Haluan selvittää, olenko minä se hankala osapuoli parisuhteessa:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta sinä olet lapsellinen. 

Ehkä olen, mutten keksi enää muutakaan vaihtoehtoa. Ollaan jo puhuttu niin pitkään tästä tilanteesta ja pariterapiassakin käyty, siellä terapeutti vain hymistelee. ap

Mies joku välttämätön asuste, joka sinulla on oltava?

Ei loputtomiin. Ei jos hukkaan itseni. ap

Olet viikon mukautuvainen suhteessa mieheesi ja se on sinun kaikkesi? 

Entäpä jos kääntäisit peilin itseesi päin, arvioisit ihan asiallisesti omia toimiasi ja erittelisit niitä? Millaista elämäsi olisi, jos eläisit itsesi kaltaisen ihmisen kanssa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tällaset kokeilut tekee parisuhteelle varmasti tooooosi hyvää. Miten olisi ongelmista puhuminen suoraan?

Ongelmista on puhuttu paljonkin, mutta ne ovat sellaisia "eipäs kun sinä" -tasoisia keskusteluja. En näe enää muuta vaihtoehtoa kuin tämän. ap

Olet jäänyt suhteeseen syystä, että ___?

Rakkaus. Ja mies on ihana silloin, kun ei arvostele minua. Ei hän aina tehnyt niin. ap

Rakkaus, tuo pirun huono tekosyy antaa toisen kohdella miten tahansa. Oletko itse sitten virheetön voidaksesi vaatia toiselta täydellisyytä? Toisen vikoja ja puutteiden kanssa pitää sitten vaan oppia elämään, jos rakastaa. Toista, kun ei voi muuttaa.

Puhut toisaalta siitä, että ei pidä antaa toisen kohdella miten tahansa. Ja sitten ristiriitaisesti siitä, että toisen vikojen kanssa pitää oppia elämään. Pitäisikö minun siis vain hyväksyä miehen jatkuva arvostelu? ap

Onko rakkaus mustavalkoista vai ristiriitaista? Huomaatko itse miten ristiriitaisesti puhut? Mies on ihana, kun ei arvostele, mutta arvostelee kuitenkin jatkuvasti.  Sellaista elämääkö haluat elää? Jos vastaus on kyllä, et voi kuin hyväksyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tällaset kokeilut tekee parisuhteelle varmasti tooooosi hyvää. Miten olisi ongelmista puhuminen suoraan?

Ongelmista on puhuttu paljonkin, mutta ne ovat sellaisia "eipäs kun sinä" -tasoisia keskusteluja. En näe enää muuta vaihtoehtoa kuin tämän. ap

Olet jäänyt suhteeseen syystä, että ___?

Rakkaus. Ja mies on ihana silloin, kun ei arvostele minua. Ei hän aina tehnyt niin. ap

Rakkaus, tuo pirun huono tekosyy antaa toisen kohdella miten tahansa. Oletko itse sitten virheetön voidaksesi vaatia toiselta täydellisyytä? Toisen vikoja ja puutteiden kanssa pitää sitten vaan oppia elämään, jos rakastaa. Toista, kun ei voi muuttaa.

Puhut toisaalta siitä, että ei pidä antaa toisen kohdella miten tahansa. Ja sitten ristiriitaisesti siitä, että toisen vikojen kanssa pitää oppia elämään. Pitäisikö minun siis vain hyväksyä miehen jatkuva arvostelu? ap

Se oli sarkasmia.