Lue keskustelun säännöt.
Vihdoinkin muunkinlainen näkökulma työttömiin kuin alistava ja hallitseva!
11.03.2017 |
Päättäjät näkevät työttömän loisena ja yhteiskunna syöpänä, jolla ei ole oikeutta perustuslain suomaan toimeentuloon vaan kaikki voidaan ottaa pois, jos ei suostu kontrolloitavaksi ja alennu puuhastelukaruselliin lopuelämäkseen. HS tänään: "Osallistumistulo ei saa lisätä eriarvoisuutta
On kyseenalaista motivoida pitkäaikaistyöttömiä osallistumispakon ja yksityisyydestä tinkimisen avulla.
HEIKKI HIILAMON johtama työryhmä esitti helmikuussa julkistetussa raportissaan pitkäaikaistyöttömille tarkoitettua, työmarkkinatuen korvaavaa osallistumistuloa. Sitä saadakseen työttömien pitäisi osallistua kuntouttavaan, yhteiskunnallisesti hyödylliseen toimintaan.
On esitetty, että vastuu osallistavasta sosiaaliturvasta annettaisiin ensin kuntien ja sote-uudistuksen jälkeen maakuntien sosiaalityölle.
OSALLISTUMISEN edut tiedetään, mutta osallistumispakko voi loukata perusoikeuksia tai olla kansalaisten tasavertaisen kohtelun vastaista. Jos oikeus perustoimeentuloon on ansaittava luopumalla itsemääräämisoikeudesta, osallistumistulosta tulee köyhien alistamisen ja kontrollin väline. Vapaaehtoistoimintakin muuttuu itsensä irvikuvaksi. Osallistumistuloon liittyvä julkinen kontrolli ja raportointivelvollisuus ulottuisivat asioihin, jotka kuuluvat muilla kansalaisilla yksityisyyden piiriin. Osallistumistuloa saavien pitäisi raportoida toimeentulon leikkaamisen uhalla viranomaisille esimerkiksi siitä, mikä järjestö tai kansalaisopiston kurssi heitä kiinnostaa. Tämä valjastaisi sosiaalityöntekijät alan etiikan vastaiseen asiakkaiden kontrollointiin.
Osallistumistulo ei takaa pääsyä työmarkkinoille, ja sen lupaaminen olisi luottamuksellisessa asiakassuhteessa epäeettistä. TYÖVOIMAPALVELUIHIN pro gradu -tutkielmassaan perehtynyt Kaija Mononen laski, että vuosina 1995–2015 työttömien aktivoimiseksi on suunnattu 13 eri uudistusta. Asiaan liittyvää lainsäädäntöä on muutettu lähes vuosittain.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan syrjäytymistä on onnistuttu lieventämään parhaiten panostamalla työttömien hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin kehittää itseään sekä sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen. Myös työttömien poliittisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä on hyötyä. Vähiten syrjäytymistä ehkäisee pelkkä työmarkkinoille pakottaminen.
Osallistumisen kynnys olisi syytä pitää matalana ja itsetuntoa kolhivien kokemusten riski pienenä. Yhteiskunnallisesti hyödylliseen toimintaan hakeutumisen on oltava mahdollisimman vähän ulkoa ohjattua. Itsekunnioituksen kannalta on tärkeää, että toiminnasta saa edes symbolisen rahallisen korvauksen. Rangaistuksilla uhkaamisen sijaan olisi ratkaistava, miten osallistumisen esteitä poistetaan.
Kuntien ja järjestöjen työpajoille ja tukitöihin on jo nyt enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa.
ERIARVOISUUTTA ei voida vähentää kustannusneutraalisti. Etuuksiin ja palveluihin tehtyjen leikkausten kautta työttömät ovat jo osallistuneet säästötalkoisiin suuremmalla osuudella kuin hyväosaiset.
Jos työttömille halutaan täysivaltaista osallisuutta yhteiskunnassa, heille pitää suoda aidot edellytykset saavuttaa edes osa siitä vauraudesta ja hyvinvoinnista, joka muillakin on.
Osallistumistulon yhteiskunnallista arvopohjaa mitataan kysymällä, voisiko osallistumisvelvoitteen kohdistaa samoilla ehdoilla muillekin kuin pitkäaikaistyöttömille.
Aila-Leena Matthies ja Kati Närhi
Kirjoittajat ovat sosiaalityön
professoreita Jyväskylän yliopistossa."
Kommentit (16)
Tuet vain töissä käyville, muilta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jopas, sosiaalityön puolellakin herättiin. Tätä onkin jo odotettu. Aika kauan.
Miten työttömät on osallistuneet säästötalkoisiin, kun ne vain imevät iilimadon tavoin muilta? Eihän työtön anna mitään vaan vain saa.
Hiilamolle ja kumppaneille pitäisi varmaan kertoa että yksi syy työttömyyden pitkittymiselle ja pahenemiselle on se kokonaisvaltainen kontrolli jonka kohteeksi työtön joutuu pelkän tukiaisanomuksensa vuoksi.
Mitään ei sovi yrittää ilman te-virkailijoilta ennakkoon haettua lupaa. Kaikki oma-aloitteisuuden vihjauksetkin johtavat helposti karenssiin tai ainakin kuukauden parin tutkimuksiin että onko karenssille aihetta. Tutkimusaikana tukien maksaminen on poikki.
Noin 500 000 työttömän aktivointi ei onnistu siten että jokaisen kohdalla erikseen te-virkailija päättää työttömän puolesta mikä on sovelias ja luvallinen keino aktivoitua vaan ratkaisu on siinä että päästetään työttömistä irti. Annetaan opiskella vapaasti yksittäisiä kursseja kunhan ei tutkintoa opiskella, vaaditaan samalla että työnhaku on sekä voimassa ja että työ on otettava vastaan jos sitä löytyy.
Samoin yrittämistä kokeileville on se sallittava ilman että heti ekasta tienatusta eurosta menee koko sosiaaliturva ja julistetaan yrittäjäksi. Joku kuukauden tai parin siirtymäaika ei auta tuohon ongelmaan juurikaan vaan on oltava mahdollisuus tehdä kevytyrittämistä eli satunnaisia työkeikkoja ilman että joku virkamies julistaa yrittäjäksi. En ylipäänsä ymmärrä miksi tuosta rajasta työntekijän ja yrittäjän välillä on tehty noin jyrkkä ja ehdoton. Kuulostaa joltain 60-70-luvun ideologialta jossa duunari on duunari ja yrittäjä on yrittäjä ja näiden väliltä ei löydy mitään.
Kelan ja työkkärin käsittelyaikojen on myös nopeuduttava ja paljon. Ei kenelläkään ole pienillä ja satunnalisilla tuloilla varaa siihen että virkailijat mietiskelevät viikko- tai kuukausitolkulla jotain parin päivän työkeikkaa ja maksut viivästyvät sitten vastaavasti.
Vierailija kirjoitti:
Pitäis saada perustulo kaikille ja poistaa kokonaan tuollaiset latistavat tuet. Enemmän ois hyötyä vaikka jostain terapiasta sitä haluaville, kun pakottaa puuhastelemaan jotain mikä ei kiinnosta ketään.
Aina kun lukee näitä kaikenmaailman uudistuksia, joita viime vuosina on tullut vinot pinot, kuten tuossa jutussakin mainittiin, niin ihmettelee, että mikä ihme siinä mättää, ettei keskitytä olennaiseen, kun varsin hyvin tiedetään, että kaikki himmelit voidaan unohtaa samantien, kun vihdoin viimein saataisiin se perustulo aikaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten työttömät on osallistuneet säästötalkoisiin, kun ne vain imevät iilimadon tavoin muilta? Eihän työtön anna mitään vaan vain saa.
Työttömät ja vähätuloiset ovat joutuneet hallituksen leikkausten ja "kannustustoimien" kohteeksi suhteessa enemmän kuin hyvätuloiset.
Vierailija kirjoitti:
Miten työttömät on osallistuneet säästötalkoisiin, kun ne vain imevät iilimadon tavoin muilta? Eihän työtön anna mitään vaan vain saa.
Väärin. Mitä köyhempi työtön, sitä enemmän hän antaa yhteiskunnalle, prosentuaalisesti. Kaikkein köyhimmät käyttää saamistaan tuista jokaisen sentin kotimaassaan, eli se raha päätyy kokonaisuudessaan takaisin kiertoon. Kaikkein varakkaimmat taas pörrää ulkomailla ja jemmailee rahojaan veroparatiiseihin. Niistä rahoista yhteiskuntamme ei hyödy senttiäkään. He ovat myös saaneet valtavat määrät erilaisia tukia yhteiskunnalta. Joko suoria yritystukia, tai epäsuoria esimerkiksi koulutuksen muodossa. Köyhä työtön siis ei maksa yhteiskunnalle yhtään mitään, koska se hänen kuluttamansa raha päätyy takas yhteiskunnalle verojen muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten työttömät on osallistuneet säästötalkoisiin, kun ne vain imevät iilimadon tavoin muilta? Eihän työtön anna mitään vaan vain saa.
Työttömät ja vähätuloiset ovat joutuneet hallituksen leikkausten ja "kannustustoimien" kohteeksi suhteessa enemmän kuin hyvätuloiset.
En saa mitään taloudellista tukea yhteiskunnalta eli olen siis ns. hyväosainen. Miten siitä nollasta voi enää ottaa pois? Sen sijaan helsinkiläinen kaksilapsinen kahden aikuisen työttömän perhe saa vuodessa yli 30 000 euroa työttömyysetuuksia ja asumistukea. Oikeastiko meillä on varaa siihen, että työttömille annetaan enemmän käyttörahaa kuin mihin keskivertoperhe töissä käymällä ei itselleen pysty hankkimaan?
"Jos työttömille halutaan täysivaltaista osallisuutta yhteiskunnassa, heille pitää suoda aidot edellytykset saavuttaa edes osa siitä vauraudesta ja hyvinvoinnista, joka muillakin on."
Siis työttömille pitää antaa rahaa, jotta he saisivat saman vaurauden ja hyvinvoinnin kuin työssäkäyvät. Sehän on varsin reilua, että toisessa perheessä tehdään työt ja toisessa perheessä nautitaan vapaa-ajasta, mutta yhteiskunta antaa vastikkeetonta rahaa yhtä paljon kuin työssäkäyville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäis saada perustulo kaikille ja poistaa kokonaan tuollaiset latistavat tuet. Enemmän ois hyötyä vaikka jostain terapiasta sitä haluaville, kun pakottaa puuhastelemaan jotain mikä ei kiinnosta ketään.
Aina kun lukee näitä kaikenmaailman uudistuksia, joita viime vuosina on tullut vinot pinot, kuten tuossa jutussakin mainittiin, niin ihmettelee, että mikä ihme siinä mättää, ettei keskitytä olennaiseen, kun varsin hyvin tiedetään, että kaikki himmelit voidaan unohtaa samantien, kun vihdoin viimein saataisiin se perustulo aikaiseksi.
Koska perustulo olisi epätasa-arvoinen! Eikä voida lähteä siitä, että perustulon suuruus on kiinni siitä, missä asut.
Helsingissä perustulon tulisi olla noin 1800 e/kk, jotta sillä kattaisi asumisen kivassa kaksiossa Töölössä ja vegaaniruuat. Tuolla samalla summalla työtön asuisi Pälkäneellä varsin mukavasti ja saisi rahaa säästöönkin sen verran, että voisi kerran vuodessa käydä ulkomailla Euroopan ulkopuolella. Pitäisikö perustulossa siis olla helsinkilisä? Mistä seuraisi se, että ainakin minä vuokraisin yksiöni noin 20 oikeasti muualla asuvalle työttömälle, jotta heitä kohdeltaisiin tasapuolisesti helsinkiläisten kanssa. Pääkaupungin väkiluku kasvaisi mukavasti, mutta ihmiset olisivat muualla.
Vierailija kirjoitti:
"Jos työttömille halutaan täysivaltaista osallisuutta yhteiskunnassa, heille pitää suoda aidot edellytykset saavuttaa edes osa siitä vauraudesta ja hyvinvoinnista, joka muillakin on."
Siis työttömille pitää antaa rahaa, jotta he saisivat saman vaurauden ja hyvinvoinnin kuin työssäkäyvät. Sehän on varsin reilua, että toisessa perheessä tehdään työt ja toisessa perheessä nautitaan vapaa-ajasta, mutta yhteiskunta antaa vastikkeetonta rahaa yhtä paljon kuin työssäkäyville.
Luepa tarkemmin. "Edes osa siitä vauraudesta ja hyvinvoinnista", ei "sama vauraus ja hyvinvointi".
Sinulle taitaa olla liikaa jo se että työtön ei joudu näkemään päivittäin nälkää. Homeisella leivällä ja vedellä pitäisi moisten lurjusten elää ja kärsiä rangaistukseksi työttömyydestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos työttömille halutaan täysivaltaista osallisuutta yhteiskunnassa, heille pitää suoda aidot edellytykset saavuttaa edes osa siitä vauraudesta ja hyvinvoinnista, joka muillakin on."
Siis työttömille pitää antaa rahaa, jotta he saisivat saman vaurauden ja hyvinvoinnin kuin työssäkäyvät. Sehän on varsin reilua, että toisessa perheessä tehdään työt ja toisessa perheessä nautitaan vapaa-ajasta, mutta yhteiskunta antaa vastikkeetonta rahaa yhtä paljon kuin työssäkäyville.
Luepa tarkemmin. "Edes osa siitä vauraudesta ja hyvinvoinnista", ei "sama vauraus ja hyvinvointi".
Sinulle taitaa olla liikaa jo se että työtön ei joudu näkemään päivittäin nälkää. Homeisella leivällä ja vedellä pitäisi moisten lurjusten elää ja kärsiä rangaistukseksi työttömyydestään.
Vauraus ei ole sama asia kuin perustoimeentulo, vauraus on enemmän. Oikeastiko meidän tulee ajatella niin, että työttömän kuuluu saada korvaus siitä, että toinen (työssäkäyvä) tekee enemmän kuin ihmiset keskimäärin? Suomalainen työtön elää hyvin keskiluokkaista elämää, käy omalla autolla Prismassa ja lapsensa käyvät muskarissa ja pelaamassa sählyä. Tietenkin heille kuuluu vielä enemmän, koska pitäähän heille korvata runsas vapaa-aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäis saada perustulo kaikille ja poistaa kokonaan tuollaiset latistavat tuet. Enemmän ois hyötyä vaikka jostain terapiasta sitä haluaville, kun pakottaa puuhastelemaan jotain mikä ei kiinnosta ketään.
Aina kun lukee näitä kaikenmaailman uudistuksia, joita viime vuosina on tullut vinot pinot, kuten tuossa jutussakin mainittiin, niin ihmettelee, että mikä ihme siinä mättää, ettei keskitytä olennaiseen, kun varsin hyvin tiedetään, että kaikki himmelit voidaan unohtaa samantien, kun vihdoin viimein saataisiin se perustulo aikaiseksi.
Koska perustulo olisi epätasa-arvoinen! Eikä voida lähteä siitä, että perustulon suuruus on kiinni siitä, missä asut.
Helsingissä perustulon tulisi olla noin 1800 e/kk, jotta sillä kattaisi asumisen kivassa kaksiossa Töölössä ja vegaaniruuat. Tuolla samalla summalla työtön asuisi Pälkäneellä varsin mukavasti ja saisi rahaa säästöönkin sen verran, että voisi kerran vuodessa käydä ulkomailla Euroopan ulkopuolella. Pitäisikö perustulossa siis olla helsinkilisä? Mistä seuraisi se, että ainakin minä vuokraisin yksiöni noin 20 oikeasti muualla asuvalle työttömälle, jotta heitä kohdeltaisiin tasapuolisesti helsinkiläisten kanssa. Pääkaupungin väkiluku kasvaisi mukavasti, mutta ihmiset olisivat muualla.
Väärin! Helsingissä on kalliinpaa tietysti sen takia, että siellä on töitä, toisin kuin jossain taka-hikiällä.
Helsinkiläinen perustulon saaja voi siis sen kalleuden kompensoida tekemällä muutaman päivän kuukaudessa hommia. Jos hommat ei syystä tai toisesta maita, niin silloin voi muuttaa vaikka sinne Pälkäneelle. Helsingissä asuminenhan ei ole pakollista. Itseasiassa jos Helsingissä asuisi vain ne, jotka siellä työskentelee, niin asumiskustannuksetkin laskisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten työttömät on osallistuneet säästötalkoisiin, kun ne vain imevät iilimadon tavoin muilta? Eihän työtön anna mitään vaan vain saa.
Väärin. Mitä köyhempi työtön, sitä enemmän hän antaa yhteiskunnalle, prosentuaalisesti. Kaikkein köyhimmät käyttää saamistaan tuista jokaisen sentin kotimaassaan, eli se raha päätyy kokonaisuudessaan takaisin kiertoon. Kaikkein varakkaimmat taas pörrää ulkomailla ja jemmailee rahojaan veroparatiiseihin. Niistä rahoista yhteiskuntamme ei hyödy senttiäkään. He ovat myös saaneet valtavat määrät erilaisia tukia yhteiskunnalta. Joko suoria yritystukia, tai epäsuoria esimerkiksi koulutuksen muodossa. Köyhä työtön siis ei maksa yhteiskunnalle yhtään mitään, koska se hänen kuluttamansa raha päätyy takas yhteiskunnalle verojen muodossa.
"Käyttää saamistaan tuista" 🙉🙈 niin, saa kaiken, miten silloin voi antaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten työttömät on osallistuneet säästötalkoisiin, kun ne vain imevät iilimadon tavoin muilta? Eihän työtön anna mitään vaan vain saa.
Työttömät ja vähätuloiset ovat joutuneet hallituksen leikkausten ja "kannustustoimien" kohteeksi suhteessa enemmän kuin hyvätuloiset.
En saa mitään taloudellista tukea yhteiskunnalta eli olen siis ns. hyväosainen. Miten siitä nollasta voi enää ottaa pois? Sen sijaan helsinkiläinen kaksilapsinen kahden aikuisen työttömän perhe saa vuodessa yli 30 000 euroa työttömyysetuuksia ja asumistukea. Oikeastiko meillä on varaa siihen, että työttömille annetaan enemmän käyttörahaa kuin mihin keskivertoperhe töissä käymällä ei itselleen pysty hankkimaan?
30 000 kahdelle aikuiselle on taatusti vähemmän kuin mitä keskivertopalkansaaja tienaa. Sinun tilanteestasi en tiedä, mutta jos et tosiaan saa tukia, etkä edes käytä julkisia/julkisesti tuettuja palveluja, niin olisi sinulta ainakin voitu nostaa veroja ja maksuja. Sillä tavalla olisit voinut osallistua talkoisiin, mutta hallitus nyt päätti toisin.
Pitäis saada perustulo kaikille ja poistaa kokonaan tuollaiset latistavat tuet. Enemmän ois hyötyä vaikka jostain terapiasta sitä haluaville, kun pakottaa puuhastelemaan jotain mikä ei kiinnosta ketään.