Luokanopettajan työn hyvät ja huonot puolet.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin luokanopettajaksi. Tai siis en halua. Eikun haluan. Tälläistä vääntöä käyn kokoajan.

Heitelkääs mulle luokanopettajan työn hyviä ja huonoja puolia niin ehkä saan jotain uusia näkökulmia tähän päätöksen tekoon.

olin hyvässä kunnossa ja lyhyet päivät tein 2 vuotta ala asteen sijaisuutta

ainoo että oppilaan äiti yritti vongata seksiä ja kävikin luonani, tosin olin niin kännissä etten jaksanut

sitten toisenn uokan opettajatar yritti viekotella seksiin päätin etten mee vaikak oli kaunis koska en halunnut aviorikosta

paskaa hommaa sikäli kuka mie sjaksaa opettaa lapsia? se on naisten hommaa

Hyvä puoli: pitkät lomat, huono puoli: kaikki muu

T. Todella väsynyt ope

Hyvää pitkät lomat, huonoa idioottimaiset vanhemmat. T. Open puoliso

Luokanopettajilla on huono työllisyystilanne tällä hetkellä, joten kannattaa miettiä. Viroista saa vain haaveilla ja sijaisuuksiakaan ei tahdo saada. Luokanopettajia koulutetaan ihan liikaa. Itse vaihdoin juuri alaa huonon työtilanteen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä puoli: pitkät lomat, huono puoli: kaikki muu

T. Todella väsynyt ope

Voitko vähän avata mistä tämä todella kova väsymys tulee? Ymmärrän, että työ on rankkaa, mutta kaikki luokanopettajat, joiden kanssa olen ollut tekemisissä eivät ole sanoneet mitään kovasta väsymyksestä? (ja tämä ei kommentti ei ole mitenkään vähättelevä sinua kohtaan, haluan vain tietää)

Hyvät puolet: pitkät lomat, vapaus tehdä työtä omalla otteella tiettyjen raamien sisäpuolella

Huonot puolet: illat ja viikonloput kuluvat usein töiden parissa, oppilaiden vanhemmat, oppilaiden häiriökäyttäytyminen, suuri riski joutua sisäilmaongelmien sairastuttamaksi, välillä tuntuu siltä, että on liian suuri vastuu siitä, että oppilaat selviävät koulupäivästä ilman henkisiä tai fyysisiä vammoja...

Vierailija kirjoitti:

Luokanopettajilla on huono työllisyystilanne tällä hetkellä, joten kannattaa miettiä. Viroista saa vain haaveilla ja sijaisuuksiakaan ei tahdo saada. Luokanopettajia koulutetaan ihan liikaa. Itse vaihdoin juuri alaa huonon työtilanteen vuoksi.

Kun olen opintopolkua/studentumia yms. seuraillut niin tilastot kertoo ihan muuta. Isoissa kaupungeissa on työttömiä, mutta pienemmistä kunnista löytyy työpaikkoja. Vain n. 3-8% luokanopettajista on työttömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä puoli: pitkät lomat, huono puoli: kaikki muu

T. Todella väsynyt ope

Voitko vähän avata mistä tämä todella kova väsymys tulee? Ymmärrän, että työ on rankkaa, mutta kaikki luokanopettajat, joiden kanssa olen ollut tekemisissä eivät ole sanoneet mitään kovasta väsymyksestä? (ja tämä ei kommentti ei ole mitenkään vähättelevä sinua kohtaan, haluan vain tietää)

Tämän minäkin haluaisin tietää. 

t. 16-vuotta luokanopettajana ja väsymys painaa todella harvoin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokanopettajilla on huono työllisyystilanne tällä hetkellä, joten kannattaa miettiä. Viroista saa vain haaveilla ja sijaisuuksiakaan ei tahdo saada. Luokanopettajia koulutetaan ihan liikaa. Itse vaihdoin juuri alaa huonon työtilanteen vuoksi.

Kun olen opintopolkua/studentumia yms. seuraillut niin tilastot kertoo ihan muuta. Isoissa kaupungeissa on työttömiä, mutta pienemmistä kunnista löytyy työpaikkoja. Vain n. 3-8% luokanopettajista on työttömiä.

Pieni työttömyysprosentti johtunee siitä, että monet vaihtaa nopeasti muihin töihin, koska sijaisena lyhyillä varoitusajoilla ei jakseta roikkua kovin kauan. Kerro ihmeessä, mistä pienistä kunnista löytyy töitä? Pätevät tuttavani ovat etsineet töitä ympäri Suomen ihan pikku pitäjistä, mutta hakijoita on monta kymmentä joka paikkaan.

Neljän vuoden luokanopena työskentelyn jälkeen tällaista mielessä: plussia luokanopettajan hommassa paljon enemmän kuin miinuksia. Tykkään työstäni tosi paljon.

Plussaa: mukavat, yleensä tosi fiksut, kivat ja iloiset työtoverit jotka auttavat toisiaan, monipuolinen työnkuva jota voi toteuttaa itse parhaaksi näkemällä tavalla sillä opettajalla on mahdollisuus valita itse työtavat. Innokkaat ja iloiset oppilaat (opetan alakoulussa) joiden kanssa mukava jakaa arjen ja elämän kommelluksia ja samalla olla tukemassa ja opettamassa uusia asioita.

Työssä on paljon iloa, koska lapset.

Taito- ja taideaineissa pääsee tekemään upeita projekteja ja lapset ylittävät itsensä usein juuri taiteen keinoin.

Työajat ovat inhimilliset, ja perhe-elämän kannalta hyvät. Vuodenajat rytmittää työtä mukavasti ja pääsee ulkoilemaan liikuntaa opettaessa ja välitunteja valvoessa.

Miinuksia sitten:

Eteneminen uralla ei kovin mahdollista, ja työtilanne ennen vakiviran saantia on usein silppuinen ja monelle stressaavaa. Kesän työttömyys on loukkaus koko vuoden sijaisuutta hoitaneelle jolta viedään kesän ansio pois.

Työssä pitää sietää melua ja jatkuvaa keskeyttelyä ja muutoksia. Suunnitelmia pitää vaihtaa lennosta päivittäin ja yhteistyötä pitää voida tehdä kaikkien kanssa myös hankalien tyyppien.

Työ vaatii luonnetta ja kanttia. Kaikkiin pikkuasioihin ei saa tarttua, vaan pystyä näkemään laajempi kuva. Oppilaita tai heidän vanhempia ei saa päästää "ihon alle" vaan pitää tietty virkamiesmäinen suhtautuminen eikä ottaa asioita henkilökohtaisesti. Jos on itsellä huono itsetunto, työ voi alkaa tuntua ahdistavalta. Vaatimuksia ulkopuolelta tulee (esim nykyään vanhemmat on neuvomassa miten pitäisi opettaa ja koko ajan pitää olla perustelemassa vanhemmille miksi toimin milläkin tavalla, esim. koearviointi, muu arviointi, opetusmetodit, kuka istuu kenenkin kanssa, onko joku tehtävä ollut liian vaativa, miksi joulua ei huomioitu tarpeeksi luokkassa jne jne. Oppilaiden vanhemmilla on lisääntynyt ajattelu että opettaja on ikäänkuin heillä töissä ja toteuttaa vanhempien toiveita ja ajatuksia kasvatus- ja opetustyössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä puoli: pitkät lomat, huono puoli: kaikki muu

T. Todella väsynyt ope

Voitko vähän avata mistä tämä todella kova väsymys tulee? Ymmärrän, että työ on rankkaa, mutta kaikki luokanopettajat, joiden kanssa olen ollut tekemisissä eivät ole sanoneet mitään kovasta väsymyksestä? (ja tämä ei kommentti ei ole mitenkään vähättelevä sinua kohtaan, haluan vain tietää)

Tämän minäkin haluaisin tietää. 

t. 16-vuotta luokanopettajana ja väsymys painaa todella harvoin

En ole alkuperäisen tekstin kirjoittaja, mutta itselläni se loputon väsymys kumpuaa siitä, kun yrittää samalla opettaa ja kaitsea 24:ää tokaluokkalaista integraatioluokalla, jossa on myös kielitaidottomia oppilaita. Apuna yksi koulunkäynnin ohjaaja ja satunnaisesti integraatio-oppilaiden kaverina toinen. Olen työpäivän jälkeen siinä kunnossa, että käyn nukkumassa päiväunet ennen vaikka kauppaan lähtöä. 

Minulla on unettomuutta aina kun on joku haastavampi tilanne päällä. Joka yö herään valvomaan 2-3 tuntia. Monella kollegalla on myös unettomuutta.

Hektinen työpäivä on kuluttava, ja oppitunnilla pitää koko ajan olla henkisesti läsnä ja aktiivisesti ohjaamassa lapsia. Ei minun oppitunnit ole sellaisia joissa lapset hiljaa ovat tekemässä tehtäviään pulpeteissa istuen vaan koko ajan toimitaan ja ohjaan yksilöllisesti. Tämä on kuluttavaa ja olen klo 14.00 jo ihan tööt. Siitä sitten hakemaan omat pienet lapset hoidosta ja hektinen touhuaminen jatkuu illan. Sitten noin 6h katkonaista yöunta ja sama uudelleen.

Jos olen oikein väsynyt, luokassa voi onneksi pitää lukutunnin ja hiljaisia tunteja joissa oppilaat tekevät itsekseen tehtäviä ja saa itse koota ajatuksia vaikkapa kokeita korjaillen. Työn järjesteleminen niin että jaksaa itse paremmin on onneksi mahdollista tiettyyn pisteeseen asti.

Vakituista virkaa voi olla todella vaikea saada. Valmistumisen jälkeen pitää olla valmis tekemään lyhyitä sijaisuuksia ja kestämään työttömyysjaksoja. Voi olla stressaavaa aamulla odotella sitä puhelinsoittoa, jos tänään sattuisikin saamaan sijaisuuden. Koulu vaihtuu, oppilaat vaihtuu, joten sijaisuuksien tekeminen on melko raskasta. Itse työhön kiinni pääseminen voi siis vaatia aikaa ja sisua. Jotkut tekevät vielä kymmenen vuoden jälkeenkin valmistumisesta sijaisuuksia. Välillä pidempiä ja välillä lyhempiä. Toisilla käy parempi tuuri tai suhteet auttaa ja toiset vaihtavat alaa.

Vierailija kirjoitti:

Vakituista virkaa voi olla todella vaikea saada. Valmistumisen jälkeen pitää olla valmis tekemään lyhyitä sijaisuuksia ja kestämään työttömyysjaksoja. Voi olla stressaavaa aamulla odotella sitä puhelinsoittoa, jos tänään sattuisikin saamaan sijaisuuden. Koulu vaihtuu, oppilaat vaihtuu, joten sijaisuuksien tekeminen on melko raskasta. Itse työhön kiinni pääseminen voi siis vaatia aikaa ja sisua. Jotkut tekevät vielä kymmenen vuoden jälkeenkin valmistumisesta sijaisuuksia. Välillä pidempiä ja välillä lyhempiä. Toisilla käy parempi tuuri tai suhteet auttaa ja toiset vaihtavat alaa.

Itselläni on kuudelta soimassa herätyskello sijaisuuksien varalta joka arkiaamu. Inhoan sitä puoli seitsemän paskaherätystä, että tuletko kasiksi koululle. 

mamut huutaa ja rättälöi ja pilkkaa Jumalaa

Kannattaisi aktiivisesti ohjata niitä häirikköoppilaita avun piiriin. Onhan kuraattori ja terveydenhoitajakin olemassa. Se jatkuvä häirintä ei ole opettajan auktoriteetin puutetta vaan vika on oppilaan omien korvien välissä. Teillä on alakoulussa tärkeä tehtävä seuloa nämä häiriköt joukosta saamaan oikeanlaista tukea kasvuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakituista virkaa voi olla todella vaikea saada. Valmistumisen jälkeen pitää olla valmis tekemään lyhyitä sijaisuuksia ja kestämään työttömyysjaksoja. Voi olla stressaavaa aamulla odotella sitä puhelinsoittoa, jos tänään sattuisikin saamaan sijaisuuden. Koulu vaihtuu, oppilaat vaihtuu, joten sijaisuuksien tekeminen on melko raskasta. Itse työhön kiinni pääseminen voi siis vaatia aikaa ja sisua. Jotkut tekevät vielä kymmenen vuoden jälkeenkin valmistumisesta sijaisuuksia. Välillä pidempiä ja välillä lyhempiä. Toisilla käy parempi tuuri tai suhteet auttaa ja toiset vaihtavat alaa.

Itselläni on kuudelta soimassa herätyskello sijaisuuksien varalta joka arkiaamu. Inhoan sitä puoli seitsemän paskaherätystä, että tuletko kasiksi koululle. 

Jep ja heillä, joilla on lapsia, pitää olla tarhapaikka kaiken varalta, koska muuten sijaisuutta on mahdoton ottaa vastaan. Ymmärrän, että varsinkin perheelliset vaihtavat nopeasti toiselle alalle, missä tulot on vähän säännöllisemmät.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi aktiivisesti ohjata niitä häirikköoppilaita avun piiriin. Onhan kuraattori ja terveydenhoitajakin olemassa. Se jatkuvä häirintä ei ole opettajan auktoriteetin puutetta vaan vika on oppilaan omien korvien välissä. Teillä on alakoulussa tärkeä tehtävä seuloa nämä häiriköt joukosta saamaan oikeanlaista tukea kasvuunsa.

Kannattaisi aktiivisesti ottaa ne ruusunpunaiset silmälasit silmiltä. Luuletko tosissaan, että näin ei tehdä? Ongelma on vaan siinä, ettei ole olemassa mitään paikkaa, johon seuloa häiriköt, ellei kyse ole oikeasti vakavasti sairaista lapsista. Ja ne harvoin päätyvät alunperinkään alakouluun. Oppivelvollisuus kuitenkin koskee kaikkia ja niin kauan kun tilanne on niin, on myös ne "häirikköoppilaat" opetettava. 

+ Varma työpaikka loppuelämäksi, jos sen kerran saat. Julkiselta sektorilta, kun ei irtisanota jengiä, paitsi jos alat kähmimään oppilaita.

+ Palkka, ei huippu, mutta kyllä tuolla pärjää.

+ Pitkät lomat

+ Viihdyt varmasti työssä, jos olet sitä jo miettinyt.

- Ei siinä varmaan huonoja puolia ole paitsi noiden plussien toinen puoli. Eli Audipalkan voit unohtaa, lomia ei voi pitää milloin haluaa, jos et pidä lapsista niin ihan perseestä.

Ala ihmeessä luokanopettajaksi, jos se sinua kiinnostaa. Arvokasta työtä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi aktiivisesti ohjata niitä häirikköoppilaita avun piiriin. Onhan kuraattori ja terveydenhoitajakin olemassa. Se jatkuvä häirintä ei ole opettajan auktoriteetin puutetta vaan vika on oppilaan omien korvien välissä. Teillä on alakoulussa tärkeä tehtävä seuloa nämä häiriköt joukosta saamaan oikeanlaista tukea kasvuunsa.

Kannattaisi aktiivisesti ottaa ne ruusunpunaiset silmälasit silmiltä. Luuletko tosissaan, että näin ei tehdä? Ongelma on vaan siinä, ettei ole olemassa mitään paikkaa, johon seuloa häiriköt, ellei kyse ole oikeasti vakavasti sairaista lapsista. Ja ne harvoin päätyvät alunperinkään alakouluun. Oppivelvollisuus kuitenkin koskee kaikkia ja niin kauan kun tilanne on niin, on myös ne "häirikköoppilaat" opetettava. 

Ei niitä minnekään seulota, jos iskä tai äiskä sattuu olemaan joku "hyvä tyyppi".