Vaatteiden tekeminen itse

Mitä jos menisit johonkin työväenopiston ompelukurssille opettelemaan alkeet?

Kato, löydätkö paikallisesta kirjastosta Joka tyypin kaavakirjaa! Siitä löytyy hyvin perusteet. Kankaista sen verran, että kannattaa aloittaa joustamattomalla kankaalla, joka ei ole liukasta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos menisit johonkin työväenopiston ompelukurssille opettelemaan alkeet?

Kiitos! Hyvä vinkki!

Ap

Mutta ei ompelu siis mitenkään vaikeaa ole, ja omin päinkin oppii kyllä, kun on valmis kokeilemaan ja epäonnistumaankin.

1

Vierailija kirjoitti:

Kato, löydätkö paikallisesta kirjastosta Joka tyypin kaavakirjaa! Siitä löytyy hyvin perusteet. Kankaista sen verran, että kannattaa aloittaa joustamattomalla kankaalla, joka ei ole liukasta.

Kiitos! :)

Ap

Tähän aikaan vuodesta alkaa työväen- ja kansalaisopistojen työkausi olla jo lopussa, mutta voit vielä kysyä, onko lähiseudulla sellaista kurssia, jolla voisit vähän päästä aloittelemaan.

Ensi vuonna sitten menet heti syksyllä, mutta varaudu siihen, että hyvä jos yhden vaatekappaleen saat valmiiksi. Mutta tärkeintä onkin saada oppia sitä varten, että voit tehdä kotona jotain omin käsin.

Itse juuri pohdin ihan samaa asiaa :P Olisi kiva varsinkin vauvalle oppia tekemään vaatteita, ja isommalle lapselle tietenkin myös. Ompelu rajoittunut lähinnä farkun lahkeiden lyhentämiseen tähän asti.

Facebook-ryhmä Ompeluelämää. Tosi mukavaa porukkaa ja vinkkejä ja apua joka lähtöön

Minulle yksi ompelutaitoinen ystävä näytti, miten vauvan collegehousut ommellaan. Ei se ollutkaan niin vaikeaa vaikka koulussa olin ihan tumpelo. Taidot kasvoivat pikkuhiljaa ja lopulta tein lapsille vaatteet alushousuista ulkoilupukuihin. Ompelu oli kyllä kivaa.

Yksi tapa on lainata kirjastosta käsityölehtiä ja valita niistä helposti ommeltavia malleja. Voit aloittaa esim tunikalla, housuilla ja hameella. Hanki saumuri jos innostut ja sitten voit ommella vaatteita venyvistäkin kankaista.

Minulla oli koulussa käsityö 7 mutta siitä huolimatta ompelen nykyään omiin mittoihin sovelletulla yksinkertaisella kaavalla hameen tai housut illassa ja tunikan tai mekon parissa illassa.

Kaavalehdissä kerrotaan kuinka muokkaat kaavojen kokoa omia mittasuhteitasi vastaavammaksi. Harva meistä on taulukkokokoinen. Kangaskaupasta kannattaa ostaa sellainen housun kaavojen piirtämiseen tarkoitettu "perskoukku"-viivoitin. Sillä on hyvä piirrellä sulavasti kaartuvia saumoja. Kannattaa aina valita kaavan koko oman suurimman mitan mukaan ja lähteä sitten pienentämään sitä eri kohdista. Esimerkiksi minulla on yläosa kaksi numeroa suurempi kuin alaosa. Sen vuoksi joudun kaventamaan mekkojen ja tunikoiden alaosia jotta vaatteet istuisivat hyvin.

Suosittelen Tilly Walnesin kirjaa Pistoksissa! Hyvät ohjeet aloittelijalle:-)

Suomessa myydään myös rintsikoiden kaavoja. Jos kuitenkaan et löydä niistä omasi kokoisia niin kopioi nykyiset liimaamalla osien päälle maalarinteippiä ja laittamalla teippikaavan paperin päälle. Sopivaa kangasta, kaaritukia ja nauhoja sekä solkia ja hakasia löytää ompelukaupasta.

Minä surautan omien alkkareiden kaavoilla vanhoista t-paidoistakin alkkareita koska en tarvi muuten niin paljoa kangasrättejä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa myydään myös rintsikoiden kaavoja. Jos kuitenkaan et löydä niistä omasi kokoisia niin kopioi nykyiset liimaamalla osien päälle maalarinteippiä ja laittamalla teippikaavan paperin päälle. Sopivaa kangasta, kaaritukia ja nauhoja sekä solkia ja hakasia löytää ompelukaupasta.

Minä surautan omien alkkareiden kaavoilla vanhoista t-paidoistakin alkkareita koska en tarvi muuten niin paljoa kangasrättejä.

Rintaliivit ja pikkuhousut ei ehkä kuitenkaan ole se, mistä kannattaa aloittaa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos menisit johonkin työväenopiston ompelukurssille opettelemaan alkeet?

Idea on sinällään hyvä, mutta itse törmäsin muutama vuosi sitten ongelmaan: Jokaisen työväenopiston ompelukurssin kohdalla luki, että perustaidot ompelukoneen käytöstä vaaditaan. Olisi siis pitänyt osata pujottaa langat, puolata, vaihtaa tarvittaessa neula ja tuntea erilaiset tikki- ja peruutusnappulat. Oma ongelmani oli se, että en todellakaan jaksanut muistaa kymmenen vuoden takaa yläasteen 7. luokalta, miten ne koneen langat laitetaan, kun en ollut sen jälkeen ommellut tai omistanut ompelukonetta.

Olisin ollut kiinnostunut tekemään omia vaatteita, koska minun on vaikeaa löytää lyhyelle varrelleni valmiita vaatteita. Erilaisia vaatteiden tekemiseen, kaavoittamiseen, ja vanhojen vaatteiden tuunaamiseen liittyviä kursseja olisikin ollut, mutta ei yhtään kurssia, jossa olisi lähdetty liikkeelle aivan alusta.

Vierailija kirjoitti:

Mutta ei ompelu siis mitenkään vaikeaa ole, ja omin päinkin oppii kyllä, kun on valmis kokeilemaan ja epäonnistumaankin.

1

Jos saa jostain ilmaisia kankaita ja lankoja, joilla lähtee liikkeelle, niin mikä jottei. Ostamalla kankaat ovat kuitenkin hintavia Suomessa, joten materiaalien kannalta tuollainen yritä ja epäonnistu, kunnes onnistut -taktiikka voi tulla kalliiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos menisit johonkin työväenopiston ompelukurssille opettelemaan alkeet?

Idea on sinällään hyvä, mutta itse törmäsin muutama vuosi sitten ongelmaan: Jokaisen työväenopiston ompelukurssin kohdalla luki, että perustaidot ompelukoneen käytöstä vaaditaan. Olisi siis pitänyt osata pujottaa langat, puolata, vaihtaa tarvittaessa neula ja tuntea erilaiset tikki- ja peruutusnappulat. Oma ongelmani oli se, että en todellakaan jaksanut muistaa kymmenen vuoden takaa yläasteen 7. luokalta, miten ne koneen langat laitetaan, kun en ollut sen jälkeen ommellut tai omistanut ompelukonetta.

Olisin ollut kiinnostunut tekemään omia vaatteita, koska minun on vaikeaa löytää lyhyelle varrelleni valmiita vaatteita. Erilaisia vaatteiden tekemiseen, kaavoittamiseen, ja vanhojen vaatteiden tuunaamiseen liittyviä kursseja olisikin ollut, mutta ei yhtään kurssia, jossa olisi lähdetty liikkeelle aivan alusta.

Kursseja järjestetään yleensä toivomusten pohjalta, eli opistoihin voi laittaa palautetta. Varmasti muitakin halukkaita olisi aloittamaan ihan alkeista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos menisit johonkin työväenopiston ompelukurssille opettelemaan alkeet?

Idea on sinällään hyvä, mutta itse törmäsin muutama vuosi sitten ongelmaan: Jokaisen työväenopiston ompelukurssin kohdalla luki, että perustaidot ompelukoneen käytöstä vaaditaan. Olisi siis pitänyt osata pujottaa langat, puolata, vaihtaa tarvittaessa neula ja tuntea erilaiset tikki- ja peruutusnappulat. Oma ongelmani oli se, että en todellakaan jaksanut muistaa kymmenen vuoden takaa yläasteen 7. luokalta, miten ne koneen langat laitetaan, kun en ollut sen jälkeen ommellut tai omistanut ompelukonetta.

Olisin ollut kiinnostunut tekemään omia vaatteita, koska minun on vaikeaa löytää lyhyelle varrelleni valmiita vaatteita. Erilaisia vaatteiden tekemiseen, kaavoittamiseen, ja vanhojen vaatteiden tuunaamiseen liittyviä kursseja olisikin ollut, mutta ei yhtään kurssia, jossa olisi lähdetty liikkeelle aivan alusta.

Ei saa noin vähästä lannistua. :) Jos olet osannut pujottaa langat koneeseen 7. luokalla, sinulla on jo perustaidot olemassa. Tiedot ja taidot palautuvat äkkiä mieleen, kun pääset koneen äärelle. Sitäpaitsi kaikissa konemalleissa langat laitetaan hieman eri tavalla, mutta koneissa on yleensä  myös pujotusohjeet. 

Käy kirjastossa selaamassa käsityölehtiä, jotta tiedät, mitä numeroita kannattaa ostaa ja mitä ei. Tavallisesti kaavat on tarkoitettu noin 167-senttisille naisille, jollei ole erikseen mainittu muuta. Jotkut näistä malleista on helppo soveltaa lyhyemmille. Toisinaan lehdissä on kaavoja myös pienikokoisille, alle 163-senttisille naisille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta ei ompelu siis mitenkään vaikeaa ole, ja omin päinkin oppii kyllä, kun on valmis kokeilemaan ja epäonnistumaankin.

1

Jos saa jostain ilmaisia kankaita ja lankoja, joilla lähtee liikkeelle, niin mikä jottei. Ostamalla kankaat ovat kuitenkin hintavia Suomessa, joten materiaalien kannalta tuollainen yritä ja epäonnistu, kunnes onnistut -taktiikka voi tulla kalliiksi.

Kaikessa itse tekemisessä on mahdollisuus paitsi onnistua, myös epäonnistua, olipa kyse sitten ompelusta, leivonnasta, puutöistä, maalaamisesta, neulomisesta, mistä tahansa. Kankaita voi löytää myös edullisesti, esimerkiksi kirppiksiltä ja kangaskauppojen alennusmyynneistä. Kokeiluversioita tekee vaikka vanhasta lakanasta, jolloin langan värilläkään ei ole niin väliä. Tietysti kannattaa lähteä liikkeelle valmiilla kaavoilla ja selkeillä ohjeilla ja kokeilla sitten kun on enemmän tuntumaa, mutta niitä epäonnistumisen hetkiä tulee silti, väistämättä.

1

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos menisit johonkin työväenopiston ompelukurssille opettelemaan alkeet?

Idea on sinällään hyvä, mutta itse törmäsin muutama vuosi sitten ongelmaan: Jokaisen työväenopiston ompelukurssin kohdalla luki, että perustaidot ompelukoneen käytöstä vaaditaan. Olisi siis pitänyt osata pujottaa langat, puolata, vaihtaa tarvittaessa neula ja tuntea erilaiset tikki- ja peruutusnappulat. Oma ongelmani oli se, että en todellakaan jaksanut muistaa kymmenen vuoden takaa yläasteen 7. luokalta, miten ne koneen langat laitetaan, kun en ollut sen jälkeen ommellut tai omistanut ompelukonetta.

Olisin ollut kiinnostunut tekemään omia vaatteita, koska minun on vaikeaa löytää lyhyelle varrelleni valmiita vaatteita. Erilaisia vaatteiden tekemiseen, kaavoittamiseen, ja vanhojen vaatteiden tuunaamiseen liittyviä kursseja olisikin ollut, mutta ei yhtään kurssia, jossa olisi lähdetty liikkeelle aivan alusta.

Kursseja järjestetään yleensä toivomusten pohjalta, eli opistoihin voi laittaa palautetta. Varmasti muitakin halukkaita olisi aloittamaan ihan alkeista.

Tämäkin saattaa vaihdella. Ainakaan suurten kaupunkien opistot eivät välttämättä ole erityisen lähestyttäviä, ja suosituimmat kurssitkin (voivat olla myös ilmeisen yllättäen suosittuja) saattavat täyttyä jopa muutamassa tunnissa, kun haku aukeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta ei ompelu siis mitenkään vaikeaa ole, ja omin päinkin oppii kyllä, kun on valmis kokeilemaan ja epäonnistumaankin.

1

Jos saa jostain ilmaisia kankaita ja lankoja, joilla lähtee liikkeelle, niin mikä jottei. Ostamalla kankaat ovat kuitenkin hintavia Suomessa, joten materiaalien kannalta tuollainen yritä ja epäonnistu, kunnes onnistut -taktiikka voi tulla kalliiksi.

Kaikessa itse tekemisessä on mahdollisuus paitsi onnistua, myös epäonnistua, olipa kyse sitten ompelusta, leivonnasta, puutöistä, maalaamisesta, neulomisesta, mistä tahansa. Kankaita voi löytää myös edullisesti, esimerkiksi kirppiksiltä ja kangaskauppojen alennusmyynneistä. Kokeiluversioita tekee vaikka vanhasta lakanasta, jolloin langan värilläkään ei ole niin väliä. Tietysti kannattaa lähteä liikkeelle valmiilla kaavoilla ja selkeillä ohjeilla ja kokeilla sitten kun on enemmän tuntumaa, mutta niitä epäonnistumisen hetkiä tulee silti, väistämättä.

1

Eihän kyse olekaan siitä, että ei koskaan voisi kokeilla, koska silloin ei voisi myöskään onnistua. Pointtini oli, että yrittäminen kannattaa juuri aloittaa helposta ja sellaisilla materiaaleilla, joissa ei ole mitään menetettävää.