Lue keskustelun säännöt.
Kerro tilanne, jossa sinua on kohdeltu poikkeuksellisen hyvin
15.02.2017 |
Vastapainoa ketjulle ''Mikä on törkein tapa, jolla joku on yrittänyt (ilmaisiksi) hyötyä ammatistasi / harrastuksestasi / osaamisestasi tms?'' (http://www.vauva.fi/keskustelu/2785987/mika-torkein-tapa-jolla-joku-yri…)
Eli kerro tilanne, jossa sinulta on pyydetty jotakin ja olet saanut asianmukaisen tai jopa anteliaan korvauksen tai muuten hyvän mielen. Esimerkiksi sellainen hetki, jonka vuoksi sinusta on tuntunut että asiantuntemustasi/muuta taitoasi arvostetaan oikeasti.
Minulla on yksi tapahtuma vuosien takaa mikä vieläkin tuntuu todella hyvältä. Olin paria vuotta aikaisemmin kirjoittanut pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksissa eximian ja opiskelin matematiikkaa yliopistossa. Ystävä kysyi sitten, josko minulla olisi aikaa auttaa hänen pikkuveljeään matikan ylppäreihin valmistautumisessa niin, että perheen äiti maksaisi minulle palkkaa. Suostuin toki, en kysellyt korvauksen suuruutta etukäteen.
Tapasin pojan kahvilassa ja hän heti ilmoitti tarjoavansa minulle mitä tahtoisin. Kiitin tarjouksesta ja sanoin, ettei hänen tarvitse mutta kuulemma ''äiti antoi rahaa, pyysi tarjoamaan, tekisin sen mielelläni'' joten suostuin. Ostimme kahvit ja opiskelimme niiden äärellä matikkaa pari tuntia rauhallisen kahvilan nurkkapöydässä. Kun oltiin valmiilta, sain neljäkymppiä kirjekuoressa ja kauniin kiitoksen.
Pojan äiti laittoi minulle vielä samana iltana tekstiviestiä ja kysyi, oliko korvaus riittävä. Sanoin sitten, että vähempikin riittäisi ja että jatkossa menisimme kaavalla 10e/tunti + kahvit. Opetin sitten poikaa pari kertaa viikossa lukuloman ajan ja tienasin hyvät taskurahat sekä kivan mielen kun sain mukavaa seuraa iltapäiviksi sekä puuhailla kiinnostavan aiheen parissa :)
Kommentit (2)
Lukiolaisena olin kerran koulun jälkeen menossa ostamaan uusia kenkiä, ja minulla oli sitä varten iso summa käteistä mukana. Tyhmänä pidin rahoja farkkujen takataskussa. Sieltähän ne olivat pudonneet sitten päivän aikana jonnekin. Olin toki varma että en rahoja enää näkisi, mutta kävin silti kysäisemässä koulun kansliasta. Uskomatonta, mutta joku oli ne setelini sinne löydettyään kiikuttanut! Ei ollut jättänyt yhteystietojaan. Olin niin älyttömän kiitollinen, että en tajua miksi vasta nyt tätä kirjoittaessani tuli mieleen, että olisin voinut pyytää kuuluttamaan keskusradiossa tuon henkilön perään. Olisin halunnut jotenkin häntä kiittää epäitsekkäästä teostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidinkieleni on ruotsi, ja kaveri pyysi tarkistamaan ruotsin esseensä kerran lukiossa. Hän luki siis B-ruotsia ja teksti oli n. 50 sanainen, oli siis helppo lukea ja näyttää virheet. Tarjosi kahvin ja kakkupalan kiitokseksi, vaikka palvelus oli tosiaan vienyt minulta viitisen minuuttia ja ystävä pyysi harvoin mitään.