Lue keskustelun säännöt.
Rehtori julisti kouluun armeijakurin – arvosanat lähtivät hurjaan nousuun
03.03.2017 |
http://fi.newsner.com/rehtori-julisti-kouluun-armeijakurin-arvosanat-la…
Mutta kauanko tämä saa jatkua Suomessa, jossa nuoret tietävät oikeudekseen löhötä kännykkä kourassa, jalat pulpetilla, pipo syvällä korvilla, ja v*pää opettaja pitäköön turpansa kiinni?
Kommentit (40)
Aika monessa Suomen kaupungissa yksityinen vaihtoehto on Steiner. Että se siitä yksityisen puolen kurista ja menestyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70-luvun peruskoulussa mentiin vielä liikuntatunnilla asento-lepo-käännöksiä ja tahtimarssia. Oliko sekään ihan asiallista, sitä on jälkikäteen tullut mietittyä.
Kun katsoo miten jonnet ja pissikset käyttäytyvät liikenteessä, valuvat kouluun laiskana letkana suojatien yli tietenkin katse liimautuneena älykännykkään niin ihan hyväkin idea. Sitä voisi jalostaa niin että suojatien yli mentäisiin muodossa, ei sellaisena töihin lähtevien ihmisten ajoneuvoliikenteen katkaisevana letkana vaan niin että aina kun tietä on ylittämässä enemmän kuin yksi henkilö niin tien saisi ylittää vain osastona. Tämä opettaisi vastuuntuntoa ja järjestelmällisyyttä elämää varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja muuten tytöt nimenomaan kukoistaa noissa kouluissa kun se koulu ei pyöri häirikköpoikien ehdoilla.
Tutkimusten mukaan nimenomaan pojat menestyvät ympäristössä, jossa kuri ja kilpailu on kovaa. Tällaisissa yhteisöissä on toki sitten omat huonot puolensa, kaikille yksilöille ne eivät sovi, ja nämä joutuvat maksamaan kovan hinnan.
No minun lapsen ovat tyttöjä ja menestyvät loistavasti. Parhaisin kouluihin ei muuten tqhdo pojat edes päästä. Meilläkin tyttöjä on 18 ja poikia 7 ja sama suhde on muillakin luokilla.
Minä puhuin tutkimuksista, mutta sinä saat toki puhua kultamussukoistasi.
Minä kerroin faktoja ja havainnollistin käytännön esimerkillä. Ihan tutkimusten mukaan huippukoulut ovat tyttöistyneet.
Tässä puhuttiin kovan kurin vaikutuksista (jotka ovat paljon moninaisemmat kuin koulumenestys), ei niistä muutamasta helsinkiläisestä koulusta, joissa on luokka täynnä kympin tyttöjä. Ei pidä sotkea oppilasaineksen ja kurinpidon vaikutuksia, vaikka molemmat arvosanoissa näkyvätkin.
En ole sotkenut niitä.
Minulla on omakohtaista kokemusta neljästä yksityiskoulusta ja usean ystävän ja sukulaisen kautta muutamasta muusta.
Kaikissa niissä on kova kuri.
Se kuka sitten pääsee oääsykokeesta läpi on eri asia.
Onko aina pakko olla joko natsi-meininki tai täysi anarkia, eikö siitä väliltä löydy mitään.
Vierailija kirjoitti:
Onko aina pakko olla joko natsi-meininki tai täysi anarkia, eikö siitä väliltä löydy mitään.
Suomessa kunnallisissa kouluissa kädet on hyvin sidotut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ikinä äänestäisi vihreitä. Kerran nuorena, 18 vuotiaana tein sen ja häpeän edelleen. Ihmisillä on kuitenkin oikeus äänestää ketä haluavat ja helsinkiläisiin näemmä resonoi puolueen arvomaailma. Itse aion muuttaa Helsingistä pois päin, kunhan saan järjestettyä työt sen mukaisesti.
Mun teini käy kotikoulua laitoksessa, ja siellä on melkoinen natsimeininki, mutta hyvässä hengessä, kuten tuossa ruotsalaisessa koulussakin ja kyllä vaan arvosanat ovat kohonneet huomattavasti. Ja kännyköitä ei käytetä koulupäivän aikana ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Venäläinen koulu menestyy kuitenkin aina varsin hyvin yo-tuloksissa, jotka ovat objektiivinen mittari.
Se että kielikoulusta tulevalla oppilaalla numerot alenee voi johtua ihan siitä että oppilas joutuu opettelemaan suomeksi opiskelun.
Omani kävi alakoulun englanniksi ja yläkoulussa on joutunut tekemään paljon töitä että saa vaihdettua koulukieleksi suomen.
Eiköhän tuollakin ole karsinta ennen lukioon ottamista?
Kokemukseni on yläkouluikäisistä koulun vaihtajista.
Ja kyllä, opiskelu muulla kuin äidinkielellä on haastavaa. Ihmettelenkin vanhempia, jotka tämän ratkaisun tekevät. Monella lapsella jää isoja aukkoja ymmärtämiseen ja ajattelun taitoihin, kun opetus ei ole omalla kielellä. Näkyy erittäin selvästi esim.matikassa ja eritysesti oppilailla, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Tilanne on sama kuin mamuilla,.jotka joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä. Osa pärjää, iso osa ei.
En kiistä hyviä tuloksia motivoituneilla ja lahjakkailla oppilailla. Kaikki vaan eivät ole heitä.
Vihreät pilaavat Helsingin julkiset koulut. Jyräävät opetuslautakunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se Suomessakin onnistuu yksityiskouluissa.
Siksi ne menestyy.
Ei onnistuisi, ammattipöyristyjät kieltäisivät pikaisesti koulutoimen jatkamisen.
Lapseni oli yksityiskoulussa, jossa kiusaajat erotetaan samantien määräajaksi.
Miten se kiusaaja todetaan? Toisen oppilaan kertomuksella? Vanhempien kertomuksella? Opettajan havainnoilla? Vai luotetaanko pelkästään kiusatun kokemukseen? Ihan mielenkiinnosta kyselen, kun oman kokemu j sen mukaan tuo ei aina ole ihan helppoa selvittää mitä on tapahtunut.
Ne on aina ihan helppoja selvittää. Vain kiusaajat haluavat antaa kuvan siitä, että uhri on väärässä.
Vanhempien kertomus ei merkitse mitään, kiusatun ja opettajan kertomuksella on merkitystä. Yksityiskouluissa opettajilla taitaa olla herkemmän tuntosarvet huomaamaan, mistä on kyse. Kun luokassa kysytään nimettömästä, ketä kiusataan/kuka on kiusaaja, saadaan aina samat vastaukset kuin mitä ovat opettajien havainnot.
Tosin lapseni koulussa kiusaamista on esim. se, että piilotetaan toisen jumppavaatteet. Poliisille ilmoitetaan mahdollinen väkivalta, koulu suhtautuu lyömiseen hyvin tiukasti eikä kutsu sitä kiusaamiseksi. Tosin eipä siellä ole poliisia näkynyt, koska ketään ei hakata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Venäläinen koulu menestyy kuitenkin aina varsin hyvin yo-tuloksissa, jotka ovat objektiivinen mittari.
Se että kielikoulusta tulevalla oppilaalla numerot alenee voi johtua ihan siitä että oppilas joutuu opettelemaan suomeksi opiskelun.
Omani kävi alakoulun englanniksi ja yläkoulussa on joutunut tekemään paljon töitä että saa vaihdettua koulukieleksi suomen.
Eiköhän tuollakin ole karsinta ennen lukioon ottamista?
Kokemukseni on yläkouluikäisistä koulun vaihtajista.
Ja kyllä, opiskelu muulla kuin äidinkielellä on haastavaa. Ihmettelenkin vanhempia, jotka tämän ratkaisun tekevät. Monella lapsella jää isoja aukkoja ymmärtämiseen ja ajattelun taitoihin, kun opetus ei ole omalla kielellä. Näkyy erittäin selvästi esim.matikassa ja eritysesti oppilailla, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Tilanne on sama kuin mamuilla,.jotka joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä. Osa pärjää, iso osa ei.En kiistä hyviä tuloksia motivoituneilla ja lahjakkailla oppilailla. Kaikki vaan eivät ole heitä.
Onko heitä paljon? Niin paljon että voit yleistää?
Olen itse kielten opettaja ja kannustan varhaiseen kieliopiskeluun. Omani puhuu natiivisti englantia, suomessa on nyt kymppi, lisäksi on a-ranska ja hyvä ruotsi. Eli kyllä kielikouluihin todellakin kannattaa mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Venäläinen koulu menestyy kuitenkin aina varsin hyvin yo-tuloksissa, jotka ovat objektiivinen mittari.
Se että kielikoulusta tulevalla oppilaalla numerot alenee voi johtua ihan siitä että oppilas joutuu opettelemaan suomeksi opiskelun.
Omani kävi alakoulun englanniksi ja yläkoulussa on joutunut tekemään paljon töitä että saa vaihdettua koulukieleksi suomen.
Eiköhän tuollakin ole karsinta ennen lukioon ottamista?
Kokemukseni on yläkouluikäisistä koulun vaihtajista.
Ja kyllä, opiskelu muulla kuin äidinkielellä on haastavaa. Ihmettelenkin vanhempia, jotka tämän ratkaisun tekevät. Monella lapsella jää isoja aukkoja ymmärtämiseen ja ajattelun taitoihin, kun opetus ei ole omalla kielellä. Näkyy erittäin selvästi esim.matikassa ja eritysesti oppilailla, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Tilanne on sama kuin mamuilla,.jotka joutuvat opiskelemaan vieraalla kielellä. Osa pärjää, iso osa ei.En kiistä hyviä tuloksia motivoituneilla ja lahjakkailla oppilailla. Kaikki vaan eivät ole heitä.
Onko heitä paljon? Niin paljon että voit yleistää?
Olen itse kielten opettaja ja kannustan varhaiseen kieliopiskeluun. Omani puhuu natiivisti englantia, suomessa on nyt kymppi, lisäksi on a-ranska ja hyvä ruotsi. Eli kyllä kielikouluihin todellakin kannattaa mennä.
Ja matikassa on kymppi, keskiarvo 9,5.
Vierailija kirjoitti:
70-luvun peruskoulussa mentiin vielä liikuntatunnilla asento-lepo-käännöksiä ja tahtimarssia. Oliko sekään ihan asiallista, sitä on jälkikäteen tullut mietittyä.
Ai että sait jotain traumoja kun ei saanut kiipeillä verhoissa oman halun mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisihan se hyvä, jos peruskoulussa (yläkoulussa) olisi jotain ankarampia rangaistuskeinoja kuin nykyiset. Valitettavasti pelko on ainoa, mikä saa häiriköt käyttäytymään. En auta ihmisenä kohtelu ja nätisti puhuminen. Se pelko, että joku vaikka vetää lättyyn, jos häiriköin, on jollekin oppilaille ainoa mikä toimii. Valitettavasti. Esimerkiksi erottaminen tietenkin on nykyäänkin, muttei siihen kovin usein mennä.
Vierailija kirjoitti:
Aika monessa Suomen kaupungissa yksityinen vaihtoehto on Steiner. Että se siitä yksityisen puolen kurista ja menestyksestä.
Ei siellä ole kuria eikä menestystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se Suomessakin onnistuu yksityiskouluissa.
Siksi ne menestyy.
Ei onnistuisi, ammattipöyristyjät kieltäisivät pikaisesti koulutoimen jatkamisen.
Kyllä onnistuu.
Helsingin parhaat koulut on just noita missä on kova kuri. Molemmat lapseni käy sellaista. On ihana työrauha, kunnon sanktiot ja pulinat pois.
Sanopa, mitä nuo on mielestäsi nuo Helsingin parhaat koulu? Ja mitkä niistä ovat mielestäsi yksityiskouluja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se Suomessakin onnistuu yksityiskouluissa.
Siksi ne menestyy.
Nimeä yksikin suomalainen yksityiskoulu, jossa oppilaat oikeasti menestyvät. Meidän kaupungissa on tasan steinerkoulu ja kristillinen hihhulikoulu.
Kulosaaren yhteiskoulu, Saksalainen koulu, Venäläinen koulu, Syk, Oulunkylän yhteiskoulu, Herttoniemen yhteiskoulu, Töölön yhteiskoulu...
Ei nää oo mitään oikeita YKSITYISKOULUJA! Nämä kaikki ottavat aivan normaalisti oppilaita omalta oppilaaksiottoalueeltaan, eikä näihin ole pääsykokeita kuin joillekin painotetuille luokille. Vaikka nämä koulut ovat yksityiskoulun nimellä, ovat ne aivan tavallisia peruskouluja. Nimitys on vanhaa perua, mutta käytännössä aivan normiperuskouluja.
Yksityiskouluihin on pääsykokeet, joten sinne ei kovin helpolla pääse. Oppilasmateriaali on jo siis alunperin kilttiä ja motivoituneita.
Kova kuri taas kasvattaa lapsista tutkimusten mukaan valehtelijoita, joten sekään ei liene toivottu lopputulos.
Terveisin opettaja, joka haluaa opettaa ja motivoida oppilaita ihan normaalissa suomalaisessa peruskoulussa. Armeijassa en halua olla töissä.
Kuri ja järjestys on tie fasismiin, siksi aina tervehdin kuria ja järjestystä sydän sykkien. Isämmaallisuus on kuria ja järjestystä eikä mitää mokutusta.
Tässä puhuttiin kovan kurin vaikutuksista (jotka ovat paljon moninaisemmat kuin koulumenestys), ei niistä muutamasta helsinkiläisestä koulusta, joissa on luokka täynnä kympin tyttöjä. Ei pidä sotkea oppilasaineksen ja kurinpidon vaikutuksia, vaikka molemmat arvosanoissa näkyvätkin.