Miksi kuljetat lapsiasi harrastuksiin?

30 km on matka yhteen suuntaan eikä ole julkista. Ihan mielellään kuljetetaan, ei ole rasite

Asumme Helsingissä. Harrastukseen pitäisi mennä neljällä julkisella vähintään 1,5 tuntia suuntaansa. Toinen on Itäkeskuksessa ja sieltä en anna t ulla omin päin enää illalla. Siksi.

Koska Jyväskylässä on surkea joukkoliikenne.

Pakko viedä koska meidän Margus eksyy tai joutuu pedofiilien kynsiin. Meidän Marguksen saa myös liian helposti houkuteltua vaikka pakettiautoon makeisilla. Ulkona on muutenkin pimeää niin pakko viedä ettei naapurit luule että meidän Margus on ihan pimee.

Kuusivuotias ei osaa futsitreeneihin yksin.

Sama

Taas tää sama... *haukotus* mutta joo, vien lapsia harrastuksiin, koska minusta on mukava tarjota heille se mahdollisuus, että he voivat harrastaa ja olen iloinen, että voin kuljettaa heitä.

Omassa lapsuudessa alkoholistiperheessä oli rahat aina tiukalla, siinä ei paljon harrastettu ja kukaan ei hakenut eikä vienyt koskaan minnekään. äidillä ei ollut ajokorttia ja isä oli aina niin kännissä ettei voinut ajaa. Inhosin sitä kävellen ja pyörällä joka säässä kulkemista ihan helvetisti. Elikkäs minusta on kiva tarjoty omille lapsilleni paremmat ja helpommat olot. Ei siinä sen kummempaa.

Vierailija kirjoitti:

Asumme Helsingissä. Harrastukseen pitäisi mennä neljällä julkisella vähintään 1,5 tuntia suuntaansa. Toinen on Itäkeskuksessa ja sieltä en anna t ulla omin päin enää illalla. Siksi.

Joo tää on mullakin

Koska olen elämässäni hukassa, enkä osaa lapsillani oikein mitään muutakaan tehdä.

Ohjattuja harrastuksia on vain yksi, mutta siinä on useammat harjoitukset viikossa sekä omatoiminen harjoittelu lisäksi. Välineet on hankala kuljettaa julkisilla (tosin tiedän muutaman tekevän niin), vielä hankalampi pyörällä. Harrastus on paitsi lapsen, myös meidän vanhempien harrastus. Sillä välin kun lapsi treenaa oman ryhmänsä kanssa, me vanhemmat treenaamme yksin tai yhdessä tai yhdessä muutaman muun vanhemman kanssa, miten milloinkin. Silloin kun ei ole ohjattuja harjoituksia, treenaamme yhdessä koko perhe. Aikaa tämä vie ja on pois jostain muusta, mutta meillä tämä menee sen muun edelle ihan selkeästi.

Pistänkö täältä ajamaan polkupyörällä 10 km matkan pilkkopimeässä, tiellä jolla ei ole pientareita? Älä unta nää.

Vaikka sinun vanhempasi eivät sinua rakastaneetkaan, niin omiani rakastan niin paljon, etten halua heille käyvän mitään.

Kuljetin 3 kertaa viikossa siksi, että matkaa oli 30 km, ei julkisia eikä  ollut silloin vielä edes moottorikelkkakorttia.

Kyllä eräänkin kerran ehdotin, että eikö olisi parempia alkaa tämän lajin sijasta harrastamaan jotain sellaista, jota olisi voinut harrastaa kotipihalta lähtien, vaikka ampumahiihtoa.

Yksi harrastus / lapsi on saanut riittää, ja onneksi harrastusmahdollisuuksia on ollut kotona yllämainitun lisäksi paljon muitakin, ja toisinaan lasten kaverit ovat tulleet harrastamaan meille.

Ei mun lapsella ole kuin yksi ohjattu harrastus, sirkus, ja sitä kun ei ole tarjolla joka nurkalla niin treenipaikalle sunnuntaibusseilla kestäisi naurettavan kauan. Miksipä en veisi, kun voin hyvin käyttää lapsen harrastusajan omaan ulkoiluun, pääseepähän itsekin kerran viikossa kävelemään "uusiin" maisemiin :)

Asun Arabianrannassa (mielestäni varsin keskeisellä paikalla), lapsen (7v) treenit ovat mm. vuosaaressa ja Herttoniemessä. Yritimme ensin toista lajia jonka treenit kävelymatkan päässä, ei sopinut. Innostui sen sijaan hullun lailla tästä lajista. Joukkuekin on kiva ja valmennus loistavaa. En oikein näe miten voisin välttää kuskaamista...tietty jossain vaiheessa voi mennä yksin mutta ei pikkukoululainen oikein voi mennä yksin illalla tuota matkaa kahdella välineellä ja kävelyäkin tulisi vielä päälle.

Sitäpaitsi nyt selvisi, että tuon "lähilajin" treeneistä suurin osa varsinkin talvella on aivan hevon kuusessa sittenkin.

Kas kun et voi 100% päättää mistä lajista lapsesi innostuu, ja vaikka asuisi kuinka keskeisesti niin ne liikuntapaikat ei välttämättä ole siinä keskeisen paikan vieressä. Jos asuisi ihan Talin liikuntakeskuksen vieressä niin se voisi olla jo aika varma veto.

Kaksoset 5-v ei osaa mennä yksin balettiin ja 8-v:tä en päästä yksin bussilla 40min matkaa kaupunkiin uintiharkkoihin illalla kun lähimmältä pysäkiltä pitää vielä kävellä kilometri.

Koska mulla on aikaa, rahaa ja halua.

Sitten kun saan lapsen kuskaan sitä ihan vaan siksi et mua ei kukaan välittänyt viedä minnekään vaikka pakottivat harrastamaan kaikkea mahdollista.

2 kuskausta viikossa, muuten kulkee itse 300 m päähän. Matkaa näissä kuskauksissa 15 km ja 20 km suuntaansa. Joukkoliikennettä ei käytännössä meiltä ole. Siksi.

6 ja 8 vuotiaat. 3-5 km keskustan läpi. En uskalla laittaa kulkemaan keskenään. Lapset ovat motorisesti kompelöitä ja liikunnallisesti ikäisistään jäljessä. Toisella lihasheikkoutta ja ongelmia keskivartalon hallinnan kanssa. Käydään myös fysioterapiassa. Kuskaan myös joka harrastukseen missä tykkäävät käydä. Normaalista ma fysio, ti ja to pallokerhot ja vkl käydään uimassa tai jäähallissa.

Kun lapsettomat aikuiset ihmettelee näitä, he usein muistelevat aikaa kun olivat n.12-13v ja siitä eteenpäin. Suurin osa kuskattavista on kuitenkin alle 10-vuotiaita, yleensä varmaan 5-8 v.

Toinen on just toi keskeisyys: huomaa kyllä että ap ei tiedä miten liikuntaharrastukset toimii (siis ei millään pahalla, en minäkään tiennyt ennen kuin lapseni aloitti sellaisen). Ei ole yksinkertaisesti mitään paikkaa mihin voisit muuttaa mikä takaisi sen, että lapsen haluama tai ainakin kelpuuttama harrastus tapahtuisi kodin vieressä tai edes suht lähellä. On esim. ihan tyypillistä että tietyn lajin tietynikäisten joukkueella on kahdet viikkotreenit aivan eri paikoissa.