Lue keskustelun säännöt.
2010 syntyneiden vanhemmat, miltä tuntuu laittaa lapsi syksyllä kouluun?
07.02.2017 |
Minua ressaa jotenkin ihan hirveästi. Tuntuu että tyttö on vielä niin pieni.. :( Miten pärjää koulussa.. ja saakohan kavereita. Päiväkodissakin leikkii vuotta nuorempien kanssa, eikä niin paljon eskarikavereiden.
Ja ahdistaa sekin kun koulu mihin menee on iso !:( Mitä jos isommat kiusaavat, eiväthän opettajat siellä kuitenkaan mitä näe..
Tätä epävarmuutta en tietenkään lapselle näytä, mutta tuntuu että vuodet ovat menneet ihan liian nopeaa ja tuntuu hirveältä pistää lapsi tuonne julmaan koulumaailmaan..
Onko kenelläkään samanlaisia tuntemuksia?
Kommentit (17)
No tässäpä ongelma onkin että tyttö leikki 5-vuotiaana ryhmässä 4-vuotiaiden kanssa ja päättivät sitten päiväkodilla laittaa eskarit ja viskarit samaan (kun lapsi aloitti eskarin), jolloin nämä vuotta nuoremmat on samassa ryhmässä lapseni kanssa, ainoastaan eskariajan eskat ovat omassa tilassa.. ja samantien lapsi syöksyy noiden pienempien joukkoon kun ryhmät eskariajan jälkeen yhdistyy..
Pelkään tosiaan ettei ekalle menneessä ole yhtään sellaista hyvää kaveria, ja jää yksin!:( - Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opeta lastasi puhumaan. Keskustelkaa avoimesti kaikesta. Kerro hänelle, että hän saa aina kertoa sinulle kaikkea, myös ikäviä asioita. Nämä asiat tulevat tietysti aidosta läsnäolosta. Sitten voit huikan huokaista. Jos tulee kiusaamista lapsesi voi siitä sinulle kertoa. Jos häntä jännittää, voi sinulle kertoa. Ja sitten on sinun tehtäväsi reagoida niihin parhaalla katsomallasi tavalla.
Ei tunnu ns missään, ihan normalia koulun aloitus on kuitenkin.
Mukavalta. Pikkulapsiajat jäämässä taakse, poika itse odottaa koulua malttamattomana ja mielestäni on jo aikakin, että menee kouluu. En tunne haikeutta.
Itseäni mietityttää liikenne ja kotiin kulkeminen koulun jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tunnu ns missään, ihan normalia koulun aloitus on kuitenkin.
Onko sinulla monta lasta?
Minulla kyllä on haikea olo.
Pitää opettaa paljon asioita. Kuten kotiavain, liikennesäännöt, välipalan ja aamupalan tekeminen, herääminen ja kouluun lähteminen ajoissa, jne.
Eli koko rutiina heräämisestä, siihen asti kun vanhempi pääsee kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
YEEEEAAAAHH - ei enää päivähoitomaksuja!!!
Ja kyllä toi tenava koulussa pärjää: jos on ongelmia, niin osaa se ne julki tuoda.
Meillä muutos ei ole kouluun mentäessä vaan vuotta aiemmin, kun eskari alkaa. Eli minulla 11 syntynyt tyttö, joka siirtyy kotihoidosta koulun eskariin. Tytön pärjääminen ei huoleta, sehän on innoissaan ja osaa tulla erinomaisesti toimeen kaikkien kanssa.
Muutos on minulle valtava, sillä kyseessä on kuopus ja ensi syksystä lähtien minulla ei ole aamupäivisin ketään kotona! Itsestäni olen huolissani miten osaan sopeutua uudenlaiseen elämään. Yritän olma murehtimatta etukätee, sillä onhan minulla nytkin vähän töitä, joten kuka tietää vaikka niitä olisi syksylläkin. Ja jos on, niin ne osuvat aika hyvin noihin tyhjiin aamupäivähetkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kivalta. Poika pärjää hyvin eskarissa, osaa lukea, kirjoittaa ja laskea sekä on sosiaalinen ja opinhaluinen.
Luulin aloitusta aluksi vitsiksi, taaperotko sinne kouluun ovat menossa. Sitten tajusin että onhan siitä 2010-luvusta jo aikaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tunnu ns missään, ihan normalia koulun aloitus on kuitenkin.
Onko sinulla monta lasta?
Minulla kyllä on haikea olo.
Sun haikeus on pelkoa, ei haikeutta...
Miksi pelkäät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tunnu ns missään, ihan normalia koulun aloitus on kuitenkin.
Onko sinulla monta lasta?
Minulla kyllä on haikea olo.
Sun haikeus on pelkoa, ei haikeutta...
Miksi pelkäät?
En ole ap joka tuota kysyi !:D Ihmettelin vaan miten ei herätä mitään tuntemuksia. Itse en pelkää lapseni kouluun menoa, mutta haikea olo, kun ei ole enää "pientä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hurjasti jännittää. Mulla on loppuvuodesta syntynyt ja sosiaalisissa tilanteissa kömpelö poika, jonka on ollut vaikeaa saada kavereita. Eskariin vaihtui koko päiväkotiryhmä ja nyt helmikuussa alkaa ehkä hieman kotiutua eskariin. Meillä on kesällä muutto, eikä uudessa koulussa ole yhtään tuttua.. :((
Ei jännittäisi jos olisimme pysyneet kotikaupungissa. Mutta miehen työ vei meidät toiseen kaupunkiin, puoli vuotta ollaan asuttu ja suoraan sanoen suututtaa pirusti että verkostointi piti aloittaa alusta kokonaan. Joten todellakin jännittää.
Ei tuo tähän vuoteen mitään muutosta. Eskari koulun yhteydessä ja taksilla kulkee nyt jo.
Täällä on eskari koulun yhteydessä. Kiusaamista minäkin pelkään, vaikka pelkoon ei mitään syytä olekkaan. Tähän mennessä on aina saanut helposti kavereita. Voihan siinä silti jotain tulla.
Mikään muu ei pelota. Jos kavereita on, eikä kiusata, niin loppu sujuu itsestään. :)