Lue keskustelun säännöt.
Illan dokumentti: Pienet taistelijat
Kommentit (33)
Katson, hyvä ja koskettava dokumentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kaikkia sairauksia tuolla 14-vuotiaalla Aksulla oli, joka ei parane?
Simo Häyhä on ainoa pieni taistelija josta suomalaisen tarvitsee tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä ja milloin?
Loppui juuri TV:n puolella, mutta löytyy myös Areenasta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kaikkia sairauksia tuolla 14-vuotiaalla Aksulla oli, joka ei parane?
Aivokasvain. Ymmärsin, että oli muuten kehitysvammainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä voinut itkemättä katsoa, surullista oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä ja milloin?
Loppui juuri TV:n puolella, mutta löytyy myös Areenasta.
Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odottelen tässä ekaa ilkeää kommenttia eronneesta pariskunnasta, jolla oli kaksi koiraa.
Ohjelma tuli tänään tv 1katsottavissa kohta yle areenalta. Katsoin ja vaikutuin. Rankka ja liikuttava ohjelma. Kenen tahansa lapsi voi sairastua vakavasti tai jopa parantumattomasti, tai vammautua tapaturmassa.
Tämä ohjelma tulisi katsoa jokaisen. Omassa arjessani kannan tätä mukana, olen kiitollinen lasten terveydestä ja tavallisesta arjesta.
Arvostava kiitos perheille, jotka tulivat esille tämän ohjelman myötä. Ihailtavaa rohkeutta heiltä. Toivottavasti kukaan ei arvostele lauseitaan tai käytäntöjään, jotka tulivat ohjelmassa esille.
Voi miten toivoisin heille voimia, valoa ja tukea vanhemmuudessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsoin puolet, sitten piti sulkea tv, kun tuli niin paha olo.
Katsoin jo tänään aikaisemmin koulussa hyppytunnilla, oli siinä itkussa pidättelemistä. Tuli mieleen oma lapsuus ja sairastettu leukemia. Ei sitä silloin osannut ajatella miten sairaus vaikuttaa myös omiin vanhempiin ja muihin läheisiin ihmisiin.
Miten se pieni poika, jolla oli silmäsyöpä ja riski sokeutua, jaksoikin olla aina niin suloisen iloinen kaikista kärsimyksistä huolimatta, rankkaahan se on vanhemmillekin elää koko ajan lapsen menettämisen pelossa.
Itkin ja katsoin, tosi liikuttava !!!
Minä myös vollotin sohvalla koko dokkarin ajan. Mahdottoman urheita lapsia ja heidän perheitä <3
Oli todella koskettava ohjelma. Rohkeita ja vahvoja perheitä.
Minusta ohjelma oli myös hyvin tehty. Keskiössä oli se perhe ja arki, ei niinkään sairauden kamaluus (huono sana). Tarkoitan ettei se ollut vain sen lapsen sairauden seurantaa, vaan sitä, miten asia vaikuttaa koko perheeseen, myös terveet lapset oireilevat ja stressaantuvat.
Ei löydy sanoja. Uskomattoman raskasta. Pieniä taistelijoita liian suuren edessä.