Miksi olet hankkinut lapsia?

Tätähän ei juuri koskaan kysytä keltään naamatusten, sitä kyllä tivataan miksi ei ole lapsia hankkinut ja siitä jopa suututaan jos omasta tahdostaan on lapseton ja tästä ihan omakohtaista kokemusta, kun viisi vuotta sitten hankin essuren niin monet olivat tyrmistyneitä ja loukkaantuneita, miksi?

Ollut vain itsestään selvää, että se kuuluu elämänmenoon. 

Kuulun kuitenkin niihin, joille lapsettomuus ei olisi ollut mikään katastrofi tai edes surun paikka. 

Samanikäisillä ystävillä alkoi olla vauvoja ja miehen kanssa ajateltiin, että miksipä mekin emme. Kolme lasta tällä hetkellä. 

Eli kohdallani ei mikään "päätös" tai edes kauhean tietoinen valinta. Ensimmäinen syntyi 80-90 -luvun taitteessa. Silloin ei ehkä ollut niin yleistä pohtia, punnita ja pelätäkin lastensaamista. 

Olen aina tiennyt haluavani lapsia ja vauvakuume iski jo nuorena. Käsittämättömän vahva biologinen tarve saada lapsi, nyt ja heti, eikä mitään muuta tahdo pystyä ajattelemaankaan. En voisi kuvitellakaan lapsetonta elämää omalle kohdalleni. Lapset tuovat niin paljon rakkautta ja säpinää elämään. Lapsen haluamista on kerta kaikkiaan todella vaikea perustella järkisyin, toisin kuin haluamattomuutta. Kai se on sekoitus hoivaviettiä, halua nähdä millaista jälkikasvua saa aikaan, halua kokea äidinrakkaus ja vanhemmuus.

Niimpä, maailmalla ja suomella koko ajan vähemmän tarjottavaa, töitä ei ole, avustuksilla ei enää pärjää ja niistä leikataan koko ajan, ne kellä on töitä, on niitä liikaa ja nämä asiat menee vain huonompaan suuntaan kokoajan. Kuitenkin lapsen tekijöitä riittää....ihmettelen. Se että syntyvyys suomessa laskee, on ihan loogista näistä syistä.

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä kysymys. Itse en näe lapsien hankinnassa yhtään mitään hyvää - päinvastoin, siksi ihmettelen tätä suuresti.

Aloittaja voi sitten yksin vanhuuden päivillä miettiä tätä samaa asiaa itsekseen,voi mielipide olla muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä kysymys. Itse en näe lapsien hankinnassa yhtään mitään hyvää - päinvastoin, siksi ihmettelen tätä suuresti.

Aloittaja voi sitten yksin vanhuuden päivillä miettiä tätä samaa asiaa itsekseen,voi mielipide olla muuttunut.

Aina joku jaksaa vetää tämän kuluneen ja typerän fraasin kehiin, monet itsensä yksinäiseksi kokevat vanhukset ovat perheellisiä, lapset ovat vain monesti tosi kiireisiä ja saattavat asua satojen tai tuhansien kilometrien päässä. Osa ihmisistä myös viihtyy hyvin yksin ja ystäviä niin halutessaan voi saada muista samanikäisistä vanhuksista ja olisihan se huikean naurettavaa elämän tuhlausta tehdä lapsia vain siksi ettei vanhuuden päivillä tarvitse olla mahdollisesti yksin! Siinähän jäisi elämä elämättä, eläisi vain sitä tulevaa vanhuutta varten!

Toiset ovat seurallisempia ja sukurakkaita. Mitä tästä maailmasta tulis jos kukaan ei enää haluaisi hankkia lapsia? Väki loppuisi mutta ei meidän elinaikana.

En käyttänyt ehkäisyä ja lapset vaan ilmestyivät ihan itsestään.

Tukien toivossa, myöskin lapsilisät houkutti. Mukava olla myös kotona ei tarvii duunia etsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä kysymys. Itse en näe lapsien hankinnassa yhtään mitään hyvää - päinvastoin, siksi ihmettelen tätä suuresti.

Aloittaja voi sitten yksin vanhuuden päivillä miettiä tätä samaa asiaa itsekseen,voi mielipide olla muuttunut.

Tämä on sitä turvallisuus hakuisuutta. Eletään kuolemaa varten. Niin että ei tarvitse pelätä ja olla yksin jne. Jotkut lapsia hankkivat selittävät että lapsien kautta tavallaan elää itse eteenpäin. Lähinnä pehmustellaan sitä tulevaa kuolemaa, joka lopulta on yleensä nopea. Olen varma että parempi elämä tulee siitä että elää täysin rinnoin. Kuka katuisi elämää josta on saanut nauttia.

Ollaan saatu lapsia, ei hankittu. Rakkaus mieheäni kohtaan sai haluamaan lapsia, ennen mieheni tapaamista en lapsia halunnutkaan.

En nuorempana halunnut lapsia, joten yllätys oli itsellekin, kun jossain vaiheessa huomasin mielen alkavan muuttua. Lapsia on kaksi, nyt jo nuoria aikuisia ja aivan huipputyyppejä. Ehdottomasti elämäni paras mielenmuutos ja päätös.

Tarvin hyviä (ja ilmaisia) työmiehiä mun tulevaan projektiin.

Tulin vahingossa raskaaksi ja en kyennyt aborttiin. Että näin romanttinen äidiksi tuleminen. Mutta vahinkokin voi olla onni. Lapsi on hyvin rakas ja alkujärkytyksen jälkeen haluttu. Mulla vain oli aika lyhyt aika päättää haluanko lapsia vai en.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä kysymys. Itse en näe lapsien hankinnassa yhtään mitään hyvää - päinvastoin, siksi ihmettelen tätä suuresti.

Aloittaja voi sitten yksin vanhuuden päivillä miettiä tätä samaa asiaa itsekseen,voi mielipide olla muuttunut.

Tämä on sitä turvallisuus hakuisuutta. Eletään kuolemaa varten. Niin että ei tarvitse pelätä ja olla yksin jne. Jotkut lapsia hankkivat selittävät että lapsien kautta tavallaan elää itse eteenpäin. Lähinnä pehmustellaan sitä tulevaa kuolemaa, joka lopulta on yleensä nopea. Olen varma että parempi elämä tulee siitä että elää täysin rinnoin. Kuka katuisi elämää josta on saanut nauttia.

Jos sulla ei oo koskaan maito sinne rintoihin noussut niin voin vakuuttaa tyttö ettet tiedä mitään täysin rinnoin elämisestä.

Halusin perijän omaisuudelleni ettei päädy kenen tahansa käsiin kuollessani. Ja olen kyllä muutenkin aina halunnut lapsen/lapsia, että ei ollut ainoa syy. Olen aika perhekeskeinen ihminen ja myös välit omiin vanhempiini ovat todella hyvät.

10 vuoden työrupeaman jälkeen alkoi tuntua että vois olla seuraavat 10.v kotona.

Lapsia nyt 5 ja alkaa tuntua että voishan sitä vielä seuraavatkin 10.v olla kotona.

Vierailija kirjoitti:

Tarvin hyviä (ja ilmaisia) työmiehiä mun tulevaan projektiin.

Aika kalliiksi tulee niiden "ilmaisten" työmiesten kasvattaminen siihen asti, että työpanoksesta olisi jotain hyötyä. Mutta teillä Porvoossa lienee erilaiset projektit kuin meillä muilla...

Vierailija kirjoitti:

Halusin perijän omaisuudelleni ettei päädy kenen tahansa käsiin kuollessani. Ja olen kyllä muutenkin aina halunnut lapsen/lapsia, että ei ollut ainoa syy. Olen aika perhekeskeinen ihminen ja myös välit omiin vanhempiini ovat todella hyvät.

This: onko sinulla ikinä tullut mieleen, että se jälkeläisesi voi ihan hyvin hassata tai lahjoittaa pois sen sinun vaivalla haalimasi perintösi kuolemasi jälkeen? Et voi kontrolloida maallista materiaa kuin vain omana elinaikanasi.

Aika itsekkäistä syistä. Halusin kokea äitiyden, tutustua omaan lapseeni, kasvattaa häntä ja rakastaa häntä. Se vain tuntui oikealta (vaikka toki olen myös haittapuolista tietoinen noin maapallon kannalta).