Lue keskustelun säännöt.
Teinin vapaa kasvatus?
01.03.2017 |
Saa olla koulusta pois, jos on kurkku kipeä tai pää, ihan ilman kuumetta niin, että kohta poissaolomäärä paukkuu sadassa tunnissa seiskalla. Oppi vetoamaan hankalasti diagnosoitaviin oireisiin, kun jäi lintsaamisesta kiinni kuitattuaan poissaolot vanhemman tunnuksilla. On saanut jättää jokaikisen harrastuksen. Saa lukkiutua omaan huoneeseen aina, pelata ja katsoa telkkaria, olla tietokoneella ilman rajoituksia. Saa syödä mitä haluaa ja lihoa yli kymmenen kiloa vuodessa. Saa olla kaikille inhottava ja purkaa aivan kaiken toisiin sillä perusteella että on murkku. Kotitöitä ei tarvitse tehdä tietenkään, mutta viikkoraha pitää olla.
Ja tämä kaikki on koulun ja vanhempien mielestä ihan ok? Itse olen vasta alakouluikäisten lasten vanhempi, mutta melkoiselta näyttää, tuntuu ja kuulostaa. Tällaiseksiko ihan oikeasti menee?
Kommentit (9)
Jossain vaiheessa ne pakkoharrastajat kokeilee itsemurhaa. Parempi lapsi elossa kuin vanhemman paskamaisuuden takia menehtyneenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä jos vanhemmat eivät tuossa vaiheessa herää, on koko perheessä valtavia ongelmia
Vanhemmat ois paskamaisia, jos yrittäisivät kannustaa ja motivoida lasta edes johonkin? Lapsi on todella synkeän, ahdistuneen ja masentuneen oloinen. Kuka meistä voi hyvin, jos ei koskaan oikein tee mitään, vaan on vaan koneella, katsoo telkkaria, syö ja lihoo?
Olin tälläinen teini, en kyllä riehunut ja osasin käyttäytyä sanomatta mutta sain tehdä mitä huvitti aina. Ainoa asia mihin toivon että joku olisi puuttunut on syöminen, ei olisi tarvinnut aikuisena tuskailla ylipainon kanssa.
Olin aina itsenäinen nuori ja lapsi joka osasi kyseenalaistaa ja miettiä, joten tämä toimi mulla mutta tietysti jollekkin toiselle nuorelle tällä kasvatuksella ei välttämättä olisi yhtä hyviä seurauksia.
Suoritin kuitenkin koulut ajallaan ja sain hyviä numeroita joten en näe näin aikuisenakaan mitä hyötyä siitä olisi ollut jos olisi ollut jotain ruutuaikoja tai olisi pakotettu harrastamaan jotain vaikka ei kiinnostanut mikään säännöllinen juttu, tykkäsin puuhata omia juttujani.
Mut kasvatettiin noin. Tai siis eihän se mitään kasvattamista ollut. 23 vuotiaana vihdoin tajusin, että olin jättänyt elämässäni kesken ihan kaiken mitä oli koskaan yrittänyt ja jouduin ihan itse ottamaan itseäni niskasta kiinni ja kääntämään elämäni suunnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne yhtään tuollaista teiniä. Ja jos tuntisinkin, niin kyllä vika olisi perheessä.
Kuulostaa hyvältä. Hyvä, että sinulle on käynyt hyvin. Tämä nuori ei siis puuhaile mitään. Ei yhtään mitään. Mikään ei huvita oikeasti koskaan ja netissäkin roikkuu tylsistyneenä. Ei osaa kysyttäessä mainita yhtään hyvää asiaa elämässä. Eikä siis viihdy koulussakaan, mutta numerot ovat vielä ok. Lisäksi tämä nuori ei osaa kyseenalaistaa perustellen. Hän on vain vastaan kaikkea ihan periaatteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään tuollaista teiniä. Ja jos tuntisinkin, niin kyllä vika olisi perheessä.
Minustakin tämä siis kuulostaa ja näyttää pahalta, mutta koulu ja vanhemmat eivät ole huolissaan. Siitä kyllä, että minä olen huolissani ovat näreissään.
up