Pitävätkö espanjalaisnaiset suomalaismiehiä komeina?
Tämmöinen ajatus vain heräsi kun itse miehenä tunnustan, että espanjalaismiehet ovat mielestäni komeita ja espanjalaisnaiset kauniita. Mutta miten se menee toiseen suuntaan? Suomalaisnaisista varmaan tykätään joo. Mutta entä miehet? Miehetkin on yleensä ottaen vaaleampia. Myös silmämme ovat varmaan eksoottiset. Suomalaismiehillä ei kuitenkaan yleensä ole erityisen maskuliinisia ja voimakkaita kasvonpiirteitä. Tämäkin on epäilemättä eksoottisen näköistä mutta onko se hyvällä vai huonolla tavalla? Suomalaisnaisten kohdallahan tällaiset piirteet ei haittaa vaan on paremminkin etu.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä en tiedä, mutta yli 180 cm pohjoinen gaijin herättää kyllä huomiota Japanissa ;)
Mutta lähteekö japanilainen nainen miehen perässä Suomeen?
SinkkumNo ei tosiaan välttämättä. Olin siis Tokiossa vuoden työkeikalla.
Japani on paradoksaalisin maa missä olen koskaan käynyt. Tietty osa porukasta varsinkin Tokiossa ja muissa suurkaupungeissa on erittäin vapaamielistä seksinkin suhteen ja ainakin tuossa 2009-2010 tuntui, että länkkäri poikaystävä oli statusta. Baareissa oli tyttöihmiset välillä jopa kiusallisen päällekäyviä ja tappelivat (kyllä!) keskenään mun huomiosta. Voin vakuuttaa, että se meni normiukkelille päähän kuin kallis konjakki.
Tämä EI tarkoita, että yksikään tyttö haluaisi kanssasi naimisiin tai vakavampaa suhdetta koska oma suku ja gaijin. Ittellä murtui sydän siellä kahteen eri kertaan kun olin aivan tähdet silmissä :D
Olen siis ihan tavallinen suomalainen mies, jolla on ei minkään väriset hiukset ja silmät sekä pituutta 184 cm. Normaali hintelä nörttivartalo ilman ylipainoa.
Olisihan tuo kiva kokemus, kun Suomessa ei ole ollenkaan vientiä, vaikka ei sitten seuraisikaan mitään pysyvää. Japanilaiset naiset ovat viehättävän näköisiä.
Sinkkum
Mitäpä tuohon henkilökohtaiseen kysymykseen muuta voisi vastata,kuin että kaikki asioiden näkeminen ja ilmeneminen on aina ja joka tapauksessa suhteellista. Vastauksia on siis tässä tapauksessa vähintään 10-20 miljoonaa. Olen suomalainen mies jolla oli aikanaan espanjalainen tyttöystävä. Silloin 19-vuotias katalonialaistyttö nimeltään Montserrat. Siis 'Montse' sanottuna arkipuheessaa sikäläisittäin. Hän oli katutaiteilija kuten minäkin, silloin 24-vuotias kovalla ambitiolla taiteeseen varustettu katumaalari. Siis :maalasimme kuvia turistien ja muiden ohikulkijoiden silmäniloksi ja rahapussinnyörien hellittämiseksi meitä kohtaan. Neitsyitä,pyhimyksiä,kirkollisia aiheita siis etupäässä . Tapasin Montsen ollessani Barcelonan Ramblan 'Plaza Realin' sisäpiha-aukion holvien suojaamassa terassikahvilassa tekemässä muotokuvaa eräästä paikalle osuneesta marokkolaisesta nuoresta merisotilaasta, eli laivaston pojasta (jollainen olin Suomessa ollut itsekin) Montse ihasteli värinkäyttöäni ja muotokuvan tarkkuuttani ja halusi ,että tekisin kuvan hänestäkin. Ja minähän keskityin-ja tein. Sen kuvan hänelle lahjoittamisesta alkoi suhteeni Montsen kanssa. Montse oli opiskellut itsekseen hänkin hieman piirustustaidetta (ja osoittautui myöhemmin aika hyväksi piirtäjäksi hänkin.) Suhteemme oli hyvin romanttinen ja sillä on nyt arvonsa muistonakin nuoruuteni Barcelonasta ja kulkurivuosistani yleensäkin minulle.
Kävin jonkin aikaa sitten uudestaan Barcelonassa katsomassa olisiko ketään tuttuja naamoja enää näkyvissä ja moikkaamaan heitä, mutta yllättävän paljon oli porukka niistä kymmenen vuoden takaisista vaihtunut siellä Rambloilla yleensäkin.
Näin enää muutamia niistä kymmenistä kasvoista jotka olin oppinut siellä aikanaan oloaikanani tuntemaan ja monia heistä valokuvannutkin
(Kaiken ikäisiä sikäläisiä ihmisiä siis. Tosin ne kirjanteko suunnitelmani ovat jo aikaa sitten haihtuneet ja vaihtuneet vain omaan yksityiseen päiväkirjaani siltä ajalta)
Espanjalaisen miehen keskipituus 173 cm, ainakin palstan mukaan se on aivan liian vähän keskiverto suomimammalle.
Vierailija kirjoitti:
Espanjalaisen miehen keskipituus 173 cm, ainakin palstan mukaan se on aivan liian vähän keskiverto suomimammalle.
Eksotiikka korvaa pituuden. Irakilainen geelitukka on 160cm tukka pystyssä ja silti näitä näkyy suominainen kainalossa.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kaikissa maissa naiset pitävät ulkomaalaisia miehiä komeampina kuin kotimaisia. Mistä lie johtuu.
Mä olen varmaan outo nainen kun tykkään kaikkein eniten ihan perus sini- tai harmaasilmäisistä suomalaisista, tummat ja eksoottiset piirteet ei sytytä.
En usko, eihän suomimiehellä useinkaan ole edes mitään piirteitä, naama on vaan sellaista taikinamassaa, väritöntä niin kuin hiuksetkin. Ja naisilla ihan sama.
Espanjankävijä minäkin... kirjoitti:
Mitäpä tuohon henkilökohtaiseen kysymykseen muuta voisi vastata,kuin että kaikki asioiden näkeminen ja ilmeneminen on aina ja joka tapauksessa suhteellista. Vastauksia on siis tässä tapauksessa vähintään 10-20 miljoonaa. Olen suomalainen mies jolla oli aikanaan espanjalainen tyttöystävä. Silloin 19-vuotias katalonialaistyttö nimeltään Montserrat. Siis 'Montse' sanottuna arkipuheessaa sikäläisittäin. Hän oli katutaiteilija kuten minäkin, silloin 24-vuotias kovalla ambitiolla taiteeseen varustettu katumaalari. Siis :maalasimme kuvia turistien ja muiden ohikulkijoiden silmäniloksi ja rahapussinnyörien hellittämiseksi meitä kohtaan. Neitsyitä,pyhimyksiä,kirkollisia aiheita siis etupäässä . Tapasin Montsen ollessani Barcelonan Ramblan 'Plaza Realin' sisäpiha-aukion holvien suojaamassa terassikahvilassa tekemässä muotokuvaa eräästä paikalle osuneesta marokkolaisesta nuoresta merisotilaasta, eli laivaston pojasta (jollainen olin Suomessa ollut itsekin) Montse ihasteli värinkäyttöäni ja muotokuvan tarkkuuttani ja halusi ,että tekisin kuvan hänestäkin. Ja minähän keskityin-ja tein. Sen kuvan hänelle lahjoittamisesta alkoi suhteeni Montsen kanssa. Montse oli opiskellut itsekseen hänkin hieman piirustustaidetta (ja osoittautui myöhemmin aika hyväksi piirtäjäksi hänkin.) Suhteemme oli hyvin romanttinen ja sillä on nyt arvonsa muistonakin nuoruuteni Barcelonasta ja kulkurivuosistani yleensäkin minulle.
Kävin jonkin aikaa sitten uudestaan Barcelonassa katsomassa olisiko ketään tuttuja naamoja enää näkyvissä ja moikkaamaan heitä, mutta yllättävän paljon oli porukka niistä kymmenen vuoden takaisista vaihtunut siellä Rambloilla yleensäkin.
Näin enää muutamia niistä kymmenistä kasvoista jotka olin oppinut siellä aikanaan oloaikanani tuntemaan ja monia heistä valokuvannutkin
(Kaiken ikäisiä sikäläisiä ihmisiä siis. Tosin ne kirjanteko suunnitelmani ovat jo aikaa sitten haihtuneet ja vaihtuneet vain omaan yksityiseen päiväkirjaani siltä ajalta)
Kuulostaa jännälle ja vähän kaihoisalle
Vierailija kirjoitti:
En usko, eihän suomimiehellä useinkaan ole edes mitään piirteitä, naama on vaan sellaista taikinamassaa, väritöntä niin kuin hiuksetkin. Ja naisilla ihan sama.
Veikkaan, että Espanjan El Vauva -saitilla haukutaan paikallisia kyömyneniksi. Se mikä on meistä noloa voi olla jännää ja eksootista muiden mielestä.
Miehen on aina helpompaa saada seksiä ollessaan ulkomailla tai kun nainen on vaikka sieltä Espanjasta käymässä esim.vaihto-opiskelijana. Naisten seksuaalisuus puhkeaa kukkaan kun tietävät etteivät oman kylän ihmiset pääse tietämään puuhista.
Toisinpäin tämä ei niinkään toimi paitsi on miehellekin toki noloa jos sekaantuu johonkin todella epäviehättävänä pidettyyn naiseen.
Minä kyllä ajattelisin että parhaiten hommeli toimii vielä niinpäin, että nainen on vieraissa Suomessa eikä päinvastoin, koska silloin eksoottisuus korostuu. Jos mies menee Espanjaan ja osaa kieltä ja on kiinnostunut kulttuurista jne. niin se on plussaa, mutta siinä ei ole mitään hirveän ihmeellistä, vaikka jostakin humalaisesta rantalomaturistista erottuisikin edukseen. Siinä mies uhkaa tulla jollain tavalla liian paljon paikallista muistuttavaksi.
Jos taas nainen Espanjasta raahataan johonkin keskikokoiseen suomalaiskaupunkiin ja sitten nainen törmää samanlaiseen mieheen, joka on peruskomea ja edelleenkin osaa espanjaa yms. niin sitten mies on samaan aikaan eksoottinen mutta mies imarteleva linkki kotimaan ja ulkomaan välillä.
Telkkarista tuli taannoin parikin espanjalaissarjaa. Etenkin toisessa niistä eli "Naapureina Madridissa" näyttelijät olivat hyvinkin tavallisen näköisiä. Ihan voi sanoa että arkisia. Uskoisi, että hyvin vastaavat tavallisia kadun tallaajia Espanjassa.Taitaa olla Espanjassakin, kuten muuallakin, niin että ne poikkeuksellisen komeat vain erottuvat joukosta ja heidät muistetaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut, että espanjalaisnaisille kasvaa viikset sinä yönä, kun he täyttävät 30.
Mä olen taas kuullut suomalaisnaiset lehahtavat ja rupsahtavat jo ennen kolmikymppisiään.
Ei ne pidä. Hyvin kyllä Espanjan nainen osaa näytellä ja manipuloida, jos on sattunu korviin kantautumaan juttuja Suomen sosiaaliturvasta tai palkkatasosta.
Välimeren maassa asuvana voin sanoa, että täällä päin maailmaa suomalainen mies ei mene kaupaksi. Kaveriporukan miehille ei ole kysyntää edes niiltä pubiruusuilta, mutta naisena revitään joka suuntaan. Kysyin paikallisilta ja sanoivat lähinnä, että vaalea iho, siniset silmät ja blondit hiukset eivät houkuttele.
Vierailija kirjoitti:
Välimeren maassa asuvana voin sanoa, että täällä päin maailmaa suomalainen mies ei mene kaupaksi. Kaveriporukan miehille ei ole kysyntää edes niiltä pubiruusuilta, mutta naisena revitään joka suuntaan. Kysyin paikallisilta ja sanoivat lähinnä, että vaalea iho, siniset silmät ja blondit hiukset eivät houkuttele.
No tuo sinun asenteesi ainakin on kyllä pysynyt aika suomalaisena, vaikka nyt missä asuisitkin.Heh,heh...
Pitävät todellakin! Espanjassa lomaillessaan moni suomalainen mies on saanut seuraa jopa aivan missitasoa ja mallitasoa olevilta espanjalaiskaunottarilta. Espanjalaiset naiset ovat kaiken lisäksi myös aloitteellisia ja heillä on hyvät sosiaaliset taidot. Siihen kun vielä yhdistetään espanjalaisten naisten hyvä ulkonäkö, niin silloinhan se alkaa hipoa lähes täydellisyyttä suomimiehelle. :)
Tämä oli kiinnostava muistelo. :)