Parisuhteessa vai ei

Elikkäs.. Oon 21-vuotias opiskelija. Mies 30. Oltu yhdessä 5 vuotta, yhdessä asuttu 3. Välillä tuntuu että mies ihanin ja haluun naimisiin yms, välillä sitten taas ettei tulla yhtään toimeen, toinen tuntuu niin vanhalta eikä koskaan halua/viitsi tehdä mitään.
Ei osaa uida, puhua englantia eikä edes kirjottaa siististi (kaikkia näitä asioita häpeää, mutta väittää että yksinkertaisesti mahdotonta hänelle vaikkei edes viitsi yrittää). Muutenkin tuntuu suoraansanottuna tyhmältä välillä, ja itse kun opiskelen korkeakoulussa ja toinen amis niin tuntuu että rako aina vaan kasvaa. Eniten se ärsyttää kun toinen ei halua kehittyä uralla tai elämässä.
Mutta toisaalta mies osaa olla ihana ja rakastava, seksikin on taas ihan hyvää (vaikkakin aina samanlaista). Hän on luotettava ja meillä on samanlaiset tulevaiseedensuunnitelmat.
Ikäero on se suurin asia mikä ahdistaa, tuntuu että itekkin oisin menettänyt 10 vuotta aikaa kaiken naimisiinmenon, talon ostamisen ja lasten hankinnan suhteen. Tän kanssa pitäis viimestään 5-7v päästä alkaa yrittää, en halua että vauvan isä on 40..
Samanikäisen kanssa ei olis vielä mikään kiire..
Mielialani vaihtelevat erittäin paljon, joka toinen viikko rakastan ja joka toinen inhoan ja haluan erota..
Myös miehen puolesta tuntuu pahalta, kun ei tiedä haluanko olla yhdessä vai en.
Kuuluuko tämä vain pitkään parisuhteeseen ja pitäisikö tästä yrittää päästä yli, vai onko kumppani yksinkertaisesti väärä?