Mistä apua masentuneelle ex-puolisolle?
Kysymykseni on siinä määrin off-topic, että kohdallamme ero ehti jo tapahtua reilut puolisen vuotta sitten, mutta hyvät neuvot ovat kalliit kuitenkin.
Erosimme aloitteestani reilut puoli vuotta sitten - varmasti osin miehen (diagnosoimattomasta ja siten hoitamattomasta) masentuneisuudesta, osin yleisestä erilleen kasvamisesta johtuen, mutta se on toinen tarina - reilun kymmenen vuoden opiskeluaikoina alkaneesta suhteestamme (ei lapsia). Eron jälkeen mies on ollut entistäkin surkeampi - itkeskelee, on saamaton eikä tee mitään, ei viihdy töissään eikä ystäviensäkään kanssa - enkä tiedä miten saisin hänet patistettua hakemaan apua, surettaa aivan mahdottomasti toisen puolesta.
Ymmärrän, että jokainen on itse vastuussa omasta elämästään, että auttaminen ei ole minun vastuullani ja että en välttämättä ole siihen oikea ihminenkään, mutta en voi kokonaan hylätä ihmistä, josta kuitenkin kovasti välitän ja jolle tahtoisin vain hyvää.
Arvostaisin paljon aivan konkreettisiakin neuvoja, kuinka voisin saada toisen hakemaan apua ja helpotusta pahaan oloonsa tilanteessa, jossa toinen ei itse osaa tai enää jaksa.
Jos miestä ei saa ystäviensä luo, pitää ystävien mennä miehen luo. Jos tuntuu että on tarvetta puhumiselle, niin sitten yksi ystävä kerralaan kyläilemään kaikessa rauhassa. Jos tarvitaan piristystä, niin sitten koko porukka liikkeelle jonkin yhteisen tekemisen nimissä. Ei miestä tarvitse aluksi huvittaakaan, mutta aikaa myöten huomaa, että ei ole jäänyt aivan yksin vaan kaverit kannattelevat.