3v tuli kutsu suuhygienistillä. Mitä tehdään? Onko kamalaa?

Siis kolmevuotiaalle vai?

Minulle aikuiselle oli kamalaa, hammaskivenpoisto.

Ihan vaan tarkastellaan onko maitohampaat puhjenneet ja suu + hampaat muuten hyvässä kunnossa.

Nehän vain tarkastaa hampaiden tilanteen. Mitä kamalaa siinä voisi olla? Sitten se on noloa jos reikiä löytyy, mutta ne sitten paikataan.

Ei kai ne mitään tarkastuksia osaa tehdä, hammaslääkäri tarkastaa.

Jos hampaat on kunnossa, ei tehdä muuta kuin katsotaan. Ei siis mitenkään kamalaa. Minun kolmevuotiaani on kysynyt käynnin jälkeen muutaman kerran, koska mennään taas uudestaan hammashoitolaan. Oli ilmeisesti kivaa, kun suuta katsottiin peilillä ja sai tarran :)

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ne mitään tarkastuksia osaa tehdä, hammaslääkäri tarkastaa.

Perustarkastukseen riittää vallan mainiosti suuhygienisti, ei tarvitse olla lääkäri.

Ei ollut kamalaa :) tosi hyvin meni vaikka meidän lapsi yleensä kirkuu lääkäreissä ym. naama punaisena. Ekassa hammastarkastuksessa suu saatiin tutkittua kun karjui kita ammollaan... Olin prepannut häntä nyt tuota 3v tarkastusta varten hyvissä ajoin. Selkeäsanaisesti ja napakasti painotin että suu avataan siellä vastaanotolla ja sitten se tutkitaan. Ennen tätä suuhygienisti kyseli ruoka- ja pesutottumuksista. Ehkä voisit luvata jotain lapselle mieluista tekemistä hyvin menneen käynnin jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Siis kolmevuotiaalle vai?

Minulle aikuiselle oli kamalaa, hammaskivenpoisto.

Kannattaa lapsellekin opettaa, että on kamalaa, ja jättää viemättä tarkastukseen, niin sitten pääsee hampaat kamalaan kuntoon ja sen takia on oikeasti kamalaa.

Itse olet kamala.

Kirkkonummella ainakin työhönsä leipiintynyt vanha hapannaama oli ihan kamala. Narisi eikä yhtään osannut puhua lapselle. Ei pikkulapsi tajua mitä on plakki tai karies.

Mistä se kolmevuotias osaisi sitä pelätä jos ei kukaan pelottele? Ja miksi sä ap ajattelet että se olisi kamalaa? Mitä sä kuvittelet että siellä tehdään?

Joo, on kamalaa. Meidän 3-vuotiaalta revittiin kaikki maitohampaat irti. Lopuksi tukistettiin.

Käydään läpi ruokailu- ja suuhygieniatottumukset, annetaan ohjeita vanhemmille ja tarkastetaan. Jos suuhygienisti huomaa paikkausta vaativia reikiä tai muuta mitä hammaslääkärin pitäisi katsoa, niin sitten jatko aika hammaslääkärille.

Kannattaa miettiä omaa asennetta sillä suurin osa lapsista (varsinkin noin pienistä) on ihan ok ja reippaina hammaslääkärissä, mutta jos vanhemmat panikoi niin lapsikin alkaa panikoida. Se on vituttavinta kun esim reipasta lasta paikataan ja sitten vanhemmat alkaa kertoa omia kauhukokemuksia tai hyssytellä ("ei hätää, avaa suu, ei sa paljoa satu") valmiiksi ihan RAUHALLISTA lasta. Sattumisesta ei kannata puhua mitään, sillä siinä kohtaa lapset alkaa epäröidä kun sanotaan "mene vain EI SATU", koska eivät välttämättä olisi osanneet kipua yhdistää ollenkaan hammaslääkäriin ja heti alkavat epäröidä.

Kamalaa on ainoastaan se, että aikuinen siirtää pelkonsa lapseen. Näin pedataan tulevaisuudessa tekarit suuhun.