Miehen väkivaltaisuus - miten se alkoi teidän suhteessa?

Tönimisellä alkoi, siitä sitten pään jakkaamisella seinään/lattiaan kunnes alkoi tulla nyrkistä ja monista huipentuen kuristamiseen ja autolla päältä ajoon.

Lähde. Ei en usko terapioihin, enkä muuhunkaan. 

Meillä se alkoi läpsimisestä ja sitten tultiinkin oikein kunnolla nyrkit edellä päälle. Sain selkääni niin monta kertaa, että viimein päätin, että tähän se loppuu. 

Olisi pitänyt vain lähteä siitä ensimmäisestä nyrkin heilautuksesta.. Ei hakkaaja koskaan opi, eikä lopeta. Aina siihen syy löytyy. Eivätkä he muutu. 

Alkoi pienestä läpsäisystä riidan yhteydessä. Mies katui ja pyysi anteeksi. Sitten se vaan paheni aina kerta kerran jälkeen. Tuli tönimistä, huitomista ja lopulta kunnon hakkaamista.

Sinun kannattaa lähteä NYT. Raja on ylitetty. Minkäänlainen käsiksikäyminen ei ole hyväksyttävää! Edes pieni tönäisy. Toisen fyysistä koskemattomuutta tulee kunnoittaa.

Miksi ap et puhunut asiasta miehen kanssa?? Jäät kiltisti odottamaan seuraavaa tönäisyä. Töniminen ei kuulu tavalliseen riitelyyn.

Jalat alle tuosta suhteesta ja heti. Siitä pikkutönäisystä se nimittäin lähtee. Kysyit, mistä voi aavistaa tuleeko sama toistumaan tulevaisuudessa. Jos mies ei ole pyytänyt anteeksi tai näe tehneensä mitään väärää, on se aika selvä merkki että hän kokee voivansa kohdella sua miten haluaa. Ja se tulee toistumaan, usko pois. Tää ensimmäinen pieni tönäisy (josta kaaduit, ja sait aivotärähdyksen...) oli vaan testi hänen puoleltaan, että alistutko hänen valtaansa. Kun et tee mitään, on se tietysti merkki hänelle että näin voi toimia myös seuraavan kerran kun nainen alkaa ottaa päähän ja ärsyttää. 

Et ylireagoi ollenkaan. Luota vaistoihisi ja lähde nyt. Kukaan normaali ihminen ei lyö, töni, potki tai käytä muita keinoja fyysisesti satuttaa toista. Naisilla, jotka ovat aiemmissa parisuhteissaan kokeneet väkivaltaa, on myös joku ihme taipumus vetää puoleensa uusia väkivaltaisia miehiä. Älä missään nimessä ajattele että tää on ihan okei, ei se sitä uudestaan tee. Koska kyllä se sen tulee tekemään vielä ja monesti, ellet nyt pelasta itseäsi jo ennen kuin jäät tämän ihmisen tönittäväksi vuosiksi, eikä sulla ole enää sen jälkeen voimia tehdä asialle mitään.  

Normaali riitakäyttäytyminen on sitä mikä tuntuu normaalilta. Sinusta töniminen ei tuntunut normaalilta ja siksi kirjoitat siitä nyt tänne. Ota asia puheeksi. Tai ala suunnitella lähtöä.

Ettekö te pyydä anteeksi riidan lopuksi?? Tai käsittele asiaa jos on menty pitemmälle eli tönimiseen? Itse en uskaltaisi olla samassa taloudessa tuollaisen kanssa, jos en edes tietäisi hänen ajatuksiaan tapahtuneesta.

Eniten ihmettelen, miksei ap ottanut asiaa puheeksi tai lähtenyt saman tien? Miksi hän varmisti vain, että "mies saa rauhoittua"? Sinun tehtävä ei ole alistua miehen oikuille. Ota jalat alle nyt heti.

Minä lähtisin pois ja niin teinkin kun mies alkoi tuntumaan pelottavalta. Tarpeeksi ajoissa kun lähtee niin vielä pääsee pois ehjin nahoin.

Perheväkivaltaa on paljon, ja valitettavasti ap, sinun miehesi on yksi sen ylläpitäjistä.

Juokse!

Yksi kerta väkivaltaa tarkoittaa, että väkivalta voi toistua. Useimmiten se toistuukin. Mies vaikuttaa pelottavalta, en uskaltaisi olla hänen kanssaan. Väkivaltaa kokeneille on tyypillistä, että tuttu kamaluus vaikuttaa turvallisemmalta vaihtoehdolta kuin lähteminen. Siksi väkivaltaa siedetään ja keksitään loputtomasti tekosyitä.

Väkivaltainen kumppani käyttää ennen kaikkea henkistä väkivaltaa. Väkivalta on aina naisen syy, jos sitä edes tapahtuu. Mies voi käyttäytyä kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka mitä tapahtuisi. Nainen alkaa etsiä syytä itsestään. Ei noin normaali mies oikeasti ole väkivaltainen ja jos onkin, se loppuu kun minä muutan käytöstäni. Jne.

Katkaise ap kierre alkuunsa. Miksi et voi edes puhua tapahtuneesta miehelle? Se ei ole normaalia. Mies on saanut henkisen otteen, menet hänen mielivaltaisilla säännöillään. 

Aivotärähdyksen aiheuttanut tönäisy on vakavaa ja erittäin huolestuttavaa väkivaltaa.

Minä lähdin kun tavarat alkoivat lentää, vaikkeivät ketään kohti.

Miehenä neuvon: Lähde. Läpsäisy tai töniminen ei ole "testi" tai "alistamisyritys", vaan aggression purku. Jos et vastusta, se jatkuu ja pahenee. Mutta joka tapauksessa, tuollaista ei kannata jäädä katsomaan, voi paheta vuoden päästä, tai kahden. Kiva jos on sitten muksuja.

Tönimisestä alkoi, sitten nyrkkiä päähän, potkuja selkään kun oli saanut kaadettua mut, sit rupes tulee verisempää jälkeä, valvottamisia yön läpi, myös lapsen valvottamisia, mustia silmiä. Väkivalta alkoi viimeisillä raskausviikoillani, kun sairas elukka tiesi, etten enää pääse pakoon. Liian paljon kestin, kaikkea turhaa perheterapiaakin, jossa lopulta kävin yksin. Poliisit ja asianajaja olivat oikeanlaista apua, ei sossuämmien hymistelyt. Jotkut sossuista kehtasivat jopa syyllistää minua, uhria. Auttajia oli todella monentasoisia, jotkut olivat tilanteesta jopa pahemmin pihalla kuin minä. Ehkä ottivat tai antoivat itse säännöllisesti kotonaan turpiin, kun hyväksyivät toiminnan.

Muistan kun lähdin kotoa lapsi mukana. Hoin koko ajan: "Mua ei lyö enää kukaan." Ja se on pitänyt.

Tavaroiden rikkomisella, ovien potkimisella.

Kokeilkaapa puhua väkivaltaiselle. Se tietää entistä pahempaa väkivaltaa.

Normaali ihminen häpeää pientäkin väkivaltaista käytöstänsä, pyytää anteeksi, eikä tee niin enää koskaan. Eli se että homma vaan toistuu ja toistuu on ihan satavarma merkki, että on kyse vakavasta väkivallasta. Seuraava merkki on, että se pahenee. Ja se ei lopu ennen kuin jompikumpi lähtee tai kuolee. Nämä ovat yksinkertaisia asioita, mutta manipuloitu uhri tarvitsee jonkun selväjärkisen, joka kertoo suorat sanat.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli pari päivää sitten kumppanin kanssa kinastelu pienestä arkisesta siivousasiasta, minkä kesken mies tönäisi minua päähän niin että kaaduin lattialle ja ilmeisesti sain lievän aivotärähdyksenkin. Lähdin heti toiseen huoneeseen antaakseni miehen rauhoittua. Asiasta ei olla puhuttu sen koommin joten vaikuttaa ettei mies edes näe tehneensä mitään väärin ja hän käyttäytyy ihan kuin mitään ei olisi käynyt. Olen aiemmin ollut väkivaltaisessa ihmissuhteessa, joten en enää edes ole varma mikä on normaalia riitakäyttäytymistä ja missä vaiheessa pitäisi vain paeta. Ylireagoinko kun nyt punnitsen koko suhdetta mielessäni? Mistä voi aavistaa jos vastaava käytös taas jatkuu ja paheneekin? Onko jotain merkkejä siitä onko vastaavaa odotettavana jatkossa myös, eli te väkivaltaisessa suhteessa joskus olleet, mistä tietää saattaako vastaavaa käydä myös jatkossa?

Ei ole merkkejä, sen vaan vaistoaa.

Kun erosin väkivaltaisesta miehestäni, haaveilin että olisi joku polttomerkki tai tatuointi, mikä voitaisiin lätkäistä miehen naamaan, että muut naiset osaisivat varoa kaveria. Oli käyttäytynyt yhtä sairaasti minua edeltäneen naisen kanssa, mutta seuraavasta en tiennyt, kun nainen ei suostunut ikinä puhumaan kanssani. Saattoi johtua väärästä todistelusta, jonka oli antanut meidän ero-oikeudenkäynnissä.