Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kommentoikaa nyt oliko tämä multa törkeää toimintaa
03.03.2017 |
Lapset on meillä vuoroviikoin ja nyt isällään ja isällä syntymäpäivä. 13v poika soitti eilen minulle, että hän ei keksi isälleen mitään ja tahtoisi antaa pienen lahjan,kun tytöt askartelee kortit. Lasten isä ei ole ikinä syönyt paljoa karkkia ja nyt tämä isän uusi puolisko oli pojalle sanonut, että älä osta karkkia kun on lakannut oikeastaan vallan syömästä niitä. On siis yleisestikin tosi tarkka syömisistään ja siitä, että syö terveellisesti.
Olin menossa jokatapauksessa asioille töiden jälkeen,joten sanoin pojalle, että haen hänet ja koitetaan keksiä jotain samalla. Pojalla ei kuitenkaan ollut hajuakaan mitä se voisi olla. Ehdotin kaikenlaista, hiusvahaa tai shampoota. Hiusvahaa oli jo ja shampoosta sanoi, että kun iskä vastustaa sitä, että on jokaisella omat. Dödöä poika itse mietti, mutta sanoin, että kun käyttää vain niitä luontaistuotekaupan niin ei se market-dödö käy. Annoin jotain ehdotuksia, kukkia, joku sisustusjuttu, kalsarit yms. Mitä nyt sattui mieleen tulemaan. No poika sitten innostui, että joo hän ostaa pikkukalsarit/bokserit. Mentiin hyllylle ja haettiin ne. Poika itse valikoi ja lisäksi sitten haettiin minun ehdotuksestani vielä inkivääri-teetä. Minä en missään vaiheessa edes kantanut kädessäni näitä ostoksia.
Kotona sitten juttelin omalle nykyiselle miehelleni tätä. Lähinnä itseäni siis huvitti se miten vaikeaa oli keksiä tuommoista pikkulahjaa ihmiselle,jolle se karkki ei vaan käy. Mutta mieheni oli vähän närkästynyt. Hänen mielestään lapselta riittäisi ihan itse askarreltu korttikin, mutta että minä olin mukana ostamassa ex-miehelleni kalsareita. En vaan ymmärtänyt mikä siinä niin kauheaa oli. Hän vertasi sitä siihen, että saisiko ostaa entiselle tyttöystävälleen alushousut,jos sen lapset pyytäis apua. Sanoin, että ei varmaan sellaista tilannetta tule kellekään, mutta että jos miehen omat tytöt tahtois ostaa alushousut äidilleen ja pyytäisivät isältään apua siihen niin ihan vapaasti vaan. Ei paljon häiritse sen mamman kalsarilahjat.
Itse olen erolapsi ja sain kyllä puolin ja toisin aina apua lahjanostossa äidiltä tai isältä. En edes muista mitä kaikkea on aina ostettu, mutta enpä pidä yhtään pois suljettuna sitä, että olisin ostanut joskus isälleni kalsarit.
No en tiedä... itse en pitänyt asiaa kummoisena enkä nähnyt asiaa sen kummempana kuin oltaisiin ostettu vaikka se kukka tai shampoo. Mutta oliko tämä nyt jotenkin outoa toimintaa? Mitään riitaa meille ei tästä siis tullut, mutta mies selkeesti ilmaisi ettei tykännytkään. Jos asiassa olisi taustalla jotain sellaista, että tahdon lähettää viestejä exälleni ja valikoin hänelle kivat kalsarit niin tuskinpa kertoisin asiasta miehelleni.
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun toiminta ihan ok mut voiluoja et sun nyksällä on pienet ongelmat...
Minusta on nyt ylipäätään outoa ja typerää ostaa alushousuja kenellekään lahjaksi, mutta sitähän tässä ei kysytty. Ihan oikein toimit, uusi miehesi näkee alushousuissa jotain hyvin intiimiä ja seksikästä ja on siksi kimpaantunut. Sinulle (ja pojallesi) alushousut ovat vain vaatekappale.
Asiallisesti toimittu! Poika on varmasti iloinen kun saa antaa lahjan isälle - oli se sitten kukka tai kalsarit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekseni mietin myöhemmin illalla tätä eilen ja lähinnä vaivasi se, että jos nyt se exäni nykyinenkin ottaa tämän jotenkin huonosti. Mutta toivottavasti ei.
Mies tuntui ylipäätään eilen muutenkin tuomitsevan sen, että olin käyttänyt niin paljon aikaa ja vaivaa moiseen turhuuteen,kun lapsi olisi voinut vaan askarrella kortinkin. Mutta poika nyt itse tahtoi jotain antaa niin minä autoin ja koen kyllä tärkeänä sen, että en lyttää lapsen ajatuksia ja toiveita vaan sen perusteella, että itse aikuisena kokisin sen vähäpätöiseksi. Muistutin kyllä poikaa siitä, että tärkeintä on ajatus ja kyllähän hän sen tietääkin. Omat lapseni vaan on aina antamassa kaikille jotain. Se on hienoa, että on se antamisen ilo siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikein toimit.
Ettehän te mitään hepenettä tai seksipöksyjä olleet ostamassa. Aika turhanpäiväinen ukko sulla.
Mun on vaikea nähdä 13 vuotias poika askartelemassa synttärikorttia kellekään. Varmaan heitäkin on ja söötiähän se olis.
Avioerolapsena muistan aina saaneeni toiselta vanhemmalta apua toisen vanhemman lahjojen ostamiseen. Vielä muutama päivä ennen isäni kuolemaa, olin hänen kanssaan ostamassa äidille synttärilahjaa, vaikka olin tuolloin itsekin jo aikuinen. Se vaan oli muodostunut isälle ja mulle perinteeksi, että samalla reissulla kun hankitaan äidille synttärilahja, käydään muutenkin ostoksilla ja syömässä yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ymmärrän tavallaan sun miehen fiiliksiä, onhan alusvaatteet aika intiimi lahja vrt. ostaisitko vaikka appiukolle kalsarit lahjaksi?
Mä olisin ohjannut lasta ostamaan ennemmin sukat, lähinnä siksi että musta olisi outoa saada omilta lapsilta alusvaatteita lahjaksi.
Mutta siis, ehkä ensi kerralla lapsi jo osaa ostaa itse, ja tuskin tuo nyt sun ja sun puolison välejä jää hiertämään, voithan vaikka todeta jos asia tulee puheeksi, ettet osannut ajatella et se vois vaivata, mutta että nyt ymmärrät että voi tuntua hassulta ja et jatkossa ostele edes lapsen kanssa exälle alusvaatteita?
Sinällään se, etä autat lasta lahjan ostamisessa isälleen, on musta ihan oikein ja kivasti tehty!
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän tavallaan sun miehen fiiliksiä, onhan alusvaatteet aika intiimi lahja vrt. ostaisitko vaikka appiukolle kalsarit lahjaksi?
Mä olisin ohjannut lasta ostamaan ennemmin sukat, lähinnä siksi että musta olisi outoa saada omilta lapsilta alusvaatteita lahjaksi.
Mutta siis, ehkä ensi kerralla lapsi jo osaa ostaa itse, ja tuskin tuo nyt sun ja sun puolison välejä jää hiertämään, voithan vaikka todeta jos asia tulee puheeksi, ettet osannut ajatella et se vois vaivata, mutta että nyt ymmärrät että voi tuntua hassulta ja et jatkossa ostele edes lapsen kanssa exälle alusvaatteita?
Sinällään se, etä autat lasta lahjan ostamisessa isälleen, on musta ihan oikein ja kivasti tehty!
Itseasiassa oma mummuni on aikoinaan ostanut alushousut joululahjaksi sekä minulle, että miehelleni. Muistan sen hyvin,koska se oli lahjana kyllä todella yllättävä. Ja ne ei olleet mitkään perus sloggit vaan mieheni (eli tämä lasteni isä) sai sellaiset satiinibokserit ja minä semmoiset pitsiset alushousut, samanväriset kuin nämä mieheni saamat bokserit. Aika hymyilyttävä lahja, mutta itse ajattelin sen niin, että mummuni vain tahtoi ostaa jotain ja oli sitten sillä kertaa keksinyt sellaisen lahjan. On siis aina halunnut ihan väkisin ostaa jonkun jutun aina kaikille lahjaksi.
Mutta enpä tosiaan ajatellut asiaa eilen yhtään sen enempää. Lähinnä vain tuskastutti,kun tuntui ettei saada valmista siitä hommasta lainkaan ja kun poika tarttui ajatukseen kalsareista niin en kyllä pitänyt sitä sen kummempana kuin mitään muutakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja tosiaan enhän minä niitä kalsareita sille exälleni anna lahjaksi. Enkä ostaisi hänelle lahjaksi kalsareita. Tai nyt ylipäätään en eromme jälkeen ole hänelle lahjaksi ostanut yhtään mitään muutakaan. Lapsia autan toki. En siis antaisi appiukolle lahjaksi kalsareita. Tosin mulla ei edes ole appiukkoa, mutta... :D
give me a break! tuollainen vuodatus jonkun exän takia. who cares? pitäisiköhän hankkia ihan oma elämä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
give me a break! tuollainen vuodatus jonkun exän takia. who cares? pitäisiköhän hankkia ihan oma elämä?
Exän takia? Lähinnä "vuodatin" ihan siksi,kun mietin, että teinkö oikeasti kovinkin väärin ihan tuota nykyistä miestäni kohtaan,kun hän koki sen noin outona.
Alue: Aihe vapaa
Ei ollut törkeää toimintaa sinulta. :)