Voiko masennuksen voittaa omin avuin?

Voi voittaa yksinkin mutta miksi et ottaisi apua vastaan jos sitä on tarjolla? Muutenkin kuin masennuksen kohdalla.

Vain työttömät voi masentua, muut ei juurikaan. Työssä olevalla ei yksinkertaisesti ole aikaa pohtia elämää niin paljon että masentuisi.

Ei voi, jos kyse on kliinisestä masennuksesta eli aivokemiat ovat sekaisin (serotoniini, dopamiini etc). Jos kyse on vain masennuksesta tunteena niin voi.

Se että ihmiset masentuvat ne syyt ovat rakenteellisia eli tavallaan tarvitaan äärimmäistä tahtotilaa nousta sen sopa yläpuolelle sillä sinua tarvitaan masentuneena ja monia muitakin . Se dynamiikkaa vastaan uiminen on raskasta mutta onnistuu kovalla tahdolla. Tsemppiä!

Voi. Terapiassakin muutos lähtee itsestäsi, ja sinä teet kaiken työn. Yleensä terapeutit eivät edes tee mitään, istuvat ja nyökyttelevät ja välillä osoittavat epäkohtia tms ajattelussasi. Jos osaat suhtautua omiin ajatuksiisi kriittisesti ja tutkivasti, et välttämättä tarvitse terapiaa. Toki se voi joillekin sopia, puhun vain omasta kokemuksestani: minulle ei sopinut.

Tutustu masennuksen psykopatologiaan.

Toki joskus masennus voi olla niin paha, että mikään muu kuin lääkehoito ei auta, ja silloin tarvitsee ulkopuolista apua reseptin kirjoituksen muodossa.

Minä olen selvinnyt keskivaikeasta, työperäisestä masennuksesta ilman lääkkeitä tai sairaslomia. Sitä vain sinnittelin, kunnes vihdoin alkoi tuntua helpommalta.

Tsemppiä sinulle masennuksen selättämiseen! Kannattaa kyllä hakea apua tilanteeseen eikä tehdä niin kuin minä tein. Pari vuotta elämästäni on kadonnut johonkin harmauteen. Ehkä olisin selviytynyt nopeammin, jos olisin suostunut ottamaan tarjottua apua vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Entä pitääkö paikkansa, että masennuksella peitetään jotain tunteita?

Minulla on ollut elämässäni epäonnistumisia, hylkäämisiä ja huonommuuden tunnetta.. Jos masennus johtuu näistä ja oivallan sen itsekin, voisinko parantaa itse itseni? Jos saisin jotenkin käsiteltyä itsekseni nuo negatiiviset tapahtumat?

Tarvitsen apua, koska olen mennyt lyhyessä ajassa huonompaan suuntaan.. Ennen sain pidettyä tämän kurissa, mutta nyt tuntuu että se ei ole enää hallinnassani :/ Pystyn kuitenkin vielä normaaliin toimintaan, joten olen toiveikas.[/qu

Kannattaa hakea apua. Omin voimin voi myös päästä "kuiville" mutta ei kovin pahasta masiksesta. Puhuminen auttaa. Ihan sama kenelle. Kunhan käyt läpi asioitasi. Osta kirja (Tunne lukkosi). Se auttaa tutustumaan itseesi, omiin vahvuuksiisi ja heikkouksiisi. Nettikaupasta n.15€. Tutustu itseesi myös persoonana. Ota selvää milliainen persoonatyyppi olet. Se auttaa huomaamaan syitä asioille ja löydät uusia vahvuuksia itsestäsi. Syö hyvin, nuku hyvin, koita jaksaa myös liikkua, ole ihmisten kanssa tekemisissä. Helppo sanoa mutta nämä asiat auttaa saamaan suunnan parempaan. Ole itsellesi armollinen ja koira löytää elämästä positiivisia puolia. Ihmisenä kasvaminen ei lopu koskaan joten kaikki kokemukset ovat lopulta vahvuuksiasi. Pienin askelin parempaan. Älä aloita lääkkeitä. Tai tietysti oma asia, mutta pyri käymään kaikki muut keinot läpi ensin.

Sori sekava teksti mut kaikenkaikkiaan tärkein apu on se että opit tutustumaan itseesi ja menneisyyteesi. Käy asiat läpi jotka painaa ja puhu asioista. Juo mahd vähän. Alkoholi pahentaa.

Jokaisella ihmisellä varmaan on masentunut olotila joskus ja se kuulu ihan normaaliin elämään. Mutta pitkään jatkunut, ilman syytä olevaan synkkään mielialaan voit tarvita apua.

Vierailija kirjoitti:

Vain työttömät voi masentua, muut ei juurikaan. Työssä olevalla ei yksinkertaisesti ole aikaa pohtia elämää niin paljon että masentuisi.

Julkisella kerkiää masentumaan.

Masennus voi syntyä aivokemian epätasapainosta (siksi sitä voi hoitaakin kemialla - esim. omega 3), mutta toisaalta patoutuneet tunteet synnyttävät näitä häiriöitä. Tärkeää on, ettei anna tilanteen kroonistua. 

Ihminen tarvitsee kuulijaa ja myötätuntoa, jota on jäänyt vaille. 

Ihan omin avuin en minä ainakaan voi sitä voittaa. Ääneen asioista puhuminen on yllättävän tehokasta, siis jollekulle, ei sen tarvi olla terapeutti kunhan on joku joka kuuntelee, plus se että sanoo ääneen asioita jotenkin avaa omassa päässä juttuja. Lääkkeisiin en suostu, keskityn ravinteisiin, omega+ b&d. Liikkuminen on a ja o, aineenvaihdunta pitää huolen, että kuonat poistuu kehosta. Pienillä askelilla ja pitää helliä itseään välillä, kaupasta kasvonaamio, hyvää ruokaa ja hyvää musiikkia tai hyvä leffa. Nää on mun alkeelliset neuvot. :)

Vierailija kirjoitti:

Se että ihmiset masentuvat ne syyt ovat rakenteellisia eli tavallaan tarvitaan äärimmäistä tahtotilaa nousta sen sopa yläpuolelle sillä sinua tarvitaan masentuneena ja monia muitakin . Se dynamiikkaa vastaan uiminen on raskasta mutta onnistuu kovalla tahdolla. Tsemppiä!

Ei onnistu. Vaikean tai edes keskivaikean masennuksen voittaminen tahdolla ei ole mahdollista, koska masentuneella ei ole toimintakykyä tai edes halua parantua. Masennuksesta tunnetilana, alakulona, suruna, pettymyksenä, traumana jne voi nousta, mutta kliininen depressio on aivan eri asia. Se on se, jota hoidetaan suljetulla osastolla ja jopa sähköllä. Kliinisesti masentunut ei todellakaan pohdi kuinka tarvittu hän on ja siten halua parantua masennuksesta.

Se, että ihminen kyselee tällaisia kertoo jo itsessään, ettei hän ole kliinisesti masentunut. Jos olisi, niin hän ei kirjoittelisi tänne ja haluaisi parantua. Eli siinä mielessä aloittajalla on vielä hyvin asiat.

Joo, liity vihervasemmistoon niin voit elää haavemaailmassa tai ns kuplassa.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi, jos kyse on kliinisestä masennuksesta eli aivokemiat ovat sekaisin (serotoniini, dopamiini etc). Jos kyse on vain masennuksesta tunteena niin voi.

Ja taas tätä höpöhöpöä mitä lääkeyhtiöt suoltaa ja ihmiset uskoo.... kliinistä masennusta ei ole olemassakaan! Onko tullut mieleen miksi aivokemiat ovat sekaisin? Ei ne itsestään mene sekaisin. Masennus johtuu AINA käsittelemättömistä tunteista.

Kyllä voi.

Kun pääset mielessäsi ongelman ytimeen ja saat sen käsiteltyä, voit parantua. Asiantunteva keskustelu/kuunteluapu voi olla suureksikin avuksi. Ei tarvitse olla psykiatri tai edes psykologi, mutta mielellään joku "vertainen", joka on käynyt itse aikanaan masennuksen (tai muuten vastaavan kaltaisen tilanteen) läpi ja selättänyt sen.

Joku viisas joskus sanoi, että masennus syntyy siitä, jos sielu ei pääse toteuttamaan sitä tehtävää, jonka se on itselleen valinnut. Voitko sinä tällä hetkellä opiskella, harrastaa tai tehdä työksesi juuri sitä, mitä eniten haluaisit?

Kannattaa myös kiinnittää huomiota ravitsemukseen. Puhdas, terveellinen, kasvispainotteinen ja mahdollisimman paljon luomua sisältävä ruokavalio, lisäksi D- ja B-vitamiineja. Kalaöljykapselit tuntuivat itselläni auttavan masennuksesta selviämisessä.

Epäonnistumista ei olekaan, on vain jatkuvaa oppimista. Muista, että hylkääjä kertoo toiminnallaan aina enemmän itsestään kuin sinusta. Hyvä sinä olet, eikä kukaan muu voisi täyttää juuri sinun paikkaasi tässä maailmassa!

Ainahan on toivoa mutta älä odota liian pitkään jos et itse onnistu. Minä odotin ja lopputuloksena jouduin vastentahtoiseen hoitoon kun tilanne oli päässyt liian pahaksi ja loppupeleissä paranemiseen meni vuosia (lääkkeet auttoivat siinä vaiheessa).

Hae siis apua ajoissa jos et tunne selviäväsi itse, ole kiltti.