vai mitä tämä on? Onko yleistäkin? Vaimo tuli puolen tunnin päästä takaisin kotiin, sanoi vain ettei jaksa enää tätä paskaa arkea ja meni sänkyyn.
Kommentit (80)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Univajeessa sitä voi käyttäytyä ihan kamalasti. Yritä sinä ottaa iltaisin vastuuta esikoisesta, ja anna vaimon nukkua toisena viikonlopun päivänä pitkään. Autoilemaan ei saisi raivon vallassa lähteä, yritä jutella vaimolle kun tilanne rauhoittuu, että vaikka lenkille mieluummin menisi.
Vaimo varmaan tietää tämän autoiluasian itsekin. Jos joku alkaisi minua opastaa vastaavassa tilanteessa ja kehottaisi menemään lenkille, pyytäisin vähemmän rauhallisesti ja ei niin kauniisti lopettamaan lässytyksen ja opettavaisen neuvomisen! Tilanne on rauhallisellakin hetkellä herkkä noin väsyneellä ihmisellä. Silloin ei kaipaa itsestään selviä kommentteja.
Ja mitä tämä isi teki kun äiti yritti pitää järjestystä yllä? Katsoi vierestä huuli pyöreänä?
Nämä on näitä itseaiheutettuja ongelmia, ei voi auttaa jos ihmiset vapaaehtoisesti hakeutuvat ongelmiin. Ei auta kun puristaa eteenpäin... : )
Sun on PAKKO ottaa töistä vapaata ja olla kotona hoitamassa lapset ja koti. Ja ennen kun sun on ihan pakko palata töihin soitat mannerheimin lastensuojeluliittoon ja kerrot tilanteen. Sieltä kuulemma saa hyviä hoitajia. Vaimon on levättävä. Nyt hoidat molemmat lapset ja viet vauvan vain imetettäväksi äidille. Hormoonit on vielä äidillä aivan sekaisin ja univaje varmasti kamala. Äidille aika lääkäriin.
Ala heti etsiä 2v. lapselle päiväkotipaikkaa. On varmasti tylsää kun äiti on jatkuvasti vain vauvan kanssa. Hoitopaikassa on aina kavereita.
2v. lapsen kanssa ei muuten kannata ruveta vääntämään. Oppii kyllä pyytämään anteeksi muutaman kuukauden päästä. Ei ole h
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menet heti väliin jos tollasta vielä sattuu. Otat tilanteen haltuun ja sanot vaimolle, että nyt menet hemgittelemään syvään. Oli varmasti tosi pelottavaa lapsille!
Ja muistettakoon, että kukaan, ei kukaan meistä ole kone. Äidillä saattaa joskus kärähtää kiinni, joskus jopa isällä ;)
Jutelkaa asiasta ja järjestäkää asioita uudelleen, että äiti saa nukkua tarpeekseen. Kevät on pahaa aikaa, lapset herää ihan älyttömän aikaisin ja niin herään minä itsekin, vaikka tiedän että pitäisi nukkua!
Kyllä tuo ohitse menee itsekseenkin, otat nyt hetkeksi vastuuta enemmän.
Nuo menee ohikin, ei tarvi mitään kovin radikaaleja muutoksia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en lukenut muita vastauksia, mutta välillä tulee suututtua lapsille se on ok. vaimosi tarvitsi nyt tilaa ja happea, voisitte neuvolan kautta ottaa selvää lapsiperheiden tukipalvelusita esim perhetyöntekijästä ja kotihoidosta. jos saat esi mkoko vkl vapaaksi hätistä vaimosi vaikka hotelliin koko vkl nukkumaan .
Miksei isä itse komenna esikoista? Ja miksi isä juuri nyt tekee pitkää päivää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain kolme lasta vuodessa , ja kilahtelin univelan ja väsymyksen takia ,useinkin. Ihan tervejärkisiä lapsia nyt. Tosin myöskin hieman räjähteleviä , liekö opittua. mutta voihan sitä itsehillintää nytkin opettaa kun ovat isompia:-)
Älyttömiä nämä lastensuojeluun -yhteys tyyppiset kommentit täällä.
Äiti tarvitsee unta ,unta ja unta. Ja hiukan omaa aikaa välillä, sauna ,lenkki , ravintola. Ihan mikä itselle hyvä. Ei kukaan jaksa arkea jos ei nuku eikä ole hetkenkään taukoa, koskaan. Ja parisuhdettakin pitäisi vielä ehtiä hoitaa ....aina joskus. Ei äiti ole mikään kone , vaan ihminen jolla on tarpeet. Tietenkään ihan kaikkia ei voi tyydyttää pikkulapsivaiheessa.
Minä en huolehtinut omista tarpeistani silloin ollenkaan kun lapset olivat pieniä , niin oma terveys kärsi pitkäaikaisesti.
Vaimos pitää päästä suljetulle vähäksi aikaa, siltä toi nyt kuulostaa. Ja vaikka mammat täällä yhteen ääneen puolustelee äityliä niin ei toi ihan terveen ihmisen käytösmalli ole, ei ainakaan aikuisen. Lapsistasi saattaa kehittyä vaikka mitä väkivaltarikollisia jos vielä kauan ovat tuollaisen hirviökäyttäytymisen vaikutuksen alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei isä itse komenna esikoista?
Miksi pientä lasta pitäisi komentaa? Kun pieni lapsi on huomiota vailla, auttaako siihen huuto ja uhkailu?
Erittäin tutulta kuulostaa. Vaimo ylisuorittaa töissä, vetää itsensä piippuun ja purkaa sen rähisemällä kotona. Itselläni menee sujuvasti toisesta korvasta ulos mutta lapset aina surettaa. Tämä alkoi esikoisen ollessa 1-2v, nyt lapset on teini-ikäisiä ja molemmat terapiassa. En vaan vittu tiedä miten asian olisi voinut hoitaa, muuten kuin eroamalla ajoissa.
Eilen illalla oli viimeisin kilahdus, aamulla lähti ovet paukkuen töihin. Alkoi itselläkin taas hirttää kiinni ja ajattelin printata eropaperit odottamaan keittiön pöydälle. Hetki sitten lähetti tekstarin: "anteeksi"
Vierailija kirjoitti:
Huolisiko kuopus tutin rauhoittuakseen vai onko sittenkin nälkäinen, pitäisikö antaa pullolla lisämaitoa? Tuo on tärkeää selvittää, koska myös esikoinen tarvitsee vielä paljon äitiään, joka on nyt koko ajan kiinni vauvassa.
Miksi muuten isä tekee pitkää päivää töissä juuri kun häntä tarvittaisiin enemmän kotona?!
Ohis, jos lapsi kasvaa ja pissaa, niin tuo lisämaitopullorumba vaan lisää stressiä. Sitten sitä vasta alkaakin miettimään, saako se nyt tarpeeksi maitoa ja pahimmillaan imetys stoppaa. Mikä on siis ihan ok, jos itse haluaa lopettaa imetyksen, mutta imetyksen loppuminen haluamatta voi tuntua tosi pahalta. 2kk vauvan asuminen tissillä on mun mielestä ihan normaalia. Vauva vaan tilaa sitä maitoa tulevaa varten. Raskasta se toki on, ja äidin hyvinvoinnista pitäisi huolehtia paremmin.
Järkevintä olisi, että äiti välillä pumppaisi maitoa pulloon ja sitten nukkuisi niitä päiväunia niin että mies antaa pullosta äidinmaitoa.
Esikoisella saattaisi olo helpottaa, jos saisi välillä viettää aikaa äidin kanssa kaksin. Äidinmaitoa pumppaamalla varmasti onnistuisi sekin.
Eli summa summarum: miehelle lyhyemmät päivät ja enemmän panostusta äidin uniin, omaan aikaan ja esikoisen huomioimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en kyllä miehenä mitään lapsia ala hoitamaan. Se on naisten tehtävä. Meillä yks muksu ja mä teen päivät töitä ja akka hoitaa lasta ja näin sen kuuluu mennä. Tottakai viikonloppuna touhuillaan yhdessä sitten jonkun verran, mutta yleensä viikonloput harrastan ja mulla on autoprojektiki meneillään niin ei jouda aina muksun ja akan kaa värkkäämään.
Kyllä meillä emäntä muksun hoitaa vaikka naama virneessä. Välillä valittaa väsymystä ja jaksamistaan mutta on mullaki omat paineeni töiden kanssa nii en jouda oikein auttamaan.
Ja kun tuun töistä kotiin, haluan syödä, levätä ja olla rauhassa enkä jaksa mitään muksun rääkymistä, enkä akan nalkuttamista siitä etten anna muka omaa aikaa.
No annan mä joka ilta 10minsan ajan kun se käy suihkussa tai äkkiä hölkkäämässä muutaman kiekan talon ympäri. Ei mielestäni akat tarvi enempää lapsi aikana omaa aikaa, se oma aika tulee sitten kun lapsi isompi.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain kolme lasta vuodessa , ja kilahtelin univelan ja väsymyksen takia ,useinkin. Ihan tervejärkisiä lapsia nyt. Tosin myöskin hieman räjähteleviä , liekö opittua. mutta voihan sitä itsehillintää nytkin opettaa kun ovat isompia:-)
Älyttömiä nämä lastensuojeluun -yhteys tyyppiset kommentit täällä.
Äiti tarvitsee unta ,unta ja unta. Ja hiukan omaa aikaa välillä, sauna ,lenkki , ravintola. Ihan mikä itselle hyvä. Ei kukaan jaksa arkea jos ei nuku eikä ole hetkenkään taukoa, koskaan. Ja parisuhdettakin pitäisi vielä ehtiä hoitaa ....aina joskus. Ei äiti ole mikään kone , vaan ihminen jolla on tarpeet. Tietenkään ihan kaikkia ei voi tyydyttää pikkulapsivaiheessa.
Minä en huolehtinut omista tarpeistani silloin ollenkaan kun lapset olivat pieniä , niin oma terveys kärsi pitkäaikaisesti.
Ihan hyvä kirjoitus muuten, mutta kyllä ne lapset aina kärsivät äidin räjähtelystä, etkä voi tietää miten ovat tuon kokeneet, ja kuinka tuo räjähtelevyys voi olla oire esim. ristiriitaisesta kiintymyssuhteesta.
Mutta, sinä olet tehnyt parhaasi omalla jaksamisellasi ja olet varmasti ollut paras äiti mitä lapsillesi voi olla. En tarkoita tätä minään syyllistävänä kirjoituksena, vaan sellaisena että lapsille räjähtely ei ole normaali toimintatapa eikä sitä tule "normalisoida". Äidin väsymys, paha mieli, ja vuorovaikutustapa esikoisensa kanssa tulisi ehdottomasti muuttaa. Ja se alkaa ihan siitä miehen panostuksesta ja lyhemmistä työpäivistä.
Lastensahakkaajat kerääntyneet ketjuun oikein porukalla. Jos aloituksen sukupuolet olisivat toisinpäin, olisi sekin miehen vikaa ja mies olisi psykopaattinarsisti ja naista kehoitettaisiin soittamaan poliisille.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä miehenä mitään lapsia ala hoitamaan. Se on naisten tehtävä. Meillä yks muksu ja mä teen päivät töitä ja akka hoitaa lasta ja näin sen kuuluu mennä. Tottakai viikonloppuna touhuillaan yhdessä sitten jonkun verran, mutta yleensä viikonloput harrastan ja mulla on autoprojektiki meneillään niin ei jouda aina muksun ja akan kaa värkkäämään.
Kyllä meillä emäntä muksun hoitaa vaikka naama virneessä. Välillä valittaa väsymystä ja jaksamistaan mutta on mullaki omat paineeni töiden kanssa nii en jouda oikein auttamaan.
Ja kun tuun töistä kotiin, haluan syödä, levätä ja olla rauhassa enkä jaksa mitään muksun rääkymistä, enkä akan nalkuttamista siitä etten anna muka omaa aikaa.
No annan mä joka ilta 10minsan ajan kun se käy suihkussa tai äkkiä hölkkäämässä muutaman kiekan talon ympäri. Ei mielestäni akat tarvi enempää lapsi aikana omaa aikaa, se oma aika tulee sitten kun lapsi isompi.
Samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Sääliksi käy teidän molempaa lasta. Mutta jos ei jaksa niin ei jaksa. Apua on saatava. Jos et voi olla pois töistä, kysykää neuvolasta apuja. Kannattaisi ehkä vaimon käydä myös juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa.
Juttelemallahan se univaje korjaantuu....
Ottakaa vaikka AU-pair tai lastenhoitaja ja vaimolle enemmän omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä miehenä mitään lapsia ala hoitamaan. Se on naisten tehtävä. Meillä yks muksu ja mä teen päivät töitä ja akka hoitaa lasta ja näin sen kuuluu mennä. Tottakai viikonloppuna touhuillaan yhdessä sitten jonkun verran, mutta yleensä viikonloput harrastan ja mulla on autoprojektiki meneillään niin ei jouda aina muksun ja akan kaa värkkäämään.
Kyllä meillä emäntä muksun hoitaa vaikka naama virneessä. Välillä valittaa väsymystä ja jaksamistaan mutta on mullaki omat paineeni töiden kanssa nii en jouda oikein auttamaan.
Ja kun tuun töistä kotiin, haluan syödä, levätä ja olla rauhassa enkä jaksa mitään muksun rääkymistä, enkä akan nalkuttamista siitä etten anna muka omaa aikaa.
No annan mä joka ilta 10minsan ajan kun se käy suihkussa tai äkkiä hölkkäämässä muutaman kiekan talon ympäri. Ei mielestäni akat tarvi enempää lapsi aikana omaa aikaa, se oma aika tulee sitten kun lapsi isompi.
Tämä on varmasti kyllä provo, on niin kärjistetty juttu. Tällä tavalla ajatteleviakin varmasti on. Silloin voisi kysyä, että miksi halusit/teit lapsia?
Alue: Aihe vapaa
Jos tarina on tosi, on selvää, että äiti lähti 2 x paikalta, ettei pahoinpitelisi lastaan. Eli on romahtamassa, mutta tajuaa itse sinnitellä niin että suojelee lastaan. Nyt on jaksaminen kortilla ja yhtenä kuormitustekijänä se, että mies on omaa vastuutaan pakoileva besserwisseri.