helmikuisten alkuviikko (ma-ke)

Austen nostin sulle siitä refluksista oman otsikon, käy lukemassa !!



Meillä vähän helpompi yö takana, siis poika nukkui melkein pystyssä eikä natissu/kitissy niin paljoa kuin yleensä... tosin eilisen oli pystyssä koko päivän ja illalla huuti sitten senkin edestä :) mietin että nälkäänsä mutta ei -yritin antaa pullosta maitoa mut ei kelvannu -tissiä veti taas raivona ja huuti sille ja meuhkas ... ja röyhtäili ja... mie vaan kannsikelin ja laulelin ja onneksi mies tuli kympin jälkeen kotiin -annoin pojan sille ja sanoin että nukuta, mie meen nukkuu ja tuo viereen kun on nälkä tai nukahtanu ! ei ollu menny ku 10 min niin jäbä oli unessa !! just ja mie en saanu poikaa nukkuu -tuoksun kai liikaa maidolle ja poika on oikea tissimaakari eli kun sitä on tarjolla niin kelpaa kyllä koko ajan !! ja tissi suussa pitäis saada nukuttua :) Taidetaan vaihtaa meidän perheessä nukuttajaa iltaisin !!



lantionpohjalihaksista oli puhe, mie niitä virittelen aina itsekseen pitkin päivää milloin missäkin eli sitä jumppaa -nyt vasta oon aloittanu kun paikat ei oo kestäny tehdä aikaisemmin !! Ne kyllä palautuu aikoinaan eikä vielä oo kiire ...



Tänää on meidän kaupungissa imetystukiryhmän kokoontuminen ja mie mietin menisinkö sinne ?? Mitä siellä on yms... ??

KÄYKÖ kukaan sellaisissa ?? se on varmaan hyvä vertaistuki ??



mutta nyt hetkeksi lepoon ... poika nukahti aamu unille ...



minkki ja osku 1kk

Ihanaa kun paistaa taas aurinko, tulee ihan kevään tuntu. Meinas viikonloppuna mennä hermot kun koko ajan vaan tuli lunta eikä aurinkoa näkynyt lainkaan. Ehkä se kevät sittenkin tulee.



Kävimme eilen lääkärineuvolassa. Kaikki kunnossa. Hyvin oli Rinkeli kasvanut: 4115g ja 53,5cm (syntyessään: 3125g ja 48cm). Syökin kyllä siihen malliin, ettää varmasti kasvaa hyvin.



Eilen siirsimme Rinkelin Alinan kanssa samaan huoneeseen nukkumaan. Yöt menee niin hyvin, että siirto onnistui jo nyt. Inkeri nukkuu yöllä heräämättä 7-9h. Alina oli todella innoissaan tästä muutoksesta. Hän on odottanut, että saa pikkusiskon samaan huoneeseen nukkumaan. Nyt tytöillä on nukkumahuone ja sitten leikkihuone erikseen. Laikkihuoneessa on myös vuodesohva joten se toimii vierashuoneena tarvittaessa. Huoneita on taas myllätty ja menee hetken aikaa ennen kuin saan taas tavarat paikoilleen. Olemme 10.4 menossa Ikeaan ja sieltä pitäis ostaa tytöille pari hyllyä, lelulaatikoita, lipasto eteiseen...ja kaikkea muuta tarpeellista :)



Hassua puhua tytöistä. En ole oikein vielä tottunut siihen ajatukseen, että meillä onkin kaksi lasta. Välillä herään siihen ja hymyilen itsekseni, olen niin onnellinen =) Huoltakin kyllä on nyt tuplasti enemmän!! Eikä tämä lapsistaan huolehtiminen lopu varmasti koskaan joten koitan suhtautua siihen mahdollisimman " rennosti" .



Jospas lukisin aamulehden nyt kun se vielä rauhassa onnistuu..



Birdy ja Inkeri 6vk

Kirjoittelin jo eilen pitkän litanian viikonlopun ristiäisten " katastroofeista" ja se viesti katosi jonnekkin bittiavaruuteen juuri kun olin lopettelemassa. En sitten jaksanut enään uudelleen aloittaa alusta vaan lähdin siitä nukkumaan.



Meillä siis tosiaan oli lauantain ristiäiset ja koko aamun oli jo paha fiilis siitä mikä kaikki voi mahdollisesti mennä pieleen... Kaste alkoi klo 14 ja vieraat oli kutsuttu saapuviksi klo 13 jälkeen jotta kaikki ovat paikalla kun pappi tulee. Vähän yli kaksitoista soi sitten puhelin ja soittaja oli tuttu pitopalvelija jolta olin tilannut kaikki tarjoilumme, ja hänen kanssaan oli sovittu että hän tuo kakut meille kahdentoista jälkeen. No hän ilmoitti odottelevansa hinausautoa kun itiksen kohdalla risteyksessä oli tullut joku ääliö punaisia päin suoraan hänen pakunsa kylkeen sen verran rytinällä että paku menee lunastukseen ja meidän voileipä- ja täytekakut olivat pitkin pakun seiniä =( Onneksi hänelle ei ollut käynyt mitään, mutta meillä oli iso ongelma! Siinä sitten paniikissa soitin leipomoita läpi mistä saisi jotain tarjottavaa vieraille jotta ei tarvitsisi pelkkiin Dominoihin turvautua.. Onneksi löysin kakun ja sain vielä pari suolaista piirakkaakin tarjolle.



Kaikkea pientä muutakin meni vielä pieleen ennen papin tuloa, mutta loppujen lopuksi pääsimme aloittamaan klo 14 ja Elmeristä tuli virallisesti Nooa Viljami. Itse kastetilaisuus oli erittäin onnistunut, Nooa nukkui koko kasteen, eikä herännyt edes kun vettä laitettiin päähän.



Meillä haihdutettiin esikoisen kastevesi pullosta, ja niin oli tarkoitus tehdä myös Nooan vedelle, mutta huonoksi onnekseni siskoni ehti kaataa veden viemäristä alas ennen kuin huomasin että hän oli alkanut siistiä kastepöytää =( Tietääkö siis kukaan onko nuo vanhat tavat jotain taikauskoa vai mitä? Eli onko väärästä tavasta jotain uskomuksia, huonoa onnea tms.? Vaikka enpä ole varma haluanko taikauskoisena kuulla....



Ihana tunne kun saa vihdoinkin käyttää tuota pitkään salattua nimeä. Tosin olin yllättynyt ihmisten reaktiosta, koska luulin että kaikki tai useimmat kommentoisivat jotain Nooan arkista tai yleensä Nooasta, mutta kukaan ei viitannut siihen mitenkään. Oudoin kommentti oli kun eräs vieraista kysyi onko Nooan nimi oikeasti pojan nimi... Kun on Neeakin jne? Me oltiin miehen kanssa ihan hoomoilasena siinä että no on se kyllä pojan nimi.



sina77 ja Nooa 5vk 3pv

Olipa hieman kesken lopetettu tuo viestini... Siis uskomatonta miten ajatus katkeaa koko ajan ja muutenkin tuo yläpää ei kyllä toimi ollenkaan niin kuin pitäisi...

Onko teillä ilmennyt tätä synnytyksen jälkeistä sekoilua paljonkin? Täällä on pyörinyt se hauska ketju kaikista sekoiluista, ja oon sitä lueskellut ja nauranut katketakseni kun kovasti jutut muistuttaa omista sekoiluistani.



No, nyt tuo poitsu heräilee ja kutsuu maitobaaria palvelemaan, eli lopettelen oikeasti tällä kertaa.

Heips!



Josko sitä taasen muutaman rivin ehtisi kirjoitella, kun kaksi nuorimmaista poikaa nukkuu ja likka touhuilee tossa lelujensa keskellä!



Oon aikas poikki taasen, kun lapset aloitti sairastelun taas! Johan sitä just pääsin kehumasta, että ollaan jo muutama kuukausi pysytty ihan terveinä! Vuodenvaihteessaa kun sairasteli toi yksvuotias poikamme oikeen olan takaa! Oli ripulia ym ym ym. Sairaalassakin sitä käytiin jne.



No oltiin sunnuntaina sovittu mennä kylään tuttavaperheelle ja sanoin, että tullaan ellei olla kipeinä, ja tuskin ollaankaan kun jo vähän aikaa ollaan terveinä oltu, nii eikös sitten toi likka heti seuraavana päivänä tullut kuumeeseen! Nuhakuumetta sillä vain, mutta kuumetta oli välillä yli 40´astetta! No onneks ei kestänyt kun muutaman päivän ja tänään on ollut jo kuumeeton päivä, mutta poika tuli sitten eilen kuumeeseen ja nokka molemmilla ihan tukossa! Poika on aina kipeenä olessaan ihan mahdoton, kun haluis olla sylissä vaan kaiken aikaa! Mitään ei pysty tekeen! Toivottavasti toi vauva pysyis terveenä ja noi muutkin lapset tervehtyis pian, kun lauantaina 25.3 ois tarkoitus pitää ristiäisiä.. Mullaki toi nokka rupes vuotaan, kiva kiva!



Ristiäiset pidetään meitin porukoilla, niinkun kaks edellistäkin ja kastepukuna on mun siskon tekemä kastepuku, minkä teki kastelahjaksi likalle! Sain sen vaan vähän aikasemmin. Siihen on helmaan kirjailtu sitten kaikkien lasten nimet ja kastepäivä! Juuri annoin kirtjailtavaksi pojan nimen ja kastepäivän, että kerkiää, enneku tää kolmas kastetaan! Ei kellään sattuis oleen hyvää nimiehdotusta?! Mäkun niin odotin, että tyttö tulee ja tytölle ois nimikin ollut, mutta poika tuli, eikä ihan viittis tytönkään nimee laittaa ;) Meinaa vaan paniikki iskee, kun ei ristiäisiin oo enää montaakaan päivää ja nimest ei oo tietookaan!!!



Torstaina pitäis jaksaa mennä tampereelle katteleen, josko löytäs jotain päällepantavaa ristiäisiin! Kun eipä noi vaatteet vielä tähän kroppaan mahdu! Mulla siis on tästä raskaudesta jäljellä vain kauhee läskikasa tossa vattan seudulla ja 4kg ylimäärääistä lähtöpainoon nähden, mutta ton keskimmäisen raskauden jälkeen jäi 10kg ja esikoisen jälkeen jäi 3kg. Eli ois tässä parisenkymmentä kiloo pudotettavaa! Josko ees kymmenen sais! Sekin taitaa teettää aikas paljon tuskaa ja päänvaivaa, kun aivan tajuton makeenhimo päällä!! En siis käsitä tätä, raskauden aikana tai varsinkin lopuss makeeta ei tehnyt olleskaa mieli ja nyt tuntuu et mikään ei riitä! Suklaata pitäis saada koko ajan ja karkkia ja keksiä menee! Huvitti sunnuntainakin, kun ei sattunut oleen enää mitään karkkia jäljellä nii oli pakko napsia lihaa, mitä oli ollut ruokana! Ihan mahdotonta, onkohan mulla joku puutostila kenties?



Täs aikasemmin oli jälkivuodosta puhetta... Mä vuosin ekat kaks viikkoo kun seula! Sitten vuoto tyrehty niin, et tuli tippa sillon tippa tällön. Pakko oli silti pikkuhousunsuojia käyttää, ettei pöksyt sotku, vaikka se yleensä tuli pyyhkiessä. No nyt vuoto on taas alkanu runsastuun. Plääh, eikö tästä jo pääsis! Ei tuu onneks niin paljoo, että sidettä tarvis, pikkuhousunsuoja riittää, mutta täytyy vaihtaa useesti, kun sen verta kuiteski tulee. Anteeks tää selostus, mut hermo meinaa vaan mennä, kun ei meinaa millään loppua! Ekasta synnytyksestä tosin vuosin 6viikkoo ja tokasta 3viikkoo!



Vauvasta vielä... Oltiin tossa viimeviikon torstaina pojan kanssa neuvolassa ja paino oli pojalla laskusuunnassa. Pitää parin viikon päästä mennä uudestaan mittaukselle, niin näkee onko paino lähteny tarpeeks nouseen! Oli nyt 4100g ja syntymäpaino oli sen 3705g. Mun mielestä kyl maitookin tulee ihan hyvin, en syötä, kun aina vaa yhen tissin kerrallaan ja se on mielestä ihan hyvin piisannu. Ainaka poika ei oo vaatinu lisää! Ja vaatii kyllä aina ruokaa kunnolla, kun on nälkä ja ensatu ihan heti tilausta vastaanottaan! Eikä kyllä pulauttelekkaan melkein olleskaan! Alussa kylläkin, kun oli nuhanen, niin saatto pulauttaa kerralla ittensä ihan märäks. Pelkäsinkin jättää sitä vahtimatta, ettei tukehdu siihen limaan. Sekin siis oli lähinnä liman takia, miks pulautteli. Oli vaikee putsata niitä, kun oli limaa melkein suurin osa! Mutta nyt siis sekin rauhoittunut, joten en tiedä, miksei siis pojalla kunnolla paino ala nousta! Mene ja tiedä!



Yänsä nukkaa hyvin, 5-8h yöunet putkeen! Aamupäivisin syö p<arinkin tunnin välein, sitten yleensä 3-4h välein ja yöt 5-8h välein! Viimeyönäkin söi klo 22.30 ja sen jälkeen heräs aamulla klo 6. Tosin jatko viä uniaan ja seuraavan kerran syötin klo 10.30. Musta siis hyvä rytmi. Ei täydellinen, mutta hyvä kuitenkin! josko noi aikasin aamust syömisest pitäis tota maidontuotantoo yllä, kun molemmissa edellisissä lapset nukku koko yön putkeen ja maitookaan ai sitten riittänyt pitkään! Ois se vaan niin paljon helpompi, kun ei tarviis pullojen kanssa plärätä, mutta toisaalta taas pystyis muidenkin seurassa syöttään ja isä ollistuun syöttämiseen... Molemmissa on ne hyvät ja huonot puolet, mutta kyllä mä nyt haluaisin imettää enempi kun sen kuukauden täysimetyksellä ja lisämaidon kanssa seuraavan kuukauden! Esikoinen sai rintamaitoo 2,5kk ja toi toinen 3.5kk! Josko nyt sitten päästäis tohon 4.5kk! Ainakaan vielä ei oo tarvinnu antaa lisämaitoo!



Mutta kaippa mä lopetan jo tän romaanin ja tyhjäntoimittamisen... Joisko sais vähä levättyä, enneku pojat herää!





sinilila ja vielä nimetön pojanvesseli kohta 5vkoa



ps. hemoglobiini oli noussu 90:stä jo 115:sta, kun pyysin mittaan pojan neuvolassa. Rautaa siis vielä menee, mutta onneksi nousemaan päin :) Josko sitä senkin puoleen alkais tämä mamma pikkuhiljaa piristyyn...

Meillä " Alma" jatkaa entiseen tyyliin tosi mallikelpoisena vauvana, täyttää tänään kuukauden, pitäis alkaa antaa d-vitskuja mutta vähän pelottaa jos ne pilaa tän tyytyväisyyden, joka nyt vallitsee... Onko muilla vauvoilla tullut oireita tipoista? Meillä muuten ne Disflatyl-tipat auttoivat selvästi ilmavaivoihin, suosittelen muillekin vaivasta kärsiville!



Mitäs Jeltsulle kuuluu? Oletko ehtinyt lukemaan pinoja, miten on arki kolmen tytön kanssa lähtenyt sujumaan? Me oltiin jo viime viikko nelistään, mutta loppuviikosta tänne rantautui appivanhemmat Mikkelistä, kun meidän keskisisko täytti perjantaina 3v., juhlittiin sitten la ja su isoilla sakeilla, olen ihan poikki itse synttäreiden jäljiltä. Sitten maanantaista tänne jäi toinen mummi tyttöjen hoidossa auttamaan. Ihan ihania apujahan noi mummit on, mutta pikkuhiljaa alkaa tuntua, kun meillä kohta jo viikon koko ajan joku sakki punkannut, että alkaa riittää...



Meillä onkin isi ens yön työmatkalla, vähän jännittää. Vaikka olenkin yksinäni noi yöimetykset hoitanut, on se iskä kuitenkin aina hyvänä henkisenä tukena. Mun mies on vielä itse rauhallisuus, selvittää aina isojen typsyjen mahdolliset yölliset ongelmat (pissahädät, jalkasäryt, mörköt...) hyvin ja rauhallisesti. No, onneks on toi mummi vielä ens yön tässä apuna.



" Almalla" on ihan selvästi mun mielestä hereilläoloajat lisääntyneet, mites muilla? Tunnen oikein huonoa omaatuntoa, kun tässä välillä säätää näiden isompien kanssa ja sitten " Almaa" kohdellaan tyyliin tissi suuhun ja sitten nukkumaan, vaikka toinen selvästi kaipaa jo muutakin. Jokos teillä muilla vauvat kiinnittää sisaruksiin huomiota? Musta tuntuu välillä niinkuin " Alma" heti kääntäis päätä, kun kuuluu siskojen ääniä. Ainiin sitä piti vielä ehdottaa, että avatkaahan joku, jonka helmivauvalla ollu jo ristiäiset, helmikuisten nimipino! Mua ainakin kiinnostais lukea...



Eikun syömään taas vaihteeks, kilojen ja makeanhimon kanssa tuskaillaan täälläkin... Kuulin huhua, että Hämeenlinnan suunnalta yhden " Almaa" päivää vanhemman helmivauvan äiti olis tunnistanut mut, Elina siis meidän yhteinen tuttu!? Annahan joku vinkki itsestäsi vai taustailetko vaan?



Adalmiina ja tytöt

Adalmiina: Meillä siis yhteinen tuttu Elina :) Eikun siitä tunnistin sut kun laitoin Elinalle omat vauva uutiset niin se sit vaan mainitsi että yks sen kaveriki jolla on jo kaks tyttöö sai kolmannen tytön ja laitto teidän vauvan mitat yms. ja sit luin täällä listalla viestejä ja silmiin vaan pompsahti taas samat mitat ja sit viel huomasin että kirjoittelit kahdesta siskosta niin siinäpä sitten hoksasin että sinustahan Elina puhui :) Hassua! Maailma on pieni...



Larvanto ja Minttu 1kk 1pvä

Sähän olet ihan tuttu! Voi vitsit, kyllä maailma on tosiaan pieni! Mä olen säännöllisesti kuullut Elinalta sun kuulumisia odotusaikana, kun niin samoissa mentiin, vaikkei olla koskaan tavattukaan:) Meillähän Elinan kans isoilla tytöillä päivän ikäero ja pienemmillä 3 viikkoa, nyt mulla ei ollutkaan ketään kenen kanssa oisin odottanu yhtä aikaa, Elina kertoili sit aina sun kuulumisia! Millos teillä ristiäiset? Meillä vasta 22.4., olet varmaan kuullutkin meidän nimikuviot (ja minä teidän), Elina ainoa joka tietää oikean nimen. Kutsutaan joskus itsemme yhtäaikaa Tarhurintielle;), olis kiva nähdä Minttu, kun ikäeroakin vain päivä tai sit voisin yrittää ryysätä teidän hämislinnalaisten tapaamiseen joku kerta tässä keväällä. Ja kohtahan me jo muutetaankin sinnepäin...



Adalmiina ja " Alma"

Meillä on ristiäiset 8.4 ja tosiaan nimeksi tulee Minttu Pauliina..



Hei hyvä idea!! Kutsutaan itse itsemme joku päivä Elinalle. Siellähän meidän on hyvä tavata :)



Ai te olette tännepäin muuttamassa? Siis ihanko Hämeenlinnaan vai lähistölle?



Minttu nukkuu vaunuissa ja Eevi nukahti just joten oikasen itteni sohvalle.. Vaikkakin Minttu vedelly jo sellaset kolme tuntia ulkona niin tod.näk herää kun minä silmäni ummistan...



Jos kerkeis illemmalla lisää kuulumisia kirjuutella..



T:Larvanto + neidit Eevi 2v7kk ja Minttu 1kk 2pvä

Emma on kasvanut oikein vauhdilla. On jo 56,5 cm pitkä ja painoakin oli 4,5 kg. Minne meidän pieni neiti on kadonnut :)



Joudutaan Emman kanssa silmälääkärille, sillä neuvolalääkäri ei saanut toisesta silmästä punaheijastetta. Vähän mietityttää tuo. Saataispa pian se silmälääkäri aika, niin ei tarvisi miettiä, onko jokin vialla vai ei. Neuvolalääkäri kyllä sanoi, ettei kannata tuosta stressata. Voi neuvolan välineet olla kuulemma sen verran huonoja, ettei heijastetta vain saatu näkyviin.



Varsinainen sylivauva tämä meidän tyttö... Ei millään nukkuisi muualla kuin mun sylissä. Iltaisin on vaan mun sylissä, muuten alkaa huuto. Eilenkin oli taas kolme tuntia mun sylissä, välillä tissiä imien ja välillä nukahdellen. Heti jos vähänkään liikahdin, Emma heräsi. Olin kyllä aika helpottunut, kun vihdoin yhdeksältä hän nukahti ja sain hänet siirrettyä omaan sänkyyn. Rankkaa tämäkin, kun koko ilta pitää istua vauva sylissä. Kädetkin väsyy...



Vauva nukkuu ja tässä taitaa olla tunnin verran aikaa omille jutuille (eli sohvalla löhöilylle...)



Enni + Emma (5vko)

Täällä on yksi väsynyt mamma... En poikaan enkä mieheen, enkä tähän jatkuvaan vasymykseenkään, vaan sukulaisiin!!!!



Maanantaina oltiin mun veljen luona, kaikki meni ihan hyvin kunnes minä lämmitin pojalle maitoa... Testasin sen useampaan kertaan ja mielestäni oli hyvän lämpöistä, mutta äitini!!! mielestä oli liian lämmintä ja sitten se alkoi... Hän rupesi moittimaan etten osaa lämmittää maitoa oikein... ja mulla vaan yksinkertaisesti pimahti! Itkin ja raivosin ja huusin kaikki mitä hän oli sanonut tähän mennessä pojan syntymän jälkeen... (Poika siis viisi ja puoli viikkoa...) Koska äitini mielestä en osaa pitää oikeanlailla poikaa sylissä, en kantaa, en nostaa, millon on liian vähän pojalla vaatetta päällä ja aina pitäis olla joku h*lvetin peitto päällä sisällä, vaikka lämmintä olis 25astetta... Ja mikä parasta hän teki aivan naurettavan alustan, siis sellaisen mitä voi pitää vauvan alla kun hän on sylissä, arvatkaapa kuinka monta kertaa ollaan pidetty!!! Saa nähdä kuinka montaa kertaa mun pinna kerkiää palamaan vielä ennen ristiäisiä, jotka pidetään niillä, ja tietenkin äitini haluaa vielä päättää terjottavatkin sinne... GGGRRRR!!!



No, vauvan ja miehen kanssa menee hyvin. Vauva kyllä välillä itkee ja saa edelleen niitä raivareita, mutta on kuitenkin niiiin ihana! Ja mies... Voi vitsi kun se osaa olla ihana! Vaikka käy töissä, niin kun tulee sieltä tekee mulle ruoan, tuo sen mulle sänkyyn tai sohvalle jos imetän, siivoaa, laittaa tiskit, pesee pyykit... Ja tekee muutenkin kaiken mitä häneltä pyydän... Ja kun käy pari kertaa viikossa pelaamassa sulkista, pyytää aina anteeksi, kun se on pois meidän perheen ajasta... Mä en tiedä mitä tekisin ilman häntä...



no, joo taitaa tällä mammalla vielä hormoonit hyrrätä ja lujaa!!!



Mutta nyt taidan mennä syömään jotain ennenkun toi poika herää tuolta vaunuista...



Napero ja poika 5vko+5pvä

Kerroit että kädet väsyy kanniskeluun.. Niin täälläkin ennen, vaan ei enää. Elikkä lämpimästi suosittelen kantoliinaa!! Just nytkin meidän Minttu vetelee sikeitä liinassa. Äskön kun ei ollu liinassa oli levoton sylissä,uni ei tullut ja vähän väliä joku oli aina huonosti.. Mut välittömästi kun liinaan siirsin niin meni varmaan minuutti niin neiti oli unessa...

En mäkään olis uskonu että liina on näin hyvä ja vähän epäilytti ja pelottikin että tuleeko sitä sitten käytettyä mutta kyllä tämä eri hyvä juttu on.. Mieskin kehuu vaikkei vielä itse ole kokeillu mutta aikoo kyllä..

Kohta pitäis sapuskaakin ruveta väsäämään, niin hyvin onnistuu Minttu liinassa..



Kerro sitten jos liinan hommasit että mitä tykkäsit :)



Onko muut Helmikset löytäneet jo liinailun ilon?



NAPEROLLE vielä että treffaillaan vaan sitten kun jonkinmoista rytmiä rupee elämään löytymään. Vaikka yllättävää kyllä jonkinmoista rytmiä on jo havaittavissa.. Onko sulla muuten auto käytössäs päivisin? Mulla ei.. Että ihan koska vaan haluat niin pöräytä meille kylään :) Sama koskee siis myös M@NNAA! M@nna sullahan on kanssa isompi muksu myös, niin meidän Eeville olis sitte seuraakin tiedossa jos nähdään joskus :)



Larvanto ja Minttu 1kk ja 2pvä

Larvanto: Joo, Hämeenlinnaan muutetaan, Visamäkeen Lumouksentielle ruvetaan rakentamaan. Miehen mielestä jouluksi, mun mielestä ens kevääksi, paperilla talo valmis, tontilla ei vielä tehty mitään, mies just nytkin parhaillaan Hmlssa taloneuvotteluissa.



Napero: Ymmärrän TÄYSIN, mistä puhut!!! Voitko kuvitella, mulla ikää kohta 35 ja kolme lasta, silti mun äiti on nytkin ollut täällä muutaman päivän (odotan et lähtee pian takas Hämeenlinnaan) ja neuvoo ihan koko ajan ja ihan kaikessa! Sillä on tapana tää viimeinen päivä aina minkä meillä viettää oikein evästää mua ohjeilla, että pärjään kato taas seuraavaan kertaan!! Tänäänkin se on moneen otteeseen näyttäny, et " vauva tykkää tällasesta asennosta ja leiki sit tyttöjen kans sitä ja tätä" . Huh!!! EN jaksa enää niin välittää, kestän sitä, kun noi isot tytöt niin nauttii sen läsnäolosta, mutta eka kerralla siis esikoisen syntymän jälkeen, oli ihan kamalaa! Itkin vähän väliä ja joka kerta kun nähtiin tuli riitaa vauvanhoidosta. Koita kestää, vasemmasta korvasta sisään, oikeasta ulos!



Ei muuta kuin hyviä vointeja äideille ja vauvoille, meillä eilen ja tänään " Alma" harrastanut iltakitinää, just kun kehuin et menee liiankin hyvin...



Adalmiina

Ahkerasti olen täällä käynyt muiden vauva arjesta lukemassa, mutta kirjoittelu on vähän jäänyt, Nyt siis korjaan hitusen asiaa. Meillä on lauantaina viiden viikon ikäinen poika, jolla ei vielä ole työnimeä kummoisempaa nimeä, paljon kylläkin nimivaihtoehtoja. Ristiäiset on 8.4, joten siihen mennessä on nimi päätettävä. Nimen valinta vaan tuntuu niin lopulliselta päätökseltä, joten haluaa olla ihan varma, että nimi on sitten oikea.



Vauva löysi viimeviikolla jo jonkinmoista rytmiä, mutta rytmi kyllä jo tällä viikolla onkin sitten vähän heittänyt. Vauva meni iltaisin aina puolilta öin nukkumaan (äiti kyllä olisi ollut petiin jo pikkuisen aiemmin valmis..), heräsi 3:lta ja 6:lta syömään ja 8:lta kokonaan ylös. No tällä viikolla onkin sitten heräilty hieman tiheämmin.

Tänään vauva otti 4 tunnin unet putkeen, joilta heräsi kuuden jälkeen ja kyllä nyt on tyytyväinen vauva;o)



Mutta täällä tuntuu olevan paljon kantoliina ihmisiä, joten mulla olisi muutama kysymys. Ostin ennen vauvan syntymää pikkuruu kantoliinan, mutta en ole oikein osannut käyttää sitä. Sitominen tuntuu tosi hankalalta ja vauva on sitten liinassa ihan mykkyrällä ja itsestä tuntuu, että vauvan asento on huono.

Mitä sidontoja käytätte liinassa? Ja onko jotain kikkaa, jolla vauvan saa hyvin liinan sisään? Meidän vauva kyllä vaikuttaa viihtyvän liinassa ja kyllä liina todellakin jättäisi kädet vapaiksi.



Toivottavasti kevät tulisi jo pian, olen ihan kypsänä tähän säähän. Tänääkin aamusta ja aamupäivästä paistoi aurinko, mut kun kahden jälkeen lähdettiin ulos, alkoikin satamaan lunta..



Mutta palataan taas ja toivottavasti saatte annettua mulla hyviä vinkkejä kantoliinailusta!



Ringae + vauva 4 vk 4 pv.

Enpä oo tainnu tällä viikolla vielä keretä kirjoittelemaan. Nyt Tyttö on jo yöpuulla, joten jospa tässä vähän ehtis kirjoittamaan, vaikka suihkuunkin tarttis suunnistaa.



Meillä oli ristiäiset lauantaina ja tytöstä tuli Vilma Peeta Kanerva. Tilaisuus meni tosi hyvin ja Vilma kitisi vain ihan vähän. Rauhallisena se vain katseli ja välillä torkkui kummin sylissä. Kun kastettiin, niin silmät suurella se vain katteli, että mitäs nyt tapahtuu. Kerrassaan suloinen olento! Ja kakku ei ollut vaaleanpunainen ;)



Mun vanhemmat oli meillä koko viikonlopun, mutta sisarukseni matkasivat 500 km suuntaansa edestakaisin lauantaina! Hullut! Niillä kyllä oli sellaisia hommia kotipuolessa, että ne eivät voineet odottaa eli siinä mielessä ihan ymmärrettävää, mutta jokseenkin rankat ristiäiset heille. Mun perhe siis näki nyt Vilman ekaa kertaa. Oli kyllä itellä itkussa pitelemistä, kun näki heidät pitkästä aikaa. Onneksi pääsen pääsiäisenä heidän luo ja olemmekin Vilman kanssa siellä sit vappuun asti, kun mies lähtee puolentoista viikon työmatkalle Caymansaarille.



Aika poikki oltiin sit maanantaina viikonlopun häslingeistä. Torstai ja perjantai kun meni ristiäisiä järjestellessä. Sit lauantain ja sunnuntain välisenä yönä alakerran naapurilla oli karaokebileet... Ne lähti baariin vasta puol yhdeltä ja karaoke jatkui vielä baarin sulkeuduttuakin. Meno ei loppunut ennen kun mieheni kävi sanomassa, että joskos rupeisitte pojat jo nukkumaan ja kello oli tässä vaiheessa 5 aamulla... Voitte arvata, että olin jokseenkin päreissäni, kun en saanut enää uudelleen unen päästä kiinni, kun kerran olin meluun herännyt. Vilma onneksi nukkui kuin tukki, eikä tiennyt pippaloista tuon taivaallista.



Sit vielä tän viikon kuulumisiin. Kovasti ollaan ulkoiltu, kun on ollu niin hyvät kelit. Tyttö on usein hereillä ollessaan oikein hymyileväinen tapaus, mutta edelleen yliväsymys saa aikaan karjuntaa... Ja nyt musta on ruennut tuntumaan, että Vilma rupeaa huutamaan, kun otan hänet muuten vaan syliini (eli en imettääkseni). Isin syliin kyllä rauhoitutaan... :( Ehkä kuvittelen, sillä nyt hän viihtyy sylissä huonommin kuin ennen. Lisäksi kun tyttö on nyt isompi, niin minun sylini " ei riitä" (kun oon 147cm/47kg natiainen) niin hyvin kuin isin syli. Nyt pitää saada sylin sijaan olla sellaisella alustalla, missä voi vapaasti viuhtoa ja potkia. Siksipä kävimmekin tänään ekaa kertaa kaupassa koko perheen voimin ja ostimme leikkialustan. Yllätys oli, että typsy tajusikin sen päälle jo nyt! Innoissaan potkiskeli ja viuhtoi sen alla ja katseli erilaisia leluja silmät suurella! Luulin, että ehkäpä se semmosen parin viikon päästä siitä innostuis, mutta että jo nyt!!!



Semmoista tänne tänään.



kirppu ja Vilma 7vkoa 1pv

Vauva-arki on tempaissut mukaansa. Niin, meille syntyi poika 27.2.2006, paino 3000g, pituus 49.5, päänympärys 35,5.



Synnytys alkoi supistuksilla, joiden kanssa kärvistelin kotona pari vuorokautta, sitten päätin luovuttaa, kun toista yötä valvoin kipujen kanssa. Olin ajatellut, että minua ei kyllä passiteta kotiin takaisin enkä liian aikaisin synnärille lähde.



Sairaalaan mennessä supistukset oli epäsäännöllisen säännöllisiä ja tais kätilökin ajatella, kun mulla oli helpompi vaihe, että kotiin takaisin, mutta toisin kävi.. Totes että nyt synnytyssaliin siirrytään, kun paikat auki 4 cm.



Kivunlievityksenä kokeilin magneetit, ammeen, ilokaasun ja lopulta epiduraalin (joka siirsi supistukset pakaroihin). Muutamaa poikeusta lukuunottamatta synnytyksestä ei jäänyt kamalaa muistoa.. Kivunlievityksessä olisi vain pitänyt olla vaativampi ja pyytää lievitystä aiemmin ja seuraavalla kerralla en tahdo opiskelijoita mukaan (liian monta kivuliasta sisätutkimusta). Teen siis toive-listan valmiiksi, mikäli teen lisää lapsia.



Synnyttäneiden vuodeosastolla olisin toivonut saavani ohjausta enemmän ja aikaisemmin. Kaikkihan eivät ole sellaisia, että osaavat vaatia! Kun aikani olin omanonnen nojassa säheltänyt, oli pakko luovuttaa ja pyytää näyttämään lapsen käsittelyä ja imetystä ym. Jotenkin olisin vain toivonut aktiivisuutta henkilökunnan puolelta, kun kyseessä oli kuitenkin ensisynnyttäjä, jolle kaikki on uutta. No sain apua, kun en jaksanut enää ihmetellä ja pelätä pojan turvallisuuden puolesta ja avasin suuni..



Kotiin oli aivan ihana tulla. Maidonnousu sai tunteet pintaan ja niin sitä ihasteltiin poikaa ja itkettiin onnesta ja helpotuksesta, kun sai olla kotona. Ja kyllä tuo lapsi on lumonnut jokaisen.

Poika vaikuttaa olevan aika helppo vauva (ainakin toistaiseksi). Nyt on jonkinlainen uni- ja ateriarytmikin ja yöt menee yhdellä yösyötöllä. Niskaa yrittää kannatella, vaikka ei olla treenailtu, ja liikehtii niin, että ei meinaa pysyä kyljellään vaan välillä on selällään ja poikittain sängyssään (huolestuttavaa, kun ei auta pönkätäkkään paikoilleen). Kovasti hymyilee ja ääntelee ja jopa nauraa unissaan!

Ristiäisiä tässä suunnitellaan ja nimestäkin ollaan päästy yhteisymmärrykseen.

Meidän ihanuus on kyllä kietonut äitinsä ja isänsä pikkusormensa ympärille..

eipä oo pitkään aikaan tullu kirjoiteltua, kun pikku-ukko vie kaiken ajan. Onneksi tosiaan olen myös ostanut kantoliinan, jonka käyttäjiä Larvanto jo kyselikin. Ilman sitä ei tulisi mistään mitään, kun vauva ei nuku päivisin ja iltaisin kun sylissätai ulkona, ja ulkona on vielä niin kylmä, ettei voi montaa tuntia nukuttaa.Selkäkin kun on vielä raskauden jäljiltä romuna, niin sattuu heti kun vauvaa kantelee, mutta kantoliinalla pärjää ja siinä vauveli nukkuu jopa 5-6 tunnin unia.



Ringaelle vinkkejä kantoliinailusta. Itse olen käyttänyt vain kietasuristikakkosta, jota kaikki kehui ja joka on yleisin sidonta ja sellainen ettei välttämättä tarvii muita opetellakaan. Olen pitänyt pikku-ukon siinä pystyasennossa, kehtoasentoon en ole onnistunut sitä tunkemaan, viihtyy liinassa pystyssä ja nukahtaa siihen.

Luulen että sulla on liina liian löysällä, jos vauva tuntuu roikkuvan, sidonnan pitää trikoisella (ja muutenkin) olla aika tiukka, lähes ihonmyötäinen. Joten koitapa saada se vähän tiukemmalle, niin eiköhän se siitä. Jos et tiedä tota sidontaa, niin käy katsomassa

http://www.kantoliinakanava.fi/kanavan_sidontaohjeet.pdf

siellä on sidonnan tiukkuudesta ym. myös paljon vinkkejä.



niisku ja pukku-ukko 5 vko + 1 pv