Etäsuhteen ylläpitäminen. Mies briteissä. Vinkkejä?

Seurustelua itsessään on takana vasta 1kk ja sitä ennen tapailua 2kk. Tähän mennessä olemme nähneet noin 3 viikon välein kun budjetti ja työt ovat sen sallineet. Yhdessä on ihanaa kun näitä hetkiä vaan siunaantuu. Mies on siis brittiläinen ja asuu siellä pysyvästi. Itselläni on hyvä vakituinen työpaikka ja asun pk-seudulla Suomessa. En olisi koskaan uskonut että olisin jossain vaiheessa elämääni etäsuhteessa. Alussa tuntui ihan hyvältä järjestelyltä kun sai omaa aikaa eikä kiintymys ollut vielä niin vahva. Ajan kuluessa tuntuu kuitenkin yhä vain mahdottomammalta.

Tilanne meillä on kuitenkin varmasti parempi kuin monella muulla etäsuhteessa elävällä. Mies on tulossa luokseni noin viikoksi n. 1,5vk päästä ja meillä on varattuna yhteinen ulkomaanmatka kesälle. Tämä onkin tässä ehkä se henkireikä mikä auttaa jaksamaan.

Mutta muuten arjen keskellä kun vietän esim. yksin viikonloput kotona, tulee hetkittäin sietämättömiä hetkiä ja tekee mieli vain itkeä. Muutaman minuutin kuluttua oloni voi taas olla ihan ok. Jos lähden itse kaverien kanssa ryyppäämään, niin on vaikea keskittyä siihen 100% kun jossain välissä tulee pakottava tarve katsastaa kännykkää josko olisi tullut viestiä. En pysty siis kännissä juurikaan nauttimaan olostani. Siedettävämpi olo kun viettää viikonloput selvinpäin tehden jotain muuta kehittävää tai mieluisaa.

Onko teillä antaa vinkkejä tai näkökulmia miten selviätte etäsuhteessa? En halua tätä taakkaa kaataa toisen niskaan, sillä en halua että hänellekin tulee surullinen olo. Se saa minut entistä surullisemmaksi. :( Meillä on varovaisia alusavia "heittoja" ollut aiheesta, että pitää keksiä joskus jotain pysyviä järjestelyjä, mutta tällä hetkellä näillä mennään.