Kiusaamisvyyhti alkaa selvitä
Viime viikolla alkoi selvitä, että poikaa on kiusattu koulussa aika lailla syksystä alkaen. Kiusaajat ovat vanhempia, kuudesluokkalaisia ja vaihtelevalla seurueella mutta sama "pomo". Yleensä ollut lähinnä sellaista tönimistä, vaatteiden viemistä ja nimittelyä.
Tiesin kyllä että välillä on nimitelty ja vähän tönitty mutta pojan ja opettajan mukaan nämä on selvitetty saman tien (olen ohjeistanut lasta kertomaan heti kun tulee kiusaamista). Jossakin vaiheessa lapsi ei ole ilmeisesti enää edes kertonut opettajalle (välituntivalvojalle jolle siis on aina ensi kerrottu asioista) ja siksi asia pysynyt salassa.
Noh, kyseessä ei ole mikään puhelias lapsi, ainakaan kotona, joten kun kysyy koulupäivästä niin vastaukset ovat luokkaa "en muista" tai "en tiedä". Jo eskarissa hän oli samanlainen.
Äidin sydän tässä hajoaa. Jo alle kouluikäisenä lasta kiusattiin (puheen viivästymää joten sanat olivat välillä hassuja sekä kuullun ymmärtämisessä ongelmia eli kävi ns. hitaalla välillä). Ja kyllä, olen itse ollut rankasti koulukiusattu joten tiedän mitä se on.
Minussa ja omissa vanhemmissani on ainakin se ero että teen kaikkeni jotta kiusaaminen loppuu, sitä ei ohiteta olankohautuksella. Tiedä sitten kuinka vähissä keinot on kun kyseessä erityiskoulu mutta katsotaan nyt, mitä tapahtuu.
Kommentit (9)
Onneksi sinä olet olemassa etkä luovuta! Itseäni kiusattiin koulussa ja siihen aikaan yleisesti hyväksytty reagoimistapa aikuisilta tuntui olevan sanoa kiusatulle, että ei kannata välittää. Kuulemma yllyttää vaan kiusaajia kiusaamaan enemmän kun on liian "herkkänahkainen". Tämän mulle sanoi mm. liikunnan opettaja kiusaajien kuullen.
Näin 35 vuotta myöhemmin voin kertoa, että sepä se vasta rohkaisikin kiusaajia kiusaamaan enemmän. Olivathan saaneet siunauksen, koska minä olin vain yliherkkä. Joten minusta on hienoa, että sinä välität ja neuvot lastasikin välittämään. Silmät ummistamalla mikään ei ainakaan muutu.
Silloin kun minua kiusattiin niin vanhemmat tyytyivät siihen mitä koulusta kuulivat. Eli kaikkien kanssa juteltu, asia sovittu ja siinä se. Loppu on vain omaa ylireagointiani. Koulun mielestä siis pelkkä anteeksipyyntö riitti vaikka kiusaaminen jatkui ja se muuttui todella paljon kamalampaan suuntaan, kiusaajat saivat siis suorastaan kimmokkeen kiusata lisää koska ole tällainen "herkkis" ja "juorukello". Eli samoja kokemuksia täälläkin.
Se on vain karu tosiasia että jos ns. normaalikoulussa ei kyetä kunnolla puuttumaan kiusaamiseen, miten sitten erityiskoulussa. Sieltä ei voi edes lähettää kiusaajaa minnekään toisaalle tuosta vain saati sitten kiusattua. Oma lapsenikin on syystä erityiskoulussa (eikä syynä tosiaan ole käytöshäiriöt tms.)
Hyvä äiti pyrin olemaan ja tässä asiassa en anna tuumaakaan periksi. Nyt ollaan koulun kanssa oltu hyvässä hengessä yhteydessä ja ensi viikolla tavataan lapsen opettaja.
Tuttua on. Mun nyt 8-luokkalaista kiusattiin täällä paskakylällä ja kunnolla. Otin yhteyttä opettajaan useasti, rehtoriinkin. Keraan pitivät puhuttelun mutta eihän se auttanut. Yksi seuraus oli että tyttö laitettiin vaihtamaan luokkaa kutosella, eli ainut kaveri jäi toiselle luokalle.
Me ratkaistiin ongelma niin että tyttö lähti seiskalle Anna Tapion kouluun (sisäoppilaitos). Ekana vuonna pääsi oppilaskunnan hallitukseen (toisena ei halunnut). Kukaan ei kiusaa, numerot nousseet huimasti. En kadu että sinne päästin. Myös isosiskoa (nyt abi), kiusattiin täällä, pääsi ysillä ns. jopoluokalle, johon ei pääse kukaan joka on kerrankin kiusaajaksi nimetty. Tyttö nosti ysillä keskiarvoa yli numerolla ja nyt kirjoittaa. Mutta jos olisi ollut paremmat 7 ja 8 luokka, voisi lukio olla ollut helpompikin.
On kyllä raskasta, kun ei oikein osaa auttaa lasta.
Todella väärin, jos isommat kiusaa pienempää joukolla. Siihen pitää puuttua voimakkaasti
Oma poika joutui myös kiusatuksi viidennellä. Se vaikutti kaikkeen. Joukkueurheilussa taso laski ja reaktiot kaikkeen oli ylimitoitettuja. Koulu meni huonosti.
Pojalta vietiin rahaa. Ei suostunut kertomaan mitään
Lopulta asia paljastui ja puututtiin sekä kotona että koulussa. Kaikkien vanhemmat myös mukana
Osa vanhemmista kielsi kaiken ja syyllisti poikaani. Onneksi oli myös fiksuja vanhempia
Periaate oli meillä, että pyrimme hoitamaan asian niin että huomennakin voi elää. Ei kostoa tai vihaa.
Ja homma oikein. Nyt poika kasilla ja kaikki on ok
Miksi et ole ollu vaikkapa niihin poikiin yhteydessä ja kovistellut niitä? Minä en usko että sussa olis sen verran "baallseja" että uskallat tehdä tuosta lopun. Aina voit opettajien kanssa keskustella, mutta tuskin se loppuu ellet sinä tee asialle pistettä tai poikasi saa itsevarmuutta ja opi puolustamaan itseään. Käy sääliksi poikaasi. Joskus käy näin että myös kiusattuna oleminen periytyy lapselle. Sinun om sanottava hänelle että opettelee puolustamaan itseään ja sanomaan takaisin. Uhkaile poikia rikosilmoituksella.
Ota yhteys kiusaajien vanhempiin, jos eivät suostu puhumaan/ojentamaan kauhukakaroitaan se on silloin lasun paikka, koska jotain täytyy olla pahasti pielessä kiusaajien kotona kun lapsi toteuttaa turhautumisiaan tuolla tavalla.
Tsemppiä paljon!
Nyt ääntä ja meteliä niin paljon kun lähtee! moiseen ei pidä alistua!!
Muista että jos tönimistä ja muuta fyysistä tapahtuu, se ei ole enää koulukiusaamista. Se on pahoipitely, joten rikosilmoutusta vaan kehiin. Jos tavaroita viedään, sitä kutsutaan varastasmiseksi. Joten oikeat termit käyttöön.
Ja jos joku ei tätä ymmärrä, niin voi ihan itse miettiä kuinka pitkälle suostuu sietämään esimerkiksi työpaikallaan tönimistä, haukkumista, tavaroiden varastamista ja niiden rikkomista työkaverin toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä paljon!
Nyt ääntä ja meteliä niin paljon kun lähtee! moiseen ei pidä alistua!!
Muista että jos tönimistä ja muuta fyysistä tapahtuu, se ei ole enää koulukiusaamista. Se on pahoipitely, joten rikosilmoutusta vaan kehiin. Jos tavaroita viedään, sitä kutsutaan varastasmiseksi. Joten oikeat termit käyttöön.
Ja jos joku ei tätä ymmärrä, niin voi ihan itse miettiä kuinka pitkälle suostuu sietämään esimerkiksi työpaikallaan tönimistä, haukkumista, tavaroiden varastamista ja niiden rikkomista työkaverin toimesta.
Joo, tämä on itselläni ollut koko ajan päällimmäisenä ajatuksena. Valitettavasti kun puhutaan koulukiusaamisesta, se tosiaan on kiusaamista eikä muuta. Jos aikuiset tekisivät samaa työpaikallaan, se olisi ehdottomasti poliisiasia.
Tosiaan, ajattelin nyt ensin katsoa, onnistuuko yhteistyö noiden kiusaajien vanhempien kanssa (tai ainakin sen "pääpahiksen"). En minä silti ala kuukausitolkulla odottelemaan tai antamaan myöten vaan jos homma ei ala pelittämään, teen lasun ja rikosilmoituksen. Onhan sitä aikuisillakin sovittelumahdollisuus ja sitä ajattelin soveltaa myös tähän.
Ja tosiaan, kyse on erityiskoulusta eli oppilaita on aika lailla laidasta laitaan. Tosin oman kokemukseni mukaan esim. lapseni luokkakavereita ei kyllä erottaisi katukuvasta. Ihan tavallisia, sattuvat vain tarvitsemaan vähän enemmän apua koulunkäynnissä. Mutta ei sillä, vaikka kyse olisi jostain diagnoosistakin kiusaajilla, en anna myöten piiruakaan. Vanhempien ja koulun tehtävänä on taata turvallinen oppimisympäristö, oli kyseessä ns. taviskoulu tai erityiskoulu.
Voi teitä. Kunpa voisin olla sen lapsesi paikalla ja puolustaa itseäni kuin aikuinen.
Toivon teille paljon hyvää. Sydän on siellä ja lapsesi on rakas ja tärkeä. Olet ihana äiti.