Eräs entinen luokkalainen kiusasi minua koko peruskoulun siitä, että minulla on mukava perhe

Se jatkuvasti nälvi siitä, että asun kotona perheeni kanssa ja että minulla on sisaruksia, eikä meillä riidelty samalla tavoin, kuin monissa muissa perheissä. Jos onnistuin jossain asiassa, sain kympin kokeesta tai voitin urheilukisoissa, hän oli vakuuttunut sen olevan perheeni ansiota, koska hän sanoi aina "helppohan sun on, kun teidän perhe on sellainen" tai "mulla ei olekaan niin helppoa kuin sulla".

Joskus kun käteni murtui erään ihmisen tönäistyä minua, tämä luokkalainen alkoi ilkkua suureen ääneen "nyt se menee itkemään sen äidille, kun se ei pärjää muuten".

Jännittävintä tässä on se, ettei tällä itsellään edes ollut mitään erityisempää valittamista, vaan hän oli itsekin ihan niin sanotusti tavallisesta perheestä, missä vanhemmat asui yhdessä ja hänellä oli sisaruksia. Ainoa juttu, että hänet oli adoptoitu joskus melkein vauvana siihen perheeseen.