Käden vääntöä tyttären kanssa omilleen muutosta

Miksei saisi muuttaa? Hyvä aika itsenäistyä. Onko tytöllä konkreettiset suunnitelmat, muten elättää itsensä? Päästä irti. Se on meidän vanhempien tehtävä tuosss vaiheessa. Kyllä se kotona käy.

Opettele yhdyssanat ensin.

Kädenvääntö on eri asia kuin käden vääntö.

Anna muuttaa. Eihän hänen ole pakko pk-seudulla asua ja näin ei tarvitse ryöstöhintaisia vuokriakaan maksaa. Itsekin muutin 18 vuotiaana kotoa, tosin en ollut viellä valmistunut lukiosta.

Vierailija kirjoitti:

Anna muuttaa. Eihän hänen ole pakko pk-seudulla asua ja näin ei tarvitse ryöstöhintaisia vuokriakaan maksaa. Itsekin muutin 18 vuotiaana kotoa, tosin en ollut viellä valmistunut lukiosta.

Tosiaan olin vielä ensimmäisestä kuukaudesta noin 50% ajasta kotona, sillä kouluni sijaitsi kotikunnalla. Ei tullut liian jyrkkä muutos kun ei heti lähyenyt jonnekkin 500km päähän.

Minä muutin pois kotoa 16-vuotiaana ja se oli elämäni paras päätös. Kotipaikkakunnalla olin syrjitty hylkiö ja lapsuudenkodista saatu syömismalli oli "aamulla suklaamuroja, päivällä makaronia ja ketsuppia, illalla karkkia". Kun muutin pois, sain ystäviä ja opettelin tekemään itse terveellistä ruokaa ja ylipaino katosi. Menin naimisiin 18-vuotiaana ja olen nyt onnellinen. Jos en olisi vaihtanut maisemaa, olisin varmaan lopulta tappanut itseni lihavana ja yksinäisenä luuserina.

Kirjoitin keväällä ja muutin saman vuoden syksynä omilleni (samaan kaupunkiin) ja aloitin opinnot. Itselleni se oli hyvä aika muuttaa. Eikä kukaan opiskelukaverikaan enää asunut vanhempiensa luona...

anna hänen muuttaa. itse muutin 17-vuotiaana helsinkiin omilleni, se oli elämäni parhaimpia päätöksiä!

Vääntele sinä vain käsiäsi.

Oma lapsi aikoo myös muuttaa pois kotoa lakin saatuaan. En pidä pahana, hyvähän lapsen on itsenäistyä.

Kannattaa sitä ennen tehdä selväksi, että omillaan asuessaan pitää itse huolehtia elämisen menoista. Kirjatkaa vaikka konkreettisesti taulukkoon pakolliset menot (vuokra, sähkö- ja nettilasku, kotivakuutus ja arvioidut ruoka yms. menot) ja tulot (tuet ja mahdollinen palkka). Tokihan monet mielellään auttavat mahdollisuuksien mukaan rahallisesti pois muuttaneita lapsiaan itsenäistymisen alkutaipaleella, mutta ei ole hyvä tuudittaa nuorta siihen uskoon, että vanhemmat hoitavat aina tarvittaessa laskut ja muut menot. Kyllä tuo "laskelma" pistää fiksua ihmistä mietityttämään, että voisiko sitä muuttoa kuitenkin hieman lykätä ja hieman säästää ensin sitä varten ja hommata (osa-aika) työn valmiiksi ellei sellaista jo ole jne.

Anna toisen mennä. Jos olet hyvin kasvattanut, se osaa jo yksin asumisen perusasioita ( laskut, siivous, kokkaus ym.)

Sovitte miten alussa voit jeesata jos ei osaa, muttet ota kodinhoitajan roolia.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa sitä ennen tehdä selväksi, että omillaan asuessaan pitää itse huolehtia elämisen menoista. Kirjatkaa vaikka konkreettisesti taulukkoon pakolliset menot (vuokra, sähkö- ja nettilasku, kotivakuutus ja arvioidut ruoka yms. menot) ja tulot (tuet ja mahdollinen palkka). Tokihan monet mielellään auttavat mahdollisuuksien mukaan rahallisesti pois muuttaneita lapsiaan itsenäistymisen alkutaipaleella, mutta ei ole hyvä tuudittaa nuorta siihen uskoon, että vanhemmat hoitavat aina tarvittaessa laskut ja muut menot. Kyllä tuo "laskelma" pistää fiksua ihmistä mietityttämään, että voisiko sitä muuttoa kuitenkin hieman lykätä ja hieman säästää ensin sitä varten ja hommata (osa-aika) työn valmiiksi ellei sellaista jo ole jne.

Oma tyttäreni muutto pois kotoa mennessään yliopistoon ja on pärjännyt omillaan hienosti, mutta myöntänyt, ettei vaan tajunnut koko kuviota vaikka teimme nämä asiat selväksi. Siis kpl isistä kuviota, että ihan kaikki maksaa. Jos et itse osta wessapaperia niin sitä ei ole. Kun tarvitset siteitä niin niitä on ostettava, sama juttu lääkkeet ja laastarit, vaihtolamput ja leivinpaperit jnejne. Lisäksi elämä hankaloitui yllättävästi kun auto ei ollutkaan enää käytössä, eikä kaapeista löytynyt aina jotain ruokaa jnejne. Ja ihan suoraan myönsi myös, ettei olisi selvinnyt elintasonsa laskusta, jos olisi ollut vain opiskelijan tuilla. Hän on tehnyt töitä siinä sivussa koko ajan. Tyttäremme siis muutti samaan kaupunkiin ja hänellä oli se työpaikka jo myös valmiiksi. On aika harhaista muuttaa omilleen sillä ajatuksella että 'menen sitten jonnekin töihin'!

Onko hänellä kesätyöpaikka? Koulupaikka syksyksi? Minä kehottaisin säästämään palkkarahat siihen asti, että koulu alkaa, jolloin saisi muuttaa omilleen.

Haluaa ilmeisesti vaan panoluukun itselleen johon on helppo tuoda jamaleita joka viikonloppu ilman häiriötä äidistä :D

Älä väännä liian kovaa, murtuu vielä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa sitä ennen tehdä selväksi, että omillaan asuessaan pitää itse huolehtia elämisen menoista. Kirjatkaa vaikka konkreettisesti taulukkoon pakolliset menot (vuokra, sähkö- ja nettilasku, kotivakuutus ja arvioidut ruoka yms. menot) ja tulot (tuet ja mahdollinen palkka). Tokihan monet mielellään auttavat mahdollisuuksien mukaan rahallisesti pois muuttaneita lapsiaan itsenäistymisen alkutaipaleella, mutta ei ole hyvä tuudittaa nuorta siihen uskoon, että vanhemmat hoitavat aina tarvittaessa laskut ja muut menot. Kyllä tuo "laskelma" pistää fiksua ihmistä mietityttämään, että voisiko sitä muuttoa kuitenkin hieman lykätä ja hieman säästää ensin sitä varten ja hommata (osa-aika) työn valmiiksi ellei sellaista jo ole jne.

Tämän keskustelun kävin oman jälkikasvuni kanssa jolloin päätti vielä hetken asua kotona. Intin jälkeen omilleen.

Minäkin muutin opiskelija-asuntoon toiseen kaupunkiin lukion jälkeen. Eihän tuossa menopuolella ollut kuin vuokra, johon sisältyi sähkö ja netti, ja vesi, joka oli kympin kuussa. Lisäksi oli puhelin ja kuukausikortti bussiin. Nuo maksoi ihan hyvin opintotuella. Opiskelija saa paljon alennuksia, opiskelijaravintoloista ja jopa ruokakaupasta. Ruokaan ei yhdellä ihmisellä paljon mene. Vakuutusta en tarvinnut, koska kuuluin vanhempieni vakuutuksen piiriin koko opiskeluajan.

Ihmettelen aina, miksi täällä hoetaan sitä, että elämisen ja asumisen menot ovat niin suuria, ettei niitä pysty opiskelijana maksamaan. Tietysti vaatteet, kengät, meikit jne. maksavat, mutta eihän niitä ole pakko ostaa varsinkaan kalleimmalla mahdollisella hinnalla. Sekin on osa kasvamista ja itsenäistymistä, että opettelee laittamaan menot tulojen mukaan. Jos haluaa ylimääräistä, sitten etsiytyy töihin tai ottaa lainaa.

AP, miksi ei tyttö voisi muuttaa vielä?  Onko siis muuta syytä kuin raha?

Monet ovatkin antaneet vinkkejä esim. kuinka keskustella talousasioita. Tee se ehdottomasti. Voisitte ehkä myös sopia etukäteen (pienehkön)summan, jolla autat tyttöä taloudellisesti. Ja sitten pysy siinä summassa. Itse olin aikoinani liian lepsu, annoin rahaa melko hövelisti ja usein. Nyt tilanne se, että tyttö asunut n. 5 vuotta omillaan ja talous päin vi*tua. Jos saisin valita toisin, ni heti kun muuttaa omilleen, menee rahahanat kiinni. Jos rahaa tarvitsee, se on joko laina tai sitten pitää tehdä jotain rahan eteen... JA jos lainaa, vaadin takaisin maksun ennen uutta lainaa. 

Meidän omillaan asuva 17v on sanonut, että kaipaa eniten sitä, kun äiti pesi pyykit ja teki ruoat. Hän on aina joutunut siivoamaan oman huoneensa, joten siinä ei tullut muuta muutosta kuin se, ettei kukaan käske.

Opintotukea + asumislisää hän saa yhteensä sen verran, että se riittää ruokaan yms. juokseviin menoihin. Isä maksaa vuokran ja minä oppikirjat. Jos hän asuisi kotona, hän ei saisi ollenkaan opintotukea, ja joutuisi kulkemaan bussilla kouluun, joten olen laskenut, että joudumme maksamaan tällä hetkellä 150 euroa siitä, että hän asuu omillaan. Täytettyään 18v hän saa opintotukea ja asumislisää yhteensä sen verran, että vuokran jälkeen jää käteen 50 enemmän kuin nyt on koko opintotuki + asumislisä.

Toisaalta, jos hän asuisi kotona, tarvitsisimme isomman asunnon, joten meidän asumismenot olisivat silloin isommat.

Hän halusi itse muuttaa omilleen. Keskustelimme siitä koko hänen ensimmäisen amisvuotensa ajan, ja keväällä annoin sitten periksi. Hän hoiti itse kaiken asunnon hankkimiseen liittyvän, minkä pystyi. Vuokrasopimukseen tarvittiin huoltajan allekirjoitus.

Yritä suostutella edes kesä asumaan luonasi ja odottamaan siihen asti, että saa opiskelupaikan. Jos jää opiskelemaan pk-seudulle, niin asuisi ekan kuun luonasi ja sitten alkaisitte yhdessä etsimään sopivaa kämppää. Keksi tähän vaikka joku hyvä porkkana.

Kesällä ei nim. saa mitään tukia, niin säästöt hupenevat nopeasti, tätä ei välttämättä ymmärrä.