Ystävälle ei kelpaa kukaan, mutta ei halua olla sinkkukaan

Hyvä ystäväni on käynyt yhdessä asiassa hermoilleni jo vuosia. Hän haluaisi hirveästi seurustella, mutta hänelle ei kelpaa sitten kukaan. Ei kukaan! Olemme pitkään olleet sinkkuina yhtä aikaa, ja vaihtaneet kokemuksia hyvistä ja huonoista treffeistä jne. Olen huomannut, että tätä menoa hän ei tule löytämään ketään ikinä.

On täysin ok, että on kriteerejä, ja ettei halua tyytyä keskinkertaiseen. Mutta mielestäni ystäväni kriteerit ovat vääränlaisia. Hän ei esimerkiksi välitä koulutuksesta, harrastuksista tai muista asioista jotka oikeasti kertovat ihmisestä jotain ja vihjaavat, voiko suhde kestää, vaan hänen kriteerinsä ovat kaikki pinnallisia. Miehen on oltava tietyn mittainen, tietyn painoinen, vartaloltaan tietyn mallinen, hiukset eivät saa olla punaiset tai vaaleat, olisi hyvä olla pitkä parta, tämän tyyppisiä asioita. Muunlaisten kanssa ei lähde edes treffeille, tai jos lähtee, niin ei anna kunnollista mahdollisuutta miehelle.

En kai minä kukaan ole sanomaan, että tuollainen painotus kriteereissä on typerä, mutta kun mielestäni se vaan on. Olen itse huomannut useasti, että ihmisen ulkonäön ikään kuin unohtaa, kun häneen tutustuu paremmin. Yksikään omista seurustelukumppaneistani ei ole ollut täydellisesti miesihanteeni mukainen ulkomuodoltaan, mutta eipä se ole menoa haitannut.

Olemme puhuneet asiasta usein, sillä ystäväni on oikeasti melko yksinäinen, haluaisi lapsia jne., mutta ikää on tässä vaiheessa jo yli 30. Olen ihan varma, että hän olisi löytänyt jo hyvän miehen, jos ei olisi noin jääräpäinen vaatimustensa kanssa. Ei se ulkonäkö kestä kuitenkaan! Joten miksi tehdä valintoja sen pohjalta? Ystäväni ei muuten ole ollenkaan pinnallinen, joten en ymmärrä miksi juuri tässä asiassa täytyy olla! Hän ei itse edes kiinnitä omaan ulkonäköönsä juurikaan huomiota.

En tiedä miksi tätä tänne nyt kirjoitan. Kai olen taas vaihteeksi saanut tarpeekseni siitä "en koskaan löydä ketään" -valituksesta. Ja minä olen kuulemma niin onnekas kun olen seurustellut muutamia kertoja vakavasti. Onnittelen itseäni mielestäni ihan aiheesta siitä, että olen ollut liikkeellä avoimin mielin. Ulkokuori kertoo ihmisestä kauhean vähän, jos ei nyt lasketa hygienia- ja muita siisteysseikkoja.