Miten se ihan käytännössä tapahtuu että mies opetetaan tekemään kotitöitä?
Mulla on konstit loppu. En jaksa yli puolta vuotta elää siinä kaaoksessa, mikä seuraa jos jätän kotityöt tekemättä, ja puoli vuotta olen kokeillut jättää esim. pyykit viemättä kaappiin. Olen puhunut järkeä, pyytänyt, komentanut, itkenyt, nalkuttanut, ollut hiljaa ja tehnyt kaikki... Ei auta.
Nyt kun teen jopa 14 tunnin työpäiviä, en JAKSAISI enää tehdä kaikkea yksin, kahviakin pitää juoda kolme pannullista päivässä että jotenkin pysyn tolpillani.
Mitä hittoa tässä voi tehdä?
Kommentit (13)
Teet lukujärjestyksen, jossa lukee milloin ja mitä miehen pitäisi tehdä. Palkinnoksi hyvästä työstä sitten jotain kivaa :D Olkoon se sitten vaikka suihinotto (tyyliin viikon askareista) tai jotain hyvää ruokaa.
Mitä jos rupeaisit laskuttamaan kodinhoito työstä? Ja jos ei se käy palkkaat ulkopuolisen siivojan ja miehesi maksaa hänen palkastaan? Tai hankitte kaksi asuntoa miehesi asuu toisessa ja sinä toisessa.
Meillä kolme lasta ja mies oli ihan suht. hyvä noissa kotitöissä aina kolmannen lapsen syntymään saakka, sen jälkeen kaikki on ollut mun töitä. Minäkin olen kokeillut nalkuttamista, huutamista ja itkemistä, mutta mikään ei ole auttanut. Nyt olen antanut periksi, koska se kaikki jäkättäminen vei vain hirveästi energiaa, kun kaikki silti jäi mun harteille. Siis teen kaikki kotityöt meillä ja en jäkätä. Mies varmaan ajattelee, että nyt meillä menee hyvin, mutta minä haaveilen joka päivä erosta...
pesukone, kuivausrumpu, tiskikone, imuri.
Tiskikone ja pesukone päälle, perunat kuorineen kattilaan, kastike purkista ja se on siinä.
Vierailija:
pesukone, kuivausrumpu, tiskikone, imuri.Tiskikone ja pesukone päälle, perunat kuorineen kattilaan, kastike purkista ja se on siinä.
Aika hämmästyttävää, että silti kotiäitinäkin olin täystyöllistetty kotitöiden ja lasten hoidossa, saati nyt kun teen oikeita töitäkin siinä samalla. Mihin se aika sitten oikein katosi, että tuntui kiireeltä?
Huomenna onkin siivouspäivä. On se hyvä, että imuri, mattopiiska ja pölyrätti hoitavat itse tuon siivouspuolen niin ei minun tarvitse, voin vaikka pyöriä AV:lla sen aikaa.
ap
Ainakaan, jos mies ei tamppaa mattoja, niin älä aloitakkaan.
Aika hämmästyttävää, että silti kotiäitinäkin olin täystyöllistetty kotitöiden ja lasten hoidossa, saati nyt kun teen oikeita töitäkin siinä samalla. Mihin se aika sitten oikein katosi, että tuntui kiireeltä?Huomenna onkin siivouspäivä. On se hyvä, että imuri, mattopiiska ja pölyrätti hoitavat itse tuon siivouspuolen niin ei minun tarvitse, voin vaikka pyöriä AV:lla sen aikaa.
ap
Aluksi aina huomauttelin ja miehen hermostuessa nalkutukseen totesin, että tekisi hommat niin ei tarvisi kuunnella natinaa. Lisäksi vähensin itse hommien tekemistä, jolloin toinen huomasi, ettei ne astiat tosiaan itsekseen tiskaa itseään eikä siirry puhtaina kaappiin jne. jne. Sitten kun mies alkoi tehdä hommia, EN seissyt vieressä arvostelemassa mutta muistin aina huomata, jos jotain tehty, tyyliin " Ihana tulla kotiin kun olet laittanut ruokaa!" . Nykyään mies tekee niin paljon kaikenlaista ettei ole kyllä yhtään valittamista.
:D
Ei auttanut sitten yhtään mikään, että olisin saanut mieheni tekemään kotitöitä.
" Kulta, tänään pitäis vaihtaa lakanat ja pyykkiäkin on hirveesti, jos mä autan muksuja läksyissä, voitko hoitaa noi pyykit koneeseen, kuivausrumpuun ja kaappeihin? Tehdään sitte yhdessä ruokaa ja vaihdetaan lakanat illalla jooko?" Ja pusu ja hali perään.
Ymmärrän jo sen että miehet tarvii tarkkoja ohjeita, niille ei riitä että " vittu kun on sekaista, eikö täällä kukaan muu tee mitään kuin mä?"
Ja se että olen ilonen kun mies on tehnyt jotain, en alennu kehumaan tai kiittelemään, ei minuakaan ylistetä jos olen tiskannut :)
Vierailija:
" Kulta, tänään pitäis vaihtaa lakanat ja pyykkiäkin on hirveesti, jos mä autan muksuja läksyissä, voitko hoitaa noi pyykit koneeseen, kuivausrumpuun ja kaappeihin? Tehdään sitte yhdessä ruokaa ja vaihdetaan lakanat illalla jooko?" Ja pusu ja hali perään.
Ymmärrän jo sen että miehet tarvii tarkkoja ohjeita, niille ei riitä että " vittu kun on sekaista, eikö täällä kukaan muu tee mitään kuin mä?"
Ja se että olen ilonen kun mies on tehnyt jotain, en alennu kehumaan tai kiittelemään, ei minuakaan ylistetä jos olen tiskannut :)
Kuulostaa ihan toimivalta, muttei toimi meillä. Mies kun on vielä kaiken lisäksi rajoittunut siinä, mitä suostuu tekemään... Ei esim. pyykkeihin koske pitkällä tikullakaan, ehkä voi koneen tyhjentää = nostaa kuivausrummusta pyykit kasaan pöydälle. Ei muuta. Siitä sitten pitäisi vissiin jo paijata päätä, että " kiitos kulta kun autat minua, nyt taas jaksan tällä seuraavat kolme kuukautta" ?
Taannoin olin koulutuksessa muutaman tunnin työhöni liittyen, niin se oli miehen mielestä riittävästi " omaa aikaa" minulle niin, ettei minun tarvitsekaan saada nauttia yksinolosta seuraavaan puoleen vuoteen, ja mies muistaa muistuttaa jatkuvasti kuinka hän hoiti lapsia ne pari tuntia. Mitä sitten, vaikka koti olikin kaaoksessa kun tulin kotiin.
Hirveän vaikea kehua miestä, kun hänen tekemisensä yleensä vain lisäävät omaa työmäärääni.
Pitäisi oikeastaan lopettaa tämä valitus ja mennä nukkumaan. Olen niin väsynyt ja vihainen että olen jo ihan raivopää.
vaikka ystäväsi miestä tai naapurin tai ihan kenen vaan, et on kyllä huippu tyyppi, kun imuroi koko talon jne. Keksi vaikka. Miehiä ärsyttää, jos kehuu muita miehiä.
Toinen konsti on ihan periaatekeskustelu asiasta.
Kolmas on, että jaat vaan kylmästi hommat.
erottelemaan desinfiointiaineet omasta virtsastaan ennen kuin aloittivat siivouksen. Sinun ei tarvitse muuta kuin kaupasta hakaista valmista ainetta.
Vierailija:
Vierailija:
Aika hämmästyttävää, että silti kotiäitinäkin olin täystyöllistetty kotitöiden ja lasten hoidossa, saati nyt kun teen oikeita töitäkin siinä samalla. Mihin se aika sitten oikein katosi, että tuntui kiireeltä?
Huomenna onkin siivouspäivä. On se hyvä, että imuri, mattopiiska ja pölyrätti hoitavat itse tuon siivouspuolen niin ei minun tarvitse, voin vaikka pyöriä AV:lla sen aikaa.
ap