Lue keskustelun säännöt.
Perheenäiti, kuinka paljon sinulla on kokemuksesi mukaan omaa rauhaa ja aikaa ja kuinka paljon omat asiasi merkitsevät muille perheenjäsenille?
25.02.2017 |
Koetko esimerkiksi saavasi tukea omiin asioihisi ja keskustellaanko niistä perheessä? Verrattuna miehen asioihin?
Olen tullut siihen lopputulokseen ettei minulla ole mahdollisuutta mihinkään omiin asioihin tässä perheessä enkä saa mitään mitä haluan, päätinkin mennä siltä osin lakkoon enkä enää edes yritä puhua omista asioistani tässä perheessä, kun eivät ne ketään kiinnosta, sen sijaan ihan koko saatanan ajan joku on pyytämässä minulta jotain enkä saa hetken rauhaa enkä itselleni mitään - edes seksiä mieheltä.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tässä juuri on liikaakin rauhaa, siksi palstailenkin. Tyttö asuu omillaan, käväisi eilen mutta lähti nukkumaan omalle asunnolleen, poika nukkuu huoneessaan varmaan vielä pitkään ja mies on työreissussa, tulee vasta illalla. Oma tilan määrä vaihtelee, ihan pienten lasten kanssa sitä ei varmasti ole juuri ollenkaan. Vähänkin suurempien kanssa sitä kyllä saa. Itse sain sen ihan oman rauhan työmatkoillaa yksin autoa ajaessa kun lapset oli pieniä, lenkillä ollessa, jumpissa ja muissa harrasteissa. Ja Ap, kuulostat katkeralta. Kannattaisiko pikemminkin puhua rauhallisesti siitä oman ajan tarpeesta. Tiedätkö jo mitä omalla ajalla haluat tehdä? Tuskin pelkkä yksinmakoilu ja palstailu tuo sinulle sitä hyvää oloa sisälle mitä kaipaat.
Tiedän tietysti, mutta mitä väliä sillä on, kun omaa aikaa ei kuitenkaan tule. Keskustelun aika on nyt ohi. Palstailen tässä samalla kun vahdin lapsia tai teen kotitöitä. Ap
En nyt ihan ymmärrä sua .. se on sun elämää nyt. Vaihdit lapsia, teet kotitöitä. Jos haluat omaa aikaa, se on järjestelykysymys AINA. Tee asialle jotain.
Se ettei miehesi ja lapsesi kuuntele sinua ja sinun toiveitasi, ei tarkoita ettekö sinä voisi silti toteuttaa niitä. Lakkaa hakemasta heiltä hyväksyntää vaan tee se, mitä haluat. Ja sitten vaan nautit siitä.
En voi tehdä mitä haluan, jos mies ei sitä mahdollista ja salli. Miten muka voisin? Ap
Oletko yksi heistä, keillä ei minkäänlaista tukiverkostoa (sukulaisia, ystäviä) eikä myöskään rahaa palkata hoitajia lapsille, ja lähimmät lasten kerhotkin ovat 100km päässä ja kaikki vaan on niin hankalaa koska ei viitti järjestää mitään?
Mitä se mies sitten tekee, kun et saa omaa aikaa ollenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaa aikaa on oikeastaan niin paljon kuin haluan.
Isommat lapset on jo koululaisia 6 ja 3 luokkalaiset ja kuopuskin eskarissa.
Silloin kun olivat pieniä niin omaa aikaa ei luonnollisestikaan ollut juuri yhtään. Toki silloinkin sitä sain kun mies jäi lasten kanssa kotiin tai lähti jonnekin.
Nykyään nautin siitä kun saa olla lasten kanssa. Jäin työttömäksi viikko sitten ja nyt ei muuta olekaan kuin aikaa.
Tosin tilanne muuttuu syksyllä kun meille tulee vielä yksi vauva eli oma aika taas jää vähemmälle. Mutta taidan olla aika perhekeskeinen ihminen enkä kaipaa sitä että saisin olla yksin mahdollisimman paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pieniltä lapsilta sitä nyt voi odottaakaan, että "heitä kiinnostaa mitä äiti elämältään haluaa"?
Niinpä. Tuli vähän huono omatunto tästä. Olen nelikymppinen "lapsi". Ap:lle sanoisin, että kaikki ihmiset ovat kiinnostuneita lähinnä omista asioistaan ja sitä vastaan ei ehkä kannata liikaa taistella vaan ottaa vaan se oma tila ja aika terveellä itsekkyydellä.
En voi tehdä mitä haluan, jos mies ei sitä mahdollista ja salli. Miten muka voisin? Ap