Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä saa ihmisen väheksymään kaveriensa onnea?
11.02.2017 |
Eräs kaverini, kutsutaan häntä vaikka Lauraksi, ei osaa olla iloinen kaveriensa onnesta, saavutuksista jne. Lauran suusta on kuultu mm. seuraavaa:
"Hyvästä tuuristahan tossa on kyse", sanoi Laura työpaikan saaneelle ystävälleen, kun ystävä kertoi vihdoin löytäneensä määräaikaisen paikan työttömyyden jälkeen (Laura ja ystävä eivät kilpaile samoista työpaikoista)
"Et voi olla onnellisempi erottuasi kuin ennen eroasi", Laura sanoi epäterveestä parisuhteesta lähteneelle ystävälleen, joka kertoi voivansa eron jälkeen paremmin ja olevansa onnellisempi
"En ymmärrä miten joku voi olla niin mitättömän näköinen" Laura sanoi eräästä koulukaveristaan, kyseessä ihan tavallinen, hoikka, meikkaamaton nainen
"Toivottavasti hän ei saa sitä paikkaa, koska se olisi epäreilua kannaltani", Laura kommentoi, kun kertoi erään tuttavansa päässeen työhaastatteluun (Laura ei kilpaile samoista töistä, mutta hänestä on väärin, jos joku muu saa töitä ja hän ei)
Tässä vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Minun on vaikea ymmärtää Lauran käytöstä. Musta ystävyyden/kaveruuden idea on se, että iloitset yhdessä toisten kanssa, kun heille tapahtuu jotain mukavaa ja sama toimii toisinpäin. Ymmärrän, että Lauraa harmittaisi, jos esimerkiksi hakisi ystävän kanssa samaa työpaikkaa ja ystävä tulisi valituksi, mutta Laura ei toivo toisten saavan töitä, vaikka kyse olisi aivan eri alasta. Onko muilla Lauran kaltaisia kavereita/tuttavia? Miksi he käyttäytyvät noin?
En siis ole Lauran kanssa enää juurikaan tekemissä (tietoisesti olen halunnut etäisyyttä ihmisestä, joka ei halua hyvää toisille), mutta en voi olla miettimättä, mistä moinen käytös kumpuaa.
Ap
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
No varmaan vittu se jos itse on onneton ja muut ympärillä onnellisia. Vitutti kun yläasteellakin oli aina heppatytöt niin vitun onnellisia ja heidän mielestään muut eivät olleet mitään. Teki mieli ottaa niiden leteistä kiinni ja murskata päät pulpettiin.
Täähän eskaloitu yhtäccii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajuaakohan ihminen itse käyttäytyvänsä typerästi, kun yrittää latistaa kavereidensa iloa?
Onko tää hlö oikealta nimeltään Katja?
Aika suuri osa ihmisistä on tuolla tasolla, että ekaksi tulee kateus kun joku näyttää saavuttaneen asioita. Sitten monilla tulee se järjen ääni: älä nyt kadehdi toista, sillä eihän se ole sinulta mitään pois. Nyt vaan itekin eteenpäin kohti parempaa!
Mutta sitten on nää jotka ei edes koita järjellä tukahduttaa sitä negatiivista alkureaktiota.
Ja sitten on ne, jotka on aiemmin olleet tuollaisia kateellisia, mutta kasvaneet yli siitä. Koskaan et tiedä toisen koko tarinaa ja kaikkia meitä kohtaa sairaus ja kuolema. Kun vain annettaisi kaikkien päästä eteenpäin ja käytettäisi se elämämme siihen, että yritetään itsekin päästä eteenpäin ja kehittää itseämme. Positiivisuudesta on hyvä aloittaa ja kiitollisuudesta. Ei, mitä sinulla on vähemmän vaan se, mitä sinulla jo on!
Vierailija kirjoitti:
Aika suuri osa ihmisistä on tuolla tasolla, että ekaksi tulee kateus kun joku näyttää saavuttaneen asioita. Sitten monilla tulee se järjen ääni: älä nyt kadehdi toista, sillä eihän se ole sinulta mitään pois. Nyt vaan itekin eteenpäin kohti parempaa!
Mutta sitten on nää jotka ei edes koita järjellä tukahduttaa sitä negatiivista alkureaktiota.
Ja sitten on ne, jotka on aiemmin olleet tuollaisia kateellisia, mutta kasvaneet yli siitä. Koskaan et tiedä toisen koko tarinaa ja kaikkia meitä kohtaa sairaus ja kuolema. Kun vain annettaisi kaikkien päästä eteenpäin ja käytettäisi se elämämme siihen, että yritetään itsekin päästä eteenpäin ja kehittää itseämme. Positiivisuudesta on hyvä aloittaa ja kiitollisuudesta. Ei, mitä sinulla on vähemmän vaan se, mitä sinulla jo on!
Varmaan jokainen tuntee kateutta joskus. Kateus on ihan normaali tunne. En itse pidä itseäni mitenkään kateellisena ihmisenä mutta olen silti ollut kateellinen ystävän ilosta tai ilon lähteestä, ehkäpä siksi, että itsellä sillä hetkellä samalla elämän osa-alueella meni huonommin. Mutta en ikinä antanut tämän kateuden näkyä. En (tietystikään) kommentoinut mitenkään ilkeästi, vaan olin silti aidosti kiinnostunut kuuntelemaan, kun hän puhui tästä aiheesta.
Sen sijaan eräs toinen ystävä oli aika tehokas tappamaan toisten iloja. Aina tuli piikikästä kommenttia tai vastaavaa.
Tämän ystävän kansa en ole enää tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateus, epävarmuus, huono itsetunto ja ihan suoraan sanottuna veemäinen luonne. Toiset eivät myöskään ymmärrä, että ihmiset tulevat onnellisiksi eri asioista kuin itse ja kai jotenkin epäilevät ja väheksyvät toisen onnellisuutta. Esim. kaikki eivät unelmoi omakotitalosta vaan asuvat mielummin kerrostalossa. Uuden kivan asunnon löydettyään herättää se joissakin puheita, että mitä järkeä sen ja sen oli maksaa noin paljon kämpästä, ei vissiin ollut varaa omaan taloon, en minä vaan tekisi noin jne. Tuo kommentti etteikö sinkkuna voisi olla onnellisempi kuin huonossa parisuhteessa viittaa juuri kyseiseen ajatusmaailmaan. Toiset voivat viihtyä ja voida yksin paremmin kuin missään parisuhteessaan.
Alue: Aihe vapaa
Oma entinen ystävä oli aina valmis näkemään kavereitaan, kun näillä meni huonosti. Ei siksi, ettähän olisi ollut kuuntelevana olkapäänä paikalla, vaan hän oli itse tyytyväinen, kun muilla meni huonosti. Sitten muisti aina kertoa eteenpäin näiden muiden kavereiden "huonoja uutisia" mutta hyvät uutiset sivuutettiin. Tai sitten naama väärin päin mainittiin hyvistä uutisista mutta heti palattiin omaan itseen. "Mirkku on ostanut uuden asunnon. Helppoahan se on, kun on rikas mies, joka maksaa. Itse joudun asumaan vuokralla, kun en kelpuuta ketä tahansa miestä." Siis tämän tyylistä juttua. Itse en viitsinyt kertoa hänelle enää iloistani, kun tiesin että hän pilaa iloni vertaamalla hänen omaan tilanteeseensa tai sitten vähättelemällä tai arvostelemalla uutisiani. Ottaen huomioon, että ulkopuolisesti tarkasteltuna hänellä oli elämä paljon paremmin mallillaan kuin itselläni.
Sitten hän vielä odotti, kun hänen elämässään tapahtui kivoja asioita että kaikki muut olisivat hyppineet ja pomppineet ilosta hänen vuokseen.