Tuttavaperhe pimahti, koska opetuslupa!!

Kaikesta sitä voi ollakin kateellinen. Mikäpä heitä estää opettamasta myös itse.

Ovat kateellisia.

Toivottavasti et ainakaan äidinkieltä opeta.

Opetuslupa mitä? Laitapa otsikko ihan kokonaisena. Siitä puuttuu nyt teonsana kokonaan.

Mies ei ehdi, ja rouva ei OSAA. Ilmankos vituttaa.

Vilkuttakaa iloisesti, jos/kun teidän opetusharjoitteluautonne ohittaa jonkun tämän perheen jäsenen.

Joo, Sorry kirjoitusvirheet. Se on tän kosketusnäytön syytä. Yllätti vain tuo reaktio, kun en ollut sellaiseen osannut varautua. Minusta opetusluvalla opettaminen on ihan järkevää, varsinkin kun on monta lasta pienellä ikäerolla. Ap

aijaa olikin kyse rahasta.

Mä luulin, että niitä hermostutti, että surkea kuski opettaa tulevia polvia.

Oliko jompi kumpi kenties ajo-opettaja? Ne vetää aiheesta aina palkokasvit nenään.

Vierailija kirjoitti:

Joo, Sorry kirjoitusvirheet. Se on tän kosketusnäytön syytä. Yllätti vain tuo reaktio, kun en ollut sellaiseen osannut varautua. Minusta opetusluvalla opettaminen on ihan järkevää, varsinkin kun on monta lasta pienellä ikäerolla. Ap

Otsikossa ei taida olla kirjoitusvirhe, vaan outo tapa jättää sanoja pois lauseesta. Miksi ei voi sanoa: " Naapuri pimahti opetuslupani takia." Tai: " Naapuri pimahti, koska minulla on opetuslupa."

Opetuslupahan on ihan parhain tapa hankkia ajokortti. Sen lisäksi, että ajotunteja saa kerrytettyä normaalin elämän ohella ja juuri niin paljon kuin nuori niitä tarvitsee ennen inssiä niin myös se, että vanhempi pääsee istumaan nuoren kanssa autoon ja ajoharjoittelun ohella saa vaihtaa tämän kanssa kuulumisia on todella tärkeää ja lähentävää.

Ainakin meidän teinit huiteli aikanaan koulun jälkeen harrastuksissa, tyttö- ja poikaystävillään ja kavereillaan niin, että hyvä kun niitä näki kotona kääntymässä. Tämä ns. pakollinen laatuaika vanhemman kanssa ajoharjoittelussa oli hyvä asia, ja sai vähän käsitystä siitä, että miten nuorella oikein menee. Ainakaan meillä kun eivät siinä ikävaiheessa vanhemmille kovin vapaaehtoisesti tulleet avautumaan oikein mistään.

Mun mielestä opetuslupa on ainoa oikea tapa oppia ajamaan. Se on järkevin, maanläheisin ja siinä tosiaan oppii ajamaan oikeassa liikenteessä. Mahdollisesti vielä sillä autolla, jota tulee kortin saatuaankin käyttämään.

Toisekseen kaikki autokoulujen kartellia vastaan. Niissä hinnoissa on järkyttävän paljon ilmaa.

Opetuslupalaiset myös harjoittelevat ajamista keskimäärin enemmän kuin autokoulun käyneet ennen inssiajoa.

Vierailija kirjoitti:

Opetuslupahan on ihan parhain tapa hankkia ajokortti. Sen lisäksi, että ajotunteja saa kerrytettyä normaalin elämän ohella ja juuri niin paljon kuin nuori niitä tarvitsee ennen inssiä niin myös se, että vanhempi pääsee istumaan nuoren kanssa autoon ja ajoharjoittelun ohella saa vaihtaa tämän kanssa kuulumisia on todella tärkeää ja lähentävää.

Ainakin meidän teinit huiteli aikanaan koulun jälkeen harrastuksissa, tyttö- ja poikaystävillään ja kavereillaan niin, että hyvä kun niitä näki kotona kääntymässä. Tämä ns. pakollinen laatuaika vanhemman kanssa ajoharjoittelussa oli hyvä asia, ja sai vähän käsitystä siitä, että miten nuorella oikein menee. Ainakaan meillä kun eivät siinä ikävaiheessa vanhemmille kovin vapaaehtoisesti tulleet avautumaan oikein mistään.

Edullinen voi olla, mutta ei missään tapauksessa parhain. Yksi ongelma on, että siinä juuri siirtyy kätevästi kaikenlaiset 80-luvulta ja kuulopuheista peräisin olevat "tiedot" kätevästi hyväuskoiselle nuorelle jos hän tai opettava henkilö ei ole muuten ajamisesta erityisesti kiinnostunut ja asioista selvää ottanut. 

Toinen juttu on, että vaikka henkilö osaa itse ajaa autoa, ei välttämättä osaa opettaa sitä kovin hyvin. Eikä tämä vain koskea ajamisen opettelua vaan ihan muitakin juttuja. Se, että osaat esimerkiksi lukea ja kirjoittaa, ei tee itsessään sinusta hyvää äidinkielen opettajaa.

Sitten on myös se, että se opettava henkilö ei välttämättä osaakaan ihan 100% ajaa sitä autoa. Jos itse esimerkiksi arastelee taskuperuutuksia tai jotain vastaavaa niin miten mahtaa niiden opettaminen onnistua?

Opetusluvalla opettaja on usein ensimmäistä kertaa opettaessaan myös ihan kylmiltään opettamassa ajamista. Siinä on kuitenkin melkoinen vastuu ja täytyy osata ottaa huomioon monia asioita myös "väärällä puolella" istuessa ja osata reagoida tarvittaessa hyvinkin nopeasti yllättävissä tilanteissa liikenteessä.

Autokoulussa on kuitenkin ihan ammattilaiset opettamassa jotka tekevät sitä jatkuvasti työkseen, joten kokemusta ja varmuutta löytyy esimerkiksi edellämainituissa tilanteissa paljon enemmän, ja ammatikseen opettavilla on tiedot myös ajan tasalla kaikin puolin.

Esimerkiksi ajoneuvotekniikka on kehittynyt paljon siitä kun se opetuslupaopettaja on opetellut ajamaan. Jos hän edelleen ajelee samat opit mielessä niin aika huonoa on. Jos esimerkiksi opetetaan pumppaamaan jarruja liukkaalla ohjattaessa vaikka autossa on ABS (todellisuudessa heikentää jarrutustehoa ihan turhaan), tekemään luistossa vastaohjauksia vaikka autossa on ajonhallintajärjestelmä (ajonhallintajärjestelmä pyrkii ohjaamaan autoa sinne, mihin etupyörät osoittavat eli vastaohjauksessa ihan väärään suuntaan), säästämään polttoainetta rullaamalla vapaalla moottorijarrutuksen sijaan ja polkemaan kaasua startatessa vaikka autossa on elektroninen moottorinohjaus jne...

Jos meinaa opettaa itse, niin kannattaa itsekin ennen siihen rupeamista oikeasti perehtyä asioihin eikä luottaa vaan siihen, että "olenhan minä jo 30 vuotta ajanut joten kyllä osaan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetuslupahan on ihan parhain tapa hankkia ajokortti. Sen lisäksi, että ajotunteja saa kerrytettyä normaalin elämän ohella ja juuri niin paljon kuin nuori niitä tarvitsee ennen inssiä niin myös se, että vanhempi pääsee istumaan nuoren kanssa autoon ja ajoharjoittelun ohella saa vaihtaa tämän kanssa kuulumisia on todella tärkeää ja lähentävää.

Ainakin meidän teinit huiteli aikanaan koulun jälkeen harrastuksissa, tyttö- ja poikaystävillään ja kavereillaan niin, että hyvä kun niitä näki kotona kääntymässä. Tämä ns. pakollinen laatuaika vanhemman kanssa ajoharjoittelussa oli hyvä asia, ja sai vähän käsitystä siitä, että miten nuorella oikein menee. Ainakaan meillä kun eivät siinä ikävaiheessa vanhemmille kovin vapaaehtoisesti tulleet avautumaan oikein mistään.

Edullinen voi olla, mutta ei missään tapauksessa parhain. Yksi ongelma on, että siinä juuri siirtyy kätevästi kaikenlaiset 80-luvulta ja kuulopuheista peräisin olevat "tiedot" kätevästi hyväuskoiselle nuorelle jos hän tai opettava henkilö ei ole muuten ajamisesta erityisesti kiinnostunut ja asioista selvää ottanut. 

Toinen juttu on, että vaikka henkilö osaa itse ajaa autoa, ei välttämättä osaa opettaa sitä kovin hyvin. Eikä tämä vain koskea ajamisen opettelua vaan ihan muitakin juttuja. Se, että osaat esimerkiksi lukea ja kirjoittaa, ei tee itsessään sinusta hyvää äidinkielen opettajaa.

Sitten on myös se, että se opettava henkilö ei välttämättä osaakaan ihan 100% ajaa sitä autoa. Jos itse esimerkiksi arastelee taskuperuutuksia tai jotain vastaavaa niin miten mahtaa niiden opettaminen onnistua?

Opetusluvalla opettaja on usein ensimmäistä kertaa opettaessaan myös ihan kylmiltään opettamassa ajamista. Siinä on kuitenkin melkoinen vastuu ja täytyy osata ottaa huomioon monia asioita myös "väärällä puolella" istuessa ja osata reagoida tarvittaessa hyvinkin nopeasti yllättävissä tilanteissa liikenteessä.

Autokoulussa on kuitenkin ihan ammattilaiset opettamassa jotka tekevät sitä jatkuvasti työkseen, joten kokemusta ja varmuutta löytyy esimerkiksi edellämainituissa tilanteissa paljon enemmän, ja ammatikseen opettavilla on tiedot myös ajan tasalla kaikin puolin.

Esimerkiksi ajoneuvotekniikka on kehittynyt paljon siitä kun se opetuslupaopettaja on opetellut ajamaan. Jos hän edelleen ajelee samat opit mielessä niin aika huonoa on. Jos esimerkiksi opetetaan pumppaamaan jarruja liukkaalla ohjattaessa vaikka autossa on ABS (todellisuudessa heikentää jarrutustehoa ihan turhaan), tekemään luistossa vastaohjauksia vaikka autossa on ajonhallintajärjestelmä (ajonhallintajärjestelmä pyrkii ohjaamaan autoa sinne, mihin etupyörät osoittavat eli vastaohjauksessa ihan väärään suuntaan), säästämään polttoainetta rullaamalla vapaalla moottorijarrutuksen sijaan ja polkemaan kaasua startatessa vaikka autossa on elektroninen moottorinohjaus jne...

Jos meinaa opettaa itse, niin kannattaa itsekin ennen siihen rupeamista oikeasti perehtyä asioihin eikä luottaa vaan siihen, että "olenhan minä jo 30 vuotta ajanut joten kyllä osaan".[/quote

Kyllä olenkin tehnyt töitä. Opetuslupaa varten piti käydä opetuslupaopettajan teoriakoe ja pänttäsin siihen kunnolla. Netistä sai tilattua opetussuunnitelman mukaiset oppimateriaalit ja kun on omat lapset kyseessä, opetukseen luonnollisesti panostaa. Itseltäni sujuu taskuunperuutukset paremmin kuin mieheltäni. Itsellekin tekee hyvää kerrata liikennesääntöjä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Niin, minä hommasin opetusluvan, kun meillä lapset peräkkäisinä vuosina syntyneet ja samalla luvalla voin opettaa lapset. Lapsia kolme. Nyt meidän tuttavat ärsyyntyivät silmin nähden, kun kuulivat asiasta. Rouva vielä pihalla sähisi miehelleen, että "vituttaa tuollainen nuukailu, kun hyvät tulot". (Meillä oli keittiön ikkunaluukku auki, että kuulin) Olemme ihan normaalituloisia, mutta en viitsi pistää 2000€ per lapsi autokouluun, kun voin opettaa ite. Tuttavaperheellä myös kolme lasta ja varmaan aika samat tulot kuin meillä. Mua ei yhtään kiinnosta, miten heidän lapsensa kortin hommaa. Eikö ollutkin outo reaktio heiltä?

Vasemmistolainen ideologia aiheuttaa kannattajissaan mielensäpahoittajan oireyhtymän mitä kummallisimissa asiayhteyksissä. Älä välitä ¤askaakaan ressukoiden rutinoista, niitten elämä vaan on niin vaikeaa, kun pitää koko ajan kadehtia paremmin menestyviä. Itse ne ei vaivaudu fattan sohvalta nousemaan parantaakseen elämänlaatuaan.