Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä syitä olisi mennä naimisiin, kun tulee vauva?
15.03.2017 |
Onko jokin erityinen syy mennä naimisiin, kun avoliittoon tulee lapsi? Olemme olleet pitkään avoliitossa, ja suhde on vakaa jne. Mietin kuitenkin, että onko joku turva, jota avioliitto toisi lapsen myötä? Lapsihan perii isänsä kuitenkin, joten ei avioliitto sitä muuttaisi mitenkään. Tiedän toki, että avoliitossa isän pitää tunnustaa lapsi, mutta tämä ei ole ongelma, sehän hoituu ihan neuvolakäynnin yhteydessä nykyään ja tottakai mies lapsen siinä tunnustaa :) . Minä olen varakkaampi kuin mies, joten en avioliiton myötä pääsisi mitenkään käsiksi joihinkin rahoihin tms eli sellaista rahanhimoista syytäkään ei ole. Onko siis jokin syy mennä naimisiin lapsen myötä? Sellainen syy, jota ei voisi esim keskinäisellä testamentilla minun ja miehen välillä hoitaa (esim. että mies testamenttaa minulle hallintaoikeuden omaan puolikkaaseensa meidän kodista)? Onko jotain mitä en tule ajatelleeksi esim sen suhteen että jos jompikumpi meistä sairastuu tai joutuu onnettomuuteen? Tai lapsen asioiden hoitamisen kannalta tms?
Kommentit (57)
Sukunimi.
Meillä Tallinnaan lähtiessä tuli hidaste, kun mies meni taapero sylissään passintarkastukseen. Lapsella on (TIETENKIN) minun sukunimeni, joten tullivirkailija tiedusteli, onkohan tässä seurueessa vielä muitakin.
Tulin sitten oman passini ja sukunimeni kanssa, päästiin reissuun.
Muuta en keksi.
Mitä nyt lapsen asioihin liittyen mies sai postia, joissa hänen sukunimensä oli korvattu lapsen nimellä. Se oli mielestäni joka kerta yhtä hupaisaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän nuo avioliitot ole aikansa eläneitä, lähes kaikki kuitenkin eroaa joskus, joten miksi tehdä asioista monimutkaisempia. Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa, sillä eihän se muuta yhtään mitään...turhaa rahan menoa ja stressiä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Sukunimi.
Meillä Tallinnaan lähtiessä tuli hidaste, kun mies meni taapero sylissään passintarkastukseen. Lapsella on (TIETENKIN) minun sukunimeni, joten tullivirkailija tiedusteli, onkohan tässä seurueessa vielä muitakin.
Tulin sitten oman passini ja sukunimeni kanssa, päästiin reissuun.
Muuta en keksi.
Mitä nyt lapsen asioihin liittyen mies sai postia, joissa hänen sukunimensä oli korvattu lapsen nimellä. Se oli mielestäni joka kerta yhtä hupaisaa.
Hmm. Eli jos pienen lapsen ja isän sukunimi on eri, niin voi tulla ongelmia esim. jossain virastoissa tms myös? Kun isä menee hoitamaan asiaa siis. Mutta olin kyllä ajatellut, että jos menemme naimisiin, niin en ota miehen sukunimeä vaan pidän omani. Eikö lapsi tällöin tule lähtökohtaisesti kuitenkin minun sukunimelle?
Meillä miehen mielestä naimisiinmeno oli jotenkin työlästä ja testamentin teko vasta työlästä olikin. Kysyin sitten mieheltä, että jos liikenneonnettomuudessa kuolee ensin lapset ja sitten minä, niin olisiko hänestä kiva, jos äitini muuttaisi meidän asuntoon. Ei kuulemma halunnut, joten mentiin sitten naimisiin.
Kysymykseesi pitäisi saada vastaus lakimieheltä, sillä harva osaa kuvitella kaikki mahdolliset uhat.
äijä 35v kirjoitti:
Eiköhän nuo avioliitot ole aikansa eläneitä, lähes kaikki kuitenkin eroaa joskus, joten miksi tehdä asioista monimutkaisempia. Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa, sillä eihän se muuta yhtään mitään...turhaa rahan menoa ja stressiä vaan.
Miksi se on rahanmenoa ja stressiä? En minä ainakaan häitä halua, jos sitä tarkoitit, vaan maistraatissa pikaisesti vain tai "karkaamalla vihille". Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran leskeksi jääneenä en suostuisi avoliittoihin. Avovaimolla ei ole mitään oikeuksia kun tulee sairautta tai kuolemaa perheeseen. Edes hautapaikkaa ei välttämättä päätä. Helpommalla menee paperityötkin naimakaupalla kuin keskinäisillä testamenteilla.
Vierailija kirjoitti:
Kerran leskeksi jääneenä en suostuisi avoliittoihin. Avovaimolla ei ole mitään oikeuksia kun tulee sairautta tai kuolemaa perheeseen. Edes hautapaikkaa ei välttämättä päätä. Helpommalla menee paperityötkin naimakaupalla kuin keskinäisillä testamenteilla.
Siis miksi avovaimolla ei ole mitään oikeuksia jos tulee kuolemaa tai sairautta? Kerro, juuri näitä asioita haluaisin tietää. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äijä 35v kirjoitti:
Eiköhän nuo avioliitot ole aikansa eläneitä, lähes kaikki kuitenkin eroaa joskus, joten miksi tehdä asioista monimutkaisempia. Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa, sillä eihän se muuta yhtään mitään...turhaa rahan menoa ja stressiä vaan.
Avioliitto on juridinen sopimus. Naimisiin pääsee ilman stressiä, mutta jostain kumman syystä jotkut kuvittelevat sen tarkoittavan isoja hääjuhlia. Ei siihen tarvita kuin esteiden tutkinta ja sitten meneminen sovittuna aikana paikalle vihittäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran leskeksi jääneenä en suostuisi avoliittoihin. Avovaimolla ei ole mitään oikeuksia kun tulee sairautta tai kuolemaa perheeseen. Edes hautapaikkaa ei välttämättä päätä. Helpommalla menee paperityötkin naimakaupalla kuin keskinäisillä testamenteilla.
Siis miksi avovaimolla ei ole mitään oikeuksia jos tulee kuolemaa tai sairautta? Kerro, juuri näitä asioita haluaisin tietää. Ap.
Avovaimo ei ole lain määritelmän mukaan omainen, jolle sairaalan pitää kertoa tilanteesta tai jolla on oikeus päättää mitä vainajalle tapahtuu. Jos ette ole naimisissa, miehesi hautaa hänen vanhempansa sinulta kyselemättä. Moni avovaimo ei saa kutsua edes hautajaisiin. Mikäli tapahtumiin tarvitaan esim. poliisia, he keskustelevat miehesi vanhempien kanssa, eivät sinun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukunimi.
Meillä Tallinnaan lähtiessä tuli hidaste, kun mies meni taapero sylissään passintarkastukseen. Lapsella on (TIETENKIN) minun sukunimeni, joten tullivirkailija tiedusteli, onkohan tässä seurueessa vielä muitakin.
Tulin sitten oman passini ja sukunimeni kanssa, päästiin reissuun.
Muuta en keksi.
Mitä nyt lapsen asioihin liittyen mies sai postia, joissa hänen sukunimensä oli korvattu lapsen nimellä. Se oli mielestäni joka kerta yhtä hupaisaa.
Hmm. Eli jos pienen lapsen ja isän sukunimi on eri, niin voi tulla ongelmia esim. jossain virastoissa tms myös? Kun isä menee hoitamaan asiaa siis. Mutta olin kyllä ajatellut, että jos menemme naimisiin, niin en ota miehen sukunimeä vaan pidän omani. Eikö lapsi tällöin tule lähtökohtaisesti kuitenkin minun sukunimelle?
Minulla on eri sukunimi kuin lapsellani, eikä ikinä ole tullut mitään ongelmia sen kanssa. Jos virastoissa jotain epäilyttää kuka asioita on lapsen kanssa hoitamassa, kun on eri sukunimi (mikä voi johtua monestakin syystä), niin saavathan ne sen väestörekisteristä nopeasti selville ketkä on vanhemmiksi kirjattu.
Me menimme naimisiin ihan siksi, että se oli nopeampaa ja helpompaa kuin testamenttien laatiminen. Maistraatissa tietysti eikä kukaan vaihtanut nimeään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran leskeksi jääneenä en suostuisi avoliittoihin. Avovaimolla ei ole mitään oikeuksia kun tulee sairautta tai kuolemaa perheeseen. Edes hautapaikkaa ei välttämättä päätä. Helpommalla menee paperityötkin naimakaupalla kuin keskinäisillä testamenteilla.
Siis miksi avovaimolla ei ole mitään oikeuksia jos tulee kuolemaa tai sairautta? Kerro, juuri näitä asioita haluaisin tietää. Ap.
Jos puoliso on siinä tilassa, vaikka aivokuolleena, niin omaiset päättävät hoidosta tai sen lopettamisesta. Mikäli teidän lapset ovat vielä alaikäisiä, siitä päättävät puolison vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on rahanmenoa ja stressiä? En minä ainakaan häitä halua, jos sitä tarkoitit, vaan maistraatissa pikaisesti vain tai "karkaamalla vihille". Ap.
Monelle se kuitenkin tarkoittaa kirkkohäitä, johon liittyy hemmetinmoinen lista erinäisiä asioita ja tonnikaupalla rahaa, mutta hyvä jos sinulla ei ole prinsessa-syndroomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran leskeksi jääneenä en suostuisi avoliittoihin. Avovaimolla ei ole mitään oikeuksia kun tulee sairautta tai kuolemaa perheeseen. Edes hautapaikkaa ei välttämättä päätä. Helpommalla menee paperityötkin naimakaupalla kuin keskinäisillä testamenteilla.
Siis miksi avovaimolla ei ole mitään oikeuksia jos tulee kuolemaa tai sairautta? Kerro, juuri näitä asioita haluaisin tietää. Ap.
Jos puoliso on siinä tilassa, vaikka aivokuolleena, niin omaiset päättävät hoidosta tai sen lopettamisesta. Mikäli teidän lapset ovat vielä alaikäisiä, siitä päättävät puolison vanhemmat.
Apua, tämä on kyllä tosi ikävä asia. Avomieheni molemmat vanhemmat on tosin kuolleet ja hän on ainoa lapsi niin kuka ihme hänen hoidosta sitten päättää?? Joku serkku vai? Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä olen itsekin miettinyt. Mekin olemme olleet avoliitossa pitkään ja nyt meille syntyi lapsi. Kumppani luonnollisesti tunnusti isyyden, lapselle annoimme isän sukunimen. Jos menisimme naimisiin (mikä tapahtuisi juurikin maistraatissa), pitäisin oman sukunimeni.
Onko mitään syytä mennä naimisiin? Olemme puhuneet, että jos ostaisimme asunnon, sitten menisimme.
äijä 35v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on rahanmenoa ja stressiä? En minä ainakaan häitä halua, jos sitä tarkoitit, vaan maistraatissa pikaisesti vain tai "karkaamalla vihille". Ap.
Monelle se kuitenkin tarkoittaa kirkkohäitä, johon liittyy hemmetinmoinen lista erinäisiä asioita ja tonnikaupalla rahaa, mutta hyvä jos sinulla ei ole prinsessa-syndroomaa.
Mikä on prinsessa-syndrooma? No, minä en kuulu edes kirkkoon enkä muutenkaan ole koskaan haaveillut mistään hääjutuista. Avioliitto merkitsisi minulle kyllä paljon, mutta häät ei mitään. Ap.
Jos sinä kuolisit, avomiehesi ei olisi oikeutettu leskeneläkkeeseen ja päinvastoin. Sillä voi joskus olla kuitenkin iso merkitys toimeentulon kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukunimi.
Meillä Tallinnaan lähtiessä tuli hidaste, kun mies meni taapero sylissään passintarkastukseen. Lapsella on (TIETENKIN) minun sukunimeni, joten tullivirkailija tiedusteli, onkohan tässä seurueessa vielä muitakin.
Tulin sitten oman passini ja sukunimeni kanssa, päästiin reissuun.
Muuta en keksi.
Mitä nyt lapsen asioihin liittyen mies sai postia, joissa hänen sukunimensä oli korvattu lapsen nimellä. Se oli mielestäni joka kerta yhtä hupaisaa.
Hmm. Eli jos pienen lapsen ja isän sukunimi on eri, niin voi tulla ongelmia esim. jossain virastoissa tms myös? Kun isä menee hoitamaan asiaa siis. Mutta olin kyllä ajatellut, että jos menemme naimisiin, niin en ota miehen sukunimeä vaan pidän omani. Eikö lapsi tällöin tule lähtökohtaisesti kuitenkin minun sukunimelle?
Juu, lapsi tulee lähtökohtaisesti sun sukunimelle, jollette toisin päätä (itse synnyin avoliittoon, ja mulla on isäni sukunimi). Ja eipä sillä avioliitolla ja sukunimellä kuitenkaan ole mitään tekemistä toistensa kanssa loppupeleissä, mä ja mies pidimme kumpikin omat sukunimemme kun menimme naimisiin, ja lapsellemme tulee mun sukunimi.
Katso esim. täältä:
https://oikeus.fi/fi/index/tietoaarjenongelmiin/avioliittojaavoliitto.h…
http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/avoliitto-vastaan-avioliit…
Omakohtainen havainto lisäksi se, että avioparina on huomattavasti helpompi muuttaa ulkomaille ja järjestää esim. viisumi- ja työlupa-asiat kummankin puolison osalta kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinä kuolisit, avomiehesi ei olisi oikeutettu leskeneläkkeeseen ja päinvastoin. Sillä voi joskus olla kuitenkin iso merkitys toimeentulon kannalta.
Huh, tämäkin on ikävä asia. Koska ikinähän ei tiedä jos tulee työttömyyttä ym, kyllä se eloonjäävä tarvitsisi leskeneläkkeen lapsen elättämisen avuksi. Ap.
Alue: Aihe vapaa
Osaako kukaan neuvoa? Onko joku käytännön juttu joka hoituu helposti vain, jos on naimisissa?