Onko sinua kohdeltu huonosti terveydenhuollossa abortin takia?

Sekä oman tk:n että keskussairaalan lääkärit todella nihkeitä ja en saanut esim. kipulääkereseptiä. Ei saisi lähes kolmekymppinen nainen näköjään päättää omasta kehostaan.

Mitenhän sitä isänsä raiskaamaksi joutunutta tyttöä kohdeltiin, hänellehän tehtiin 11-13-vuotiaasta lähtien useita abortteja.

Tavallaan, mutta tavallaan ymmärrän kohtelun. Tulin raskaaksi 19-vuotiaana. Minulla ei ollut ammattia, ei asuntoa, poikakaveri oli intissä. En vaan nähnyt siinä mitään mahdollisuutta että olisin sen lapsen tehnyt. Kai se olisi jotenkin järjestynyt, nyt kun aikuisena miettii, mutta silloin nuorena tuntui kuin seinä olisi vastassa. Tutkiva lääkäri kuitenkin halusi että katson ultraäänikuvaa oikein kunnolla. Käski katsoa ja miettiä. Itselle se tuntui vaan veitsen kääntämiseltä haavassa, ei se muuttanut sitä tilannetta, sai kaiken tuntumaan vain pahemmalta. Tämän jälkeen hän antoi ajan kaavintaan kolmen viikon päähän. Minusta olisi ollut eettisesti oikeampaa sikiön kannalta keskeyttää se nopeammin. Miksi tahallaan annetaan kasvaa isommaksi?

Mä sain keskenmenon ja jouduin sen vuoksi kaavintaan. Joudun jokusen päivän päästä käymään lääkärissä kun mulle tuli outoja kipuja. Yleensä lääkäri aina kysyy vastasnotolle mentäessä minkä vuoksi potilas on tullut vaikka se oikeasti jo ajanvaraustiedoista sen tietäisikin. Nyt lääkäri ei kysynyt mitään vaan alkoi vittumaisesti natisemaan, että "jaaa, abortti tehty viime viikolla" Sanoin kyllä, että keskenmenon jälkeen jouduin kaavintaan. Lääkäri mainitsi monta kertaa " kun kerta olet abortissa käynyt, niin..." "abortin jälkeen tälläinen on...." jne. Jonkin aikaa jaksoin korjata, että kaavinnassa keskenmenon jälkeen, mutta lekuri oli jo päättänyt sen olevan keskeytys.

Oli todella kovakourainen ja puhui töykeästi. Ehdotti mm. että vakituinen poikaystävä olisi parempi kuin jatkuvasti vaihtuvat seksikumppanit.

En tiedä mistä se keksi ne kaikki olettamukset mun seksikäyttäytymisistä ja muista.

Mä oli 19 v, mutta näytin tuohon aikaan enemmän 14vuotiaalta. Ehkä lääkäri ei katsonut tietojani kunnolla.

Muuten kohtelu oli hyvää koko prosessin aikana, mutta leuassani oli iso kipeä mustelma kaavinnan jälkeen. Joku hoitaja oli varmaan tarkoituksella turhan kovakourainen nukutuksen aikana?

Sain keskenmenon, mutta kohtu ei tyhjentynyt spontaanisti vaan jouduttiin tekemään lääkkeellinen keskeytys. Tyhjennys epäonnistui ja kohtu tyhjeni vain osittain, varattiin aika kaavintaan.

Tulehdusriskin vuoksi aloitettiin varmuudelta kaksinkertaiset antibiootit. Antibiooteista ilmeni sivuoireita ja äitini passitti minut jouluaattona terveyskeskukseen koska olin aivan kellertävä, silmiä myöten.

Lääkärin huoneessa minua odotti viimeisillään raskaana oleva lääkäri, joka oli ultraamassa vatsaansa onnellisen näköisenä. Hän ei häiriintynyt tulostani vaan jatkoi syntymättömän lapsensa ihastelua. Minua alkoi itkettää, olin niin surullinen keskenmenosta ja pelkäsin että olen saamassa maksavaurion lääkkeistä. Lääkäri vatsansa kanssa oli liikaa ja itkin hiljaa tuolissani. Pian lääkäri laittoi ultran pois ja alkoi kysellä vaivoistani.

Myöhemmin kun jo toipuneena äitiysneuvolassa kerroin tapahtuneesta, terveydenhoitaja huomasi että tiedostani sai virheellisesti sen käsityksen että kyseessä olisi ollut raskaudenkeskeytys äidin toiveesta. Todellisuudessa sikiö oli jo kuollut ja keskeytys oli kaikkea muuta kuin toivottu.

Tapahtui Sodankylän terveyskeskuksessa

Minua kohdeltiin hyvin, hoitaja sanoi että eikö se ole upeaa, että voit saada lapsia, ainakin se on testattu vaikka päädyinkin aborttiin:) Kunnioittavasti ja asiallisesti minuun suhtautuivat. Olin 28v.

Itselleni sattui todella empaattinen hoitohenkilökunta. Lääkärikin sanoi ymmärtävänsä täysin, kun kerroin etten ole valmis äidiksi. Olin 18

Vierailija kirjoitti:

Olen kohta 17-vuotias, tein abortin koska hormonikierukka petti. Sain todella ymmärtäväistä ja asiallista kohtelua, koska edes gynekologit eivät voineet uskoa todeksi että hormonikierukka petti. Kampin HUSLABissa kyllä sain hyvin töykeää kohtelua kun kävin verikokeessa, jolla oli tarkoitus todeta että raskaus on keskeytynyt. 

Olen pahoillani että sait huonoa kohtelua. Se ei ole koskaan oikeutettua. Haluaisin kuitenkin tuoda esiin, että labrapyynnöissä ei näy miksi tietty tutkimus on pyydetty, joten emme tiedä asiaa ellei asiakas itse kerro.

Olin harkitsemassa aborttia, ja papa-koe piti jostain syystä ottaa samalla. Kokeen ottaja oli ilmeisesti tietoinen syystä, oli todella tyly ja ikävä.

Kävi sitten niin että päätimmekin pitää lapsen. Lapsella on nyttemmin lastensuojelun asiakkuus, eli syyt harkita aborttia olivat todelliset.

Sanoisin että kyllä hänestä ihan kunnon ihminen saadaan, mutta riepoo rajattomasti toi että naiset joutuu tällaisten päätösten äärelle, ja teki niin tai näin, aina tulee paskaa niskaan.

Joo, on kohdeltu. Vähän toisella tavalla kylläkin. Mulla oli huono elämäntilanne, koulut kesken ja keskivaikea masennus. Päätin kuitenkin pitää lapsen. No, neuvolassa jo terveydenhoitaja vihjaili ensimmäisellä käynnillä, että abortti olisi hyvä vaihtoehto tässä tilanteessa. Sanoin kuitenkin, että en tee aborttia ja varasin ajan lääkärineuvolaan. Ultran jälkeen lääkäri piti minulle pitkän puhuttelun siitä, että olisi todellakin parasta tehdä abortti, koska en kuulemma ollut valmis äidiksi, masentuisin pahemmin ja lapsestani tulisi sosiaalihuollon asiakas. Yritin mahdollisimman ystävällisesti sanoa vastaan ja jankutin, että minä aion pitää tämän lapsen. Silti painostusta jatkettiin. Lähdin sitten itkien tuolta neuvolasta pois.

No, lapsi syntyi, kävin myöhemmin koulut loppuun ja kaikki meni hyvin. Lapsi on nyt jo teini ja hän on parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut. Emme ole sosiaalihuollon asiakkaita. Silti, edelleen, tunnen vihaa tuota saatanan riivaamaa hullua lääkäriä kohtaan (en ole uskovainen, mutta siltä hän vaikutti).