Lue keskustelun säännöt.
Pettämisestä ja asian taakse jättämisestä
23.02.2017 |
Lyhykäisyydessään miehellä oli viritelmä, vistittelyä ja lyhyitä tapaamisia. Jäi kiinni melko alkuunsa, fyysistä ei ollut suukkoa enempää tapahtunut mutta olisi tapahtunut jos toinen osapuoli olisi lämmennyt.
Nyt ollaan solmussa. Tilanne on kaikkien kesken käsitelty ja molemmat pariskunnat aikovat jatkaa yhteiseloa ja tuo viritelmä on jätetty.
En vaan luota yhtään. Minusta on tullut ilkeä ja kylmä ja olen yhä vihainen vaikka asiat haluaisin pystyä selvittämään. Haluaisin antaa anteeksi mutta olen vaan liian vihainen ja pettynyt. Ja pelkään että jos annan anteeksi niin olen sinisilmäinen typerys.
Samalla haluaisin vielä tämän anteeksi antamisen ja eteenpäin menevän tien katsoa, että saadaanko tästä ehjää enää. Pitäisi vaan työntää asia syrjään niin kuin sitä ei olisi ollutkaan.
Onko kenelläkään kokemusta näistä tunteista ja uskalsitteko mennä eteenpäin?
Kommentit (4)
Kiitos, oli hyvä ja ajattelemista antava kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy vähän Gambiassa irrottelemassa niin kyllä se siitä
Voi lässyn lässyn. Aktiivista unohtamista ja kiitollisuutta siitä että tuli sentään valituksi, kun toinen ei lämmennytkään.
Huoh!!!!!!
Täysjärkisemmän ihmisen neuvo: Luota vaistoihisi, alitajuntaasi, ja intuitioosi, äläkä siihen haavekuvaan ja höpöhöpöön.
On, on.
Ainoa neuvo, minkä voin antaa, että jos asia on käsitelty, se on käsitelty, älä enää jauha sitä vaan katso eteenpäin. Ei sitä voi noin vain työntää syrjään, mutta se pitää aktiivisesti pyrkiä unohtamaan. Ajattele positiivisesti, sinä sentään tulit loppupeleissä valituksi. Toivottavasti miehesi tekee nyt kaikkensa, että tunnet itsesi rakastetuksi.
Itse sain aikanaan neuvon: Heti, kun alat ajattelemaan asiaa, alat aktiivisesti ajattelemaan jotain muuta, sillä niin onnellisesti on asiat, että ihminen ei pysty ajattelemaan kahta asiaa yhtaikaa.
Sano miehellesi, että tämän kerran saa anteeksi, mutta toista kertaa ei tule, silloin se on kerrasta poikki. Sillä virheitä tekee jokainen, jotkut isompia ja jotkut pienempiä, mutta samaa virhettä ei pidä tehdä kahta kertaa. Mies on tyhmä, ellei tajua sitä ja siinä tapauksessa tyhmällä miehellä ei tee yhtään mitään.
Älä pelkää sinisilmäisyyttä, jokaisella on oikeus uskoa itseensä, puolisoonsa ja parempaan yhteiseen tulevaisuuteen.
Minä uskoin, annoin anteeksi ja kaksi vuosikymmentä sen jälkeen tiedän edelleen tehneeni ainoan oikean ratkaisun. Meidän avioliitto jatkui ja jatkuu onnellisena. Ajattelen asiaa vain, kun luen jotain tällaista, mutta ei se minua enää hetkauta, ei ole hetkauttanut aikapäiviin.
Laita vaakakuppiin toiselle puolelle suhteenne hyvät asiat ja toiseen huonot. Kumpi painaa enemmän? Minulla ne hyvät ja onnelliset asiat painoivat paljon enemmän ja siksi päätin, että asiasta yli mennään ja jatketaan jotain oppineena. Eikä meillä pettäminen jäänyt "viritelmä"-tasolle .