Soittaisitko ystävällesi enää koskaan, jos olet huomannut, ettei ystäväsi läheskään aina vastaa?

Joskushan on tilanteita, jolloin ei voi vastata puhelimeensa, mutta kun loppuen lopuksi ajattelen itse, niin niitä tilanteita on ihmisellä melkoisen vähän.

Jos soittoon ei systemaattisesti usein vastata, niin siitähän voi tehdä todellakin johtopäätöksensä vastapuoleisen mukamas ystävyydestään. 

Minun puolestani sellaisella ystävällä ei sitten mitään teekkään, saapi mennä menojaan, ja olla poissa sitten aivan kokonaan piireistäni.

Itse kyllä aina vastaan soittoihin, jos vaan en ole sellaisessa tilassa kuten esim. saunomassa tai uimassa, jolloin en voi vastata puhelimen soittoihin.  Ja kohteliaisuudesta soitan kyllä itse vastapuolelle, jos puhelu, johon en pystynyt vastaamaan, on tutusta nro:sta.

Joillakin on sellainen työ, ettei voi aina vastata puheluihin, kun soi, mutta useimmilla on sellainen työ, että puhelin on suorastaan työhönkin kuuluva väline, ja siihen voi kyllä vastata, tai sitten jos on jokin kokous tai esim. kirurgilla leikkaus meneillään, niin tilanne on ymmärrettävä, ja puhelimeen ei voi sillä hetkellä vastata, mutta voihan sitä sitten jälkeen päin soittaa soittoa yrittävälle.

Kaikilla on oikeus olla vastaamatta. En suuttuisi jos kaveri kuitenkin sitten soittelisi takaisin kun itselle sopii. Olisi ahdistavaa että aina pitää olla tavoitettavissa. En itsekään läheskään aina jaksa jutella.

Puhelimessa puhuminen varaa paljon enemmän huomiota kuin viestittely, jonka lomassa voi katsoa telkkaria, kokata, siivota, meikata jne. Käytä sitä kanavaa johon ystäväsi vastaa.

Minulla on tuttavia jotka puhuvat aina tunnin kestäviä puheluita, joten jos minulla ei ole tuntia aikaa, en vastaa.

Paskan jauhantaa, että useimmiten voi vastata. Vastata ei voi töissä, nukkuessa, autoa ajaessa, kaupassa, uimassa, saunassa, vessassa, jumpassa, elokuvissa, kokouksissa ym. Muuta tunti vrk jää puhelinpäivystykseen ja silloinkaan ei välttämättä kuule tai ehdi, jos esim. Imuroi, lapsi huutaa, juttelee jonkun kanssa, maksaa laskuja, kokkaa, pesee pyykkiä jne.

Joiden tämän ketjun viestit tuovat kyllä sen esiin, että eipähän tarvitse ihmetellä, kun soittamiset loppuvat tyystin.  Siinähän oottelette puhelinsoittoja kaikki vastaamatta ihan tahallankiin jättävät ystävät, tuttavat!

Itse tekisin ainakin johtopäätökseni  ystävästä, joka ei vastaisi puhelinsoittoihini noilla perustein, mitä tänne jotkut esiin toivat.

Kieltämättä en itse vastaa yhdelle rasittavalle ihmiselle kuin ehkä joskus humalassa. Ja jos mulle ei vastata eikä soiteta takaisin eikä viesteihin vastata kuin joskus viikkojen päästä, en soita enkä lähetä viestiä enää.

Olikohan lankapuhelinten aikaan ihmisillä ystäviä? Siis kun EI VOINUT vastata kotona olevaan lankapuhelimeen töissä, kaupassa, bussissa, pihalla, autoa ajaessa, uimarannalla, baarissa jne jne?