Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Maalaisten juomatavat
16.02.2017 |
Aihettani on vaikea selittää kuulostamatta loukkaavalta: maalaisten sukulaisteni alkoholinkäyttö on alkanut ärsyttää. Ei oikeastaan se, että he käyttäisivät sitä liikaa (alkoholismista ei kyse), vaan se, minkälaista alkoholia ja miten sitä käytetään.
Ärsytyksen aiheet ovat seuraavia: maalaiset juovat aina joko kaljaa tai halvinta mahdollista viiniä, jopa kirkasta. Viiniä ja kirkasta ostetaan ja otetaan illan aikana melkein pullo per nenä. Viinilasista juodessa ei osata pitää jalasta kiinni ja alkoholista vitsaillaan "öhö öhö jospa sitä sitten vinettoa maistais", huonosti peitellyllä innostuksella. Juomatarinoilla kehuskellaan "silloin olin kyllä niin kännissä..."
Vaikka kyse olisi tavallisesta rauhallisesta illallisesta, sukulaisten itsesääntely ei toimi, ja viiniä juodaan sen verran, että nauru muuttuu röhötykseksi ja keskustelun taso laskee kuin lehmän häntä. He suorastaan haluavat juoda "kännit", vaikka ovat aikuisia ihmisiä. Käytös on mielestäni vastenmielistä, mutta mihin sitä verisukulaisistaan pääsisi.
Miksi eivät voi oppia olemaan??
Kommentit (31)
tilastollisesti kaupunkilaiset juovat viiniä enemmä kuin maalaiset. se että he juovat sinun tarjolle ostamia halpoja 6-euron viinejä, niin ei se tarkoita että he myös itse ostaisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten ihan fiksu kommentti, mutta taas, kuten kaikilla muillakin kommentoijilla tuntuu menevän ohi se, että minä nimenomaan ihmettelen känninkaipuuta. Itse juon viiniä nautiskellen, maksimissaan lasin-pari. En missään tapauksessa humalaan. Eikö Suomessa yksinkertaisesti käsitetä, että kaikki alkoholin juominen ei ole humalahakuista? Tämähän se juurisyy on, kun ei osata juoda soveliaasti, vaan aina mennään kännin puolelle - jopa tahallaan. Sitä nimenomaisesti kritisoin. Se se on vastenmielistä.
No et hirveän hyvin avauksessa tätä kyllä viestinyt.
Kyllähän se ihan totta on, että suomalaisten suhtautuminen alkoholiin on kovin on/off tyylistä. Tähän vaikuttaa moni yhteiskunnallinen tekijä kuten myös geeniperimä. Ei niinkään maalaisuus tai juodaanko olutta tai viiniä.
Tämän vuoksi on aika huono ajatus tehdä alkoholilakiin ehdotettuja muutoksia, jotka perustuvat oletukseen, että meidän juomakulttuuri "eurooppalaistuisi".
No eipä aapeenkään kultturellius ihan täydellistä ole. Viinilasia pidetään jalasta kiinni vain jos viiin on tarkoitus olla viileää (valkkari, kuohuviini) mutta lasiosasta, jos viinin on tarkoitus olla (lähes) huoneenlämpöistä (punaviini).
Vierailija kirjoitti:
No eipä aapeenkään kultturellius ihan täydellistä ole. Viinilasia pidetään jalasta kiinni vain jos viiin on tarkoitus olla viileää (valkkari, kuohuviini) mutta lasiosasta, jos viinin on tarkoitus olla (lähes) huoneenlämpöistä (punaviini).
Miksi sitä punaviiniä tulisi siitä lähes huoneenlämmöstä tarpeettomasti lämmittää?
Joo lehdissä näkee kuvia ihmisistä juomalasit kädessä..heh heh ja varmuudeksi kaikki pitävät jalasta kiinni ettei näyttäs juntilta. ei se siinä ajassa mikään lämpiä, useemmat kulauttavat moisen määrän kahdella kulauksella. mutta ettei kuvassa näkyisi et kotona ei ollut edes jalallisia laseja. ja juo sinä kaks kuppia sitä punkkua kun muut vetää sitä kaljaa ämpäristä. mitä sitten, älä käy sukuloimassa. sukusi nyt sattuu olemaan käytöstavoiltaan sitä perisuomalaista sorttia. ennemmin ällöttää väkisin teeskennelty muka sivistynyt käyttäytyminen jollainen ei sitten istu muuhun olemukseen. itse en juo ollenkaan, ei kiinnosta, muutakin tekemistä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalaiset vs. kapunkilaiset.
Olisiko enää vain armeija vs. sivari yhtä vanha trollaus?
Kieltolaki teki suomalaisista humalanhakuisia. Alkoholinkulutus viisinkertaistui välittömästi, kun kieltolaki alkoi ja viinin ja oluenjuonnista siirryttiin pirtuun, kun muutakaan ei ollut saatavilla. Kieltolain vaikutukset alkoholin käyttötavoissa ovat näkyvissä vielä 85 vuotta päättymisen jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ei se siinä ajassa mikään lämpiä, useemmat kulauttavat moisen määrän kahdella kulauksella.
Haha, tyypillinen maalainen humalahakuinen loppasuu juoppo!!!
mun mielestä sivistynyt ihminen osaa käyttäytyä ja keskustella kenen kanssa tahansa ja sietää erilaisuutta tai junttiutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ihan fiksu kommentti, mutta taas, kuten kaikilla muillakin kommentoijilla tuntuu menevän ohi se, että minä nimenomaan ihmettelen känninkaipuuta. Itse juon viiniä nautiskellen, maksimissaan lasin-pari. En missään tapauksessa humalaan. Eikö Suomessa yksinkertaisesti käsitetä, että kaikki alkoholin juominen ei ole humalahakuista? Tämähän se juurisyy on, kun ei osata juoda soveliaasti, vaan aina mennään kännin puolelle - jopa tahallaan. Sitä nimenomaisesti kritisoin. Se se on vastenmielistä.
No et hirveän hyvin avauksessa tätä kyllä viestinyt.
Kyllähän se ihan totta on, että suomalaisten suhtautuminen alkoholiin on kovin on/off tyylistä. Tähän vaikuttaa moni yhteiskunnallinen tekijä kuten myös geeniperimä. Ei niinkään maalaisuus tai juodaanko olutta tai viiniä.
Tämän vuoksi on aika huono ajatus tehdä alkoholilakiin ehdotettuja muutoksia, jotka perustuvat oletukseen, että meidän juomakulttuuri "eurooppalaistuisi".
GEENIPERIMÄ? Freudenthalko sun oppi-isä on vai mistä olet jotain noin tyhmää omaksunut? Huh, mitä typeryyksiä täällä näkee palstalla.
Erinomainen ajatus tehdä alkoholilakiin muutoksia. Viinit ruokakauppaan kiitos, haluan tehdä ex tempore ragua tai risottoa sunnuntaisinkin. Viinanjuojat saavat viinansa ihan aukioloajoista riippumatta, ja juovat tarvittaessa vaikka Lasolia. Oppisivat juntit tavoille, niin alkolakeja ei tarvittaisi ollenkaan.
Alue: Aihe vapaa
Eräskin metän keskeltä Kainuusta mualimalle ponnistanut ekonomimies tapasi pukeutua jo opiskeluaikana poikkeuksellisen fiinisti - kun luuli niin kaupunkilaisten sivistyneiden tekevän. Jo lukioaikaan hänellä oli tapana mennä Kajjaanin Sokokselle ostamaan vuoden kamppeet kerralla - eikä rahasta tingitty, kun "tyyliä" piti saada. Sama koski myöhemmin juomatapoja ja viinihifistelyä. Sittemin autoja ja veneitä. Kalliita välineharrastuksia. Kaikin keinoin piti maalaismaisuus peittää, etenkin sukulaisten kouluttamattomuus.
Kautta aikojen maalaisserkkuja on hävetty. Myönnän sen itsekin, kaupungissa on erilaiset sosiaalisen käytöksen normit. Mikäli aloittajan kirjoitus ei ole provo, kertoo se toisaalta aidosti siitä prosessista kuinka alkujaan maalaistaustaisesta tyypista muotoutuu ns. sivistynyt kaupunkilainen, virkamies tai -nainen. En keksi parempia ilmaisuja kuin näitä vanhahtavia käsitteitä.
Etenkin pääkaupunkiseudulla luokkatietoisuus on silmiinpistävää. Elämänasenteet, -arvostukset ja -tavat ovat erilaiset kuin esim. Kainuussa, Savossa. Sanoisin kuitenkin, että kirjoittajan heikko itsetunto paistaa kilometrin päähän. Älykäs ihminen pyrkii nopeasti sopeutumaan sosiaalisesti hyväksyttyyn käytökseen - mutta se ei poissulje erilaisuuden sietämistä.
Itse olin aikoinaan se maalaisserkkutyttö, joka vieraili etelä-Suomen suuressa kaupungissa. Olin luonnonlapsi, enkä todellakaan tiennyt, saati osannut, hillittyä julkista käyttäytymistä. Sain kokea ylenkatsetta, vaientamista, silminhavaittavaa häpeämistä, noloutta, myötähäpeää. En silloin, enkä vieläkään tajua, että mitä vikaa minussa oli/on. Olin vain oma itseni. Vissiin olen niin tyhmä, etten osaa hävetä. Nimittäin itsetuntoani.
Mm. Reetta Meriläinen, entinen Hesarin päätoimittaja, on onnistuneesti kuvannut kuinka polvijärveläisestä, pohjois-karjalaisesta tytöstä sukeutui vähitellen älymystön edustaja pääkaupunkiin. Hän ei ole unohtanut juuriaan, vaan päinvastoin on korostanut - eikä ainakaan hävennyt maalaistaustaansa.
Mitä tulee juomatapoihin, kyläilykäytänteisiin, vierailuihin: maaseudun ihmisillä on oikeasti erilainen aikataulu, johtuen esim. maataloustyöstä. Pienissä kylissä ja kirkonkylissä elämänmeno on hitaampaa, verkkaisempaa. Onko se hyvä vai huono, sen päättäköön ihminen itse. Perinteiset roolit ovat aika vahvat.
Juomatavoissa vaikuttaa niin maaseudulla kuin kaupungissa perheen perinteet, vuosikymmenten mukainen suhde alkoholiin. Raittiusaate on ollut voimakas sivujuonne kepulaisuudessa, ja sillä on vaikutusta vieläkin tämän päivän maaseudulla - missä kepu on suurin puolue.
Mutta hölmöintä on pitää maalaistaustaisia typerinä vain siksi, että he ovat maaseudulta, maalaisia!
Tosi älykäs ihminen pärjää missä seurassa hyvänsä. Tosi älykäs osaa henkisesti notkeasti siirtyä "tasolta toisella", halveksimatta ja etenkään asettumatta toisen yläpuolelle. Tosi älykäs ihminen ei ole ylimielinen.