Lue keskustelun säännöt.
Mies, voisitko seurustella naisen kanssa jolla on ollut silarit? (& muuta aiheesta)
09.02.2017 |
Huhhuh, en tiedä mistä pitäisi aloittaa mutta toivon syvästi asiallisia vastauksia. Teksti on niin pitkä, että se tulee kahdessa osassa.
Kysymyksen ohella haluan jakaa oman kokemukseni silareihin liittyen. Omat rintani alkoivat kasvaa ala-asteen loppupuolella, mutta jostain syystä kasvu loppui. Rintani näyttivät samalta 12 vuoden loppupuolella kuin 20-vuotiaana. Se oli henkisesti raskasta, etenkin kun omassa kaveriporukassa oli useita tyttöjä joita oli siunattu ihanteellisina pidetyillä geeneillä: kauniit kasvot, pitkät sääret, c-kupin tissit tai isommat. Sosiaalisessa mediassa tuli teinivuosien aikana selväksi, millainen naisen kuuluisi olla. Jopa elokuvissa on tilanteita, joissa ihan suoraan esitetään tilanteita kuinka se pienitissinen kaveri jää aina kakkoseksi ja tämä puhuja on itse se halutumpi yksilö. Muistan kuinka kiusallista oli kaksin katsoa tällaista elokuvaa ystävän kanssa, jolla on isot tissit ja ulkoisesti hyvät geenit. Minä sitten istun siinä vieressä ja elokuva oli suoraan kuin meidän elämästä. On lukemattomia kertoja, kun olemme olleet juhlissa tai ulkona ja miehiltä tulee kommentia: "on sillä X:llä täydelliset tissit!" ja minä seison siinä vieressä. Välillä joku on sanonut, että molemmilla on kuitenkin ihan hyvännäköinen pylly. Kiitos, lohdutti kovasti :'D Kaikenlaisia tällaisia tilanteita on ollut niin paljon, että harva varmaan uskoisi. Jotenkin kaikki se yhdessä ja ylä-asteaikainen kiusaaminen hyvin pahan aknen takia sai minut kokemaan itseni riittämättömäksi. Ei vain muille, vaan itsellenikin. Aloin tuntemaan oloni suorastaan vialliseksi. Olin vuosikaudet vältellyt uimarantoja, seurustelua, kaikkea. Hävennyt liikaa.
Muutaman vuoden pohdinnan jälkeen päädyin hankkimaan silikonit. Kyselin ihmisiltä ovatko olleet tyytyväisiä, onko jokin niissä kaduttanut, mitä olisi toivonut tietävänsä ennen niiden ottamista jne. Selvitin eri merkkejä ja turvallisuutta. Kaiken tämän jälkeen kävin muutamassa konsultaatiossa ja hankin silikonit. Paranemisaika oli ihan järkyttävän pitkä. Ensimmäisinä päivinä olin niin kipeä, että istuma-asennosta nouseminen oli niin tuskallista ja hidasta että ei ollut tosikaan. Silikonit olivat kuin kaksi pinkeää ja kiristävää tötteröä, jotka ulottuivat kylkiluulinjaa ulommas. Niiden piti kuulemma laskeutua ajan kanssa, mutta eivät ne ikinä niin hyvin asettuneet etteivät olisi olleet liian leveät omaan leveyteeni nähden. En ikinä pystynyt nukkumaan mahalleni, kyljelleni tai selälleni ilman kipuja ja vihlontaa. Selälleni pystyin nukkumaan siten, että asetin tyynyt molempien käsien alle jolloin ne ovat vatsan kanssa samassa tasossa. Aloin välttelemään halaamista, jouduin pukeutumaan säkkeihin niiden leveyden takia, aloin vihdoin myöntämään itselleni miten suuren virheen olin tehnyt. Ongelmat eivät enää johtuneet paranemisvaiheesta, vaan ne tulisivat luultavasti olemaan läsnä viidenkin vuoden kuluttua.
Kommentit (18)
Rinnat voivat olla pienet jos runko on muuten tiukka. Sellainen fitti ruoto herättää kyllä haluja terveystietoisissa miehissä. Mutta laihaläski ei.
Toisaalta miehet kyllä haluavat nähdä miten tissit hytkyvät rynkyttäessä ja naisen kiljuessa onnesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinähän tuli astetta räväkämpi vastaus heti kättelyyn!
katsoit vai elokuvia isoista tisseistä kirjoitti:
Rinnat voivat olla pienet jos runko on muuten tiukka. Sellainen fitti ruoto herättää kyllä haluja terveystietoisissa miehissä. Mutta laihaläski ei.
Toisaalta miehet kyllä haluavat nähdä miten tissit hytkyvät rynkyttäessä ja naisen kiljuessa onnesta.
Naapurini eli vuosisadan näyttelijä löydetty kiljuu kuin possu teuraalle mentäessä.
Jos etsit tosi pinnallista miestä niin toki ne tissitkin on varmaan tärkeä juttu. Osa mun kavereista on aa-kupilla varustettuja ja heillä on fiksut ja mukavat miesystävät. Sunkin pitäisi nyt miettiä että haluatko miehen joka on sun kanssa ensisijaisesti ulkoisten juttujen takia.
Ei silareita. Kova pallot ja eivät myötäile kun "hieroo" tissejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienet rinnat voivat olla tosi kauniit, kuten thai-naisilla.
Ei se mitään. Kyllä minäkin yritin kasvattaa munaani ja sen iho muuttui siitä ruskeaksi, jota sitten yritin saada takaisin vaaleaksi vaalentavalla voiteella, joka oli kuitenkin liian vahvaa, joten kullin iho meni lopullisesti ryttyyn. Nykyään mietin, että mikä minuun oikein meni, kun edes lähdin siihen kasvattelupuuhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ja sua rakastava mies ei välitä onko sun rinnat pienet, onko niissä silikonit tai onko niissä muutama tai useampi arpi silikonien poistin jäljiltä.
Riippuu siitä, tarkoittaako ap miehellä kilttiä vai jännää miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin voivat, harmi että en nuorempana tajunnut sitä. Kuten sanoin, niin kaduttaa ja paljon.
Missä vaiheessa haluaisit siis miehenä tietää asiasta ja onko sinulle ex-silarilliset rinnat ehdoton ei? Tissejä, joissa olleet silarit ei voi valitettavasti verrata siihen mitä ne olivat aikoinaan. Tuli tehtyä typerästi ja näiden lörpöttimien kanssa on nyt elettävä. Kahdesta ei niin mielekkäästä oli kuitenkin valittava ja oli selvää, että halusin palloista eroon. Nyt tuli konkreettisesti koettua se, että jotain osaa arvostaa vasta siinä vaiheessa kun sen on lopullisesti menettänyt.
Jotenkin tuntuu siltä ettei kukaan oikein vastaa ap:n kysymykseen:D jos olisin mies niin haluaisin ennen sänkyyn menemistä tietää jos kumppanilla olisi näkyviä arpia(koka muuten sattaisin ensin hieman säikähtää) mutta kannattaa silti kertoa asiasta kasvotusten vasta sitten kun tunnette toisenne tarpeeksi hyvin. Jos joku tommosesta suuttuu niin ei kannata välittää vittuakaan vaan ettiä joku fiksumpi:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloituksesta taisi tulla sen verran pitkä että harvat ehtivät/jaksavat lukea.
Kiitos vastauksesta ja toivoisin niitä lisää :) Niin vähän ajattelinkin, että ehkä parempi kertoa ennen kuin sänkyyn hyppää. Ihan toisillakaan treffeillä ei tekisi vielä mieli kertoa, mutta riittävän ajoissa kuitenkin. Tässä ei kuitenkaan ole kyse pelkistä arvista, vaan tyhjistä tisseistä. Vaikka nahka ei roiku patalappuna, niin näky on silti karu. Onneksi näkymän pitäisi muuttua viikkojen kuluessa parempaan suuntaan :D Toivottavasti aloituksesta oli kuitenkin jotain apua silareita harkitseville ja jos joku on samassa tilanteessa niin kuulisin mielelläni teidän ajatuksia ja fiiliksiä.
Elämä jättää meihin monenlaisia arpia, henkisiä ja fyysisiä. Olen aivan varma, että olet arvistasi huolimatta rakastettava ihminen. Arvista voi kertoa ennen kuin ne näyttää, jolloin toisen on helpompi hyväksyä ne. Omalla, komealla miehelläni useita lihaksia halkaiseva kirurginen arpi herkässä kohdassa. En ole koskaan rakastanut ketään niin kuin rakastan häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No vähän outoa ehkä jos on ottanut ja poistanut. Tulee hiukan pelko että saattaa olla tuuliviiri muutenkin.
Mä oon kyllä nainen, mutta vastaan silti. Olen 46v ja kaunis kai, ainakin siitä yhä kuulee. Silti jokainen meistä saa arpia ennemmin tai myöhemmin - ja se on hyväksyttävä. Ensisijaisesti itse.
Sanoisin, että minusta seksikäs mies on itsensä hyväksyvä mies. Sellainen siis, jolle pintaa tärkeämpää on itse ihminen - ja joka arvostaa ihmisiä sisäisten ominaisuuksien vuoksi (myös itseään).
Minulle oli nuorena tyrkyllä väsyksiin asti miehiä, jotka rakastuivat ulkonäköön. En olisi heille itseäni suonut - eikä suhde heidän kanssaa olisi elämää kestänyt. Nyt on mies, jonka mielestä olen kaunis, mutta joka rakastaa _minua_ Ja minä häntä. Siis rakastan, jos hän sairastuu. Vammautuu. Kun hän vanhenee, jos hän lihoi, kaljuuntuu. Rakastan ihmistä, kaikkea mitä meillä on ollut, on nyt, tulee olemaan.
Siksi sanon, että kyllä sellaisia miehiä on. Mutta ennen kun ajattelet miestä, katso itseäsi. Sinä olet paras sinä. Hyväksy ensin itseäsi ja rakasta itseäsi - ja anna sitten sydämesi vain sille, joka sen ansaitsee äläkä pidä kiirettä. Tiedät kyllä koska kertoa tai kannattaako kertoa ylipäätään. Ja muista miettiä, onko sinusta kehitys-tai liikuntavammainen, rinnat kokonaan menettänyt, pahan palovamman saanut, avanteen omaava jne. rakkauden arvoinen? Meillä jokaisella on arpemme eikä kysymys ole, voiko joku rakastaa sinua vaan voitko sinä rakastaa itseäsi. Kaikkea hyvää!
Sellaiset 12 vuotiaan tissithän on ihan kivat.
m41 ja savolainen
En voinut uskoa miten typerä olen ollut. Miksi ihmeessä olen ylipäätään antanut yksien rintojen määrittää naiseuttani tai arvoani? Kaiken hulluintahan tässä on se, että omat rintani olivat aikoinaan kauniit. Ne vain olivat pienet. Olin kaiken myötä aivopessyt itseni siihen uskoon, että pienet rinnat (hädin tuskin a-kuppi) ovat vialliset ja epänaiselliset. En ikäänkuin kokenut olevani "ehyt nainen." Prosessi on ollut henkisesti hyvin raskas, mutta päätin luopua niistä jäi jäljelle mitä tahansa. Tiesin, että näky ei tule olemaan kaunis. Arvomaailma ja prioriteetit ovat kuitenkin muuttuneet huomattavasti, sillä olen vuosien aikana joutunut kohtamaan asioita joita olen aiemmin vältellyt. Samalla olen tajunnut, millä oikeasti on merkitystä ja millaisiin asioihin elämässä haluaa käyttää aikansa. Tissini eivät ole kauniit, mutta ajattelen niiden ennemin olevan vain yksi ominaisuus muiden joukossa. Täydellisyys on puolestaan suhteellisen epäinhimillistä. Aihe on yhä arka, mutta olo on niin vapautunut ja helpottunut. On parempi olo, kun on vuosien varrella muidenkin kokemusten ansiosta ymmärtänyt ajan rajallisuuden ja arvokkuuden. Aikaa ei halua enää käyttää asioihin, jotka kokee turhiksi.
Seurustelun osalta olen miettinyt, missä vaiheessa miehenä haluaisit kuulla asiasta? Koetko tulleesi petetyksi, jos vasta sänkyyn mennessä selviää että naisen rinnat ovat tyhjät ja arpiset? Koetko, että tällainen asia olisi este suhteelle jos nainen tuntuu muuten oikealta? Oli mies kuitenkin mitä mieltä tahansa, niin uudet silikonit eivät tule kuuloonkaan. Jos en kelpaa miehelle, niin sitten en kelpaa. Haluaisin kuitenkin saada näkemyksiä siihen aiheeseen, milloin miehenä haluaisit kuulla asiasta. En halua aiheuttaa kenellekkään sellaista oloa, että olisi joutunut vedätetyksi. Tätäkin palstaa lukiessa on selvinnyt, että joillekkin ne tissit tai vastaavat asiat ovat ehdoton vaatimus tai suorastaan kynnyskysymys ja jokaisella on tietenkin oikeus pitää mistä haluaa.
En halua missään nimessä lytätä silarillisia tällä kirjoituksella, sillä pääasia on että jokainen tuntee olonsa hyväksi ilman silareita tai silareilla. Olisin kuitenkin itse toivonut, että joko lääkäri tai silarilliset ihmiset olisivat tuoneet enemmän esiin silikonien ikäviä puolia. Konsultaatiossa kerrottiin lähinnä kapseloitumisesta ja sen aiheuttamista ongelmista. Minulla ei lääkärin mukaan ollut kapseloitumista, mutta jatkuvaa vihlontaa ja kipuja kylläkin. Liiketoimintaahan tuo on, mutta tietyillä aloilla eettisillä kysymyksillä on tai tulisi olla enemmän merkitystä. Jos aiheesta on kysyttävää, niin kysykää pois.