Muuttuuko käytöksesi eri ihmisten seurassa?

Tietysti. Ja se on ihan normaalia.

Joo. Naisten seurassa alkaa panettamaan.

Sillä tavalla, että ainoastaan mieheni ja lasteni aikana olen aito itseni. Muulloin hieman varautunut ja hiljaisempi.

Mun käytös muuttuu. Saatan olla hiljainen/sivusta seuraava tai tosi puheliaskin. Asiallinen ja kuunteleva tai hauska ja höpöttelevä, kaikkea siltä väliltä. Oudossa isossa seurassa saatan olla aika sivusta tarkkailija ja pienemmässä porukassa tai kahden kesken sosiaalisempi. Riippuu tosi paljon vastapuolesta. Ehkä iso syy on oma epävarmuus ja ujous. Koulukiusaaminen on ehkä jättänyt jonkin verran jälkensä. Joidenkin seurassa vain on heti luonteva olo, joidenkin ei.

ap

On ihan luonnollista, että ihmisellä on eri rooleja eri tilanteissa ja eri ihmisten seurassa. Huonoa käytöstä tämä ei kuitenkaan salli missään tilanteessa.

Muuttuu. Olen introvertti ja itsetunto-ongelmainen, ja huomaan usein ns. esittäväni vähän puheliaampaa ja pirteämpää versiota itsestäni. Tutumpien kanssa voin olla möllöttää sellaisena kuin olen.

Typerää vihata sopeutumista. En nyt suoranaisesti muutu, mutta avaan itsestäni eri puolia sen mukaan missä seurassa olen. Eri ihmisten kanssa klikkaa eri aihepiireissä ja siksi saatan jonkun seurassa olla esim. rauhallisempi. Toisten kanssa juhlitaan villisti ja toisten kanssa syödään ja puhutaan syvällisiä jne.

Vierailija kirjoitti:

Maria Veitola -spin off, hän kuulemma vihaa ihmisiä, joiden käytös muuttuu eri ihmisten seurassa erilaiseksi:

Muuttuuko sinun käytöksesi erilaiseksi, kun olet eri ihmisten kanssa tekemisissä? Millainen olet missäkin seurassa?

Vai oletko aina samanlainen seurasta riippumatta?

Tottakai muuttuu. Ihminen on luonnostaan laumaeläin ja osa tätä on sopeutuminen ympäröivään joukkoon. Kyse ei ole esittämisestä vaan siitä että jokainen meistä on monipuolinen ja meissä on monia kerroksia. Normaali ihminen (ei asberger) muokkaa käytöksensä tilanteeseen sopivaksi.

Muuttuu, koska oikeasti olen vakava, mikään ei pohjimmiltaan kiinnosta eikä ole inspiraatiota elämään. Näin ainakin ollut monta vuotta. Nyt yritän muuttaa asiaa, mutta aina pitää esittää vähän iloisempaa ja erilaista kuin oikeasti olen, joidenkin seurassa. Työnhaku ei onnistu, koska tuntuu valehtelulta laittaa päälle joku reipas ja motivoitunut moodi kun sitä en kuitenkaan ole eikä työn teko edes kiinnosta.

Terv. Nainen 27v.

Vihatkoon ihan rauhassa. Ei kukaan, paitsi ehkä robotti, käyttäydy samalla lailla kaikkien kanssa.

Mulla muuttuu sen mukaan millainen toisen yleiskäytös tai käytös on minua kohtaan. Jos tyyppi on mukava, rento, puhelias niin minunkin on helpompi olla oma itseni. Jos taas ihmisestä huokuu negatiivisuus tai muuten käytös tylyn oloista niin olen itse hieman varautuneempi ja hiljasempi sekä tarkkaileva.

Minusta Veitola tarkoitti sitä, että Ville pystyy olemaan oma itsensä kaikkien kanssa. Minustakin on ärsyttävää, kun teeskennellään tai mielistellään jollekin ja toisille ollaan aivan toisenlaisia.